Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjoissa

Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.

Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjoissa

ViestiKirjoittaja Jaska » 06 Kesä 2020 20:35

Ilari Aalto ja Lauri Kemppinen:
Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjojen kuvauksiin Suomen esihistoriasta
https://journal.fi/kasvatusjaaika/artic ... 857/53388/
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjoissa

ViestiKirjoittaja Pystynen » 10 Kesä 2020 17:28

Aalto & Kemppinen kirjoitti:Ehkäpä uusimpien oppikirjojen kirjoittajat ovat ajatelleet, että jako esihistoriaan ja historialliseen aikaan on riittävän tarkka aikakausijako. Kivi-, pronssi- ja rautakauden muodostaman periodijaon esittäminen puoltaa kuitenkin paikkaansa, koska tuhansia vuosia kestänyt esihistoria hahmottuu paremmin pienempinä kokonaisuuksina, joita oppilas voi verrata muun maailman samanaikaisiin tapahtumiin. Ilman ajallisia raameja historiatiedon sijoittaminen oikeaan kontekstiin on hyvin hankalaa.

Allekirjoittaisin tämän mielelläni. Samaa voisi tosin sanoa myös pidemmistäkin ajanjaksoista. Geologiassa tai tähtitieteessä vastaan tulevien miljoonien ja miljardien vuosien suhteuttaminen on jo aikuisillekin haastavaa, puhumattakaan sitten alakouluikäisistä.

Tämä sen sijaan oli yllättävämpi tieto:

Aalto & Kemppinen kirjoitti:Vaikka kaikkea muuta sisältötietoa on karsittu uudemmissa oppikirjoissa, esikristillisen ajan uskomusmaailmalla on kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa oppikirjoissa vankka sija (Taulukko 2). Uskontoa käsittelevää tekstiä ei sinänsä ole enempää kuin aiemmissa kirjoissa, mutta koska kaikkea muuta asiasisältöä on karsittu, uskomusmaailman rooli korostuu (…) Uskomusmaailmaa lähestytään oppikirjoissa pääasiassa 1700-luvulta lähtien kerätyn kansatieteellisen aineiston ja kalevalamittaisen runouden näkökulmasta. Tämä johtaa oppikirjoissa siihen, että verrattain myöhään vallinnut kansanusko yleistetään sellaisenaan Suomen rautakauteen (500 eaa. – 1200 jaa.) tai jopa koko Suomen esihistoriaan.
(…)
Myös muinaissuomalaisen uskonnon kuvaukset ovat hyvin konventionaalisia, eikä niissä ole otettu ollenkaan huomioon uskontotieteellistä tutkimusta: useimmat kirjat esittelevät esimerkiksi sellaisenaan Mikael Agricolan Daudin Psaltterin (1551) jumalluettelon hämäläisten ja karjalaisten jumalia, vaikka monet niistä on osoitettu kristillisten pyhimysten pakanallistuneiksi versioiksi (mm. Krohn 2008; Haavio 1959). Kirjassa Matkalippu historiaan on myös hataralla pohjalla olevaa tulkintaa Kalevalan historiallisuudesta: kirja esittää muinaisuskon kohdalla Kalevalan tapahtumien sijoittuvan 900-luvulle jaa. ja kertovan esimerkiksi hämäläisten ja karjalaisten välisestä taistelusta (Eskelinen ym. 2006, 63). Kirjassa TjT II muinaissuomalaista uskomusmaailmaa käsittelevässä luvussa on puolestaan yllättäviä yhtäläisyyksiä suomenkielisen Wikipedian Suomalainen muinaisusko -artikkelin kanssa. Jopa Wikipedia-artikkelin lähteetön asiavirhe ”helasunnuntaista” suomalaisen muinaisuskon tärkeänä juhlana on päätynyt mukaan oppikirjaan. Todellisuudessa tällaista juhlapyhää ei ole olemassa.

Viitegeneesi näköjään huolestuttavan hyvin vauhdissa.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjoissa

ViestiKirjoittaja wejoja » 11 Kesä 2020 09:44

Samaa mieltä. Rautakausi oli ainakin noin 1700 vuoden ajanjakso, joka ainakin itselleni oli melko mahdoton hahmotettava ennen kuin piirsin tarkan aikajanan, johon yhdistin maannousukäyrän, tunnetut periodit, keramiikkatyypit ja eräät ajoitustulokset. Kuva auttaa ymmärtämään monia asioita jos sen vain pitää riittävän selkeänä ja ellen väärin muista, taisinkin lähettää kuvan paikallisille kouluille.

Jälkimmäiseen en osaa sanoa muuta kuin että olen pohtinut ja hyvän aikaa, millä perusteella arkeologit ovat joissain kohteissa tulkinneet rautakuonan esiintymien liittyvän "uskonnollisiin rituaaleihin"...?
wejoja
 


Paluu Arkeologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa