Kesällä minulla oli tilaisuus tutustua useammalla kirkolla Keski-Suomessa säilyneisiin kirkkoveneisiin, mm. Virroilla taisi olla kaksikin. Niiden kaarimuoto oli huomiotaherättävän laakea, sisävesille sopiva kevyestisoudettavaan eikä kovin raskasta kuormaa kuljettavaan veneeseen sopiva. Perästeevi oli savolaisveneistä tuttua tyyppiä, erilainen kuin rannikon meriveneissä.
Oslon merimuseossa on esillä yllättäen karjalaistyyppinen vene, Ruijasta talteen otettu. Sen keulasteevi on "taitettu" Laatokan ja Vienanmeren veneiden tapaan. Nyt en muista, oliko se ommeltu vai naulattu. Kuusenjuuri-langalla ommeltuja veneitä valmistettiin Suomen Lapissa 1940-luvulle, ja Itä-Karjalassa yhä.
Ompelemalla kootun laivan kyljen katkelma on löytynyt Tukholman metroa kaivettaessa. Historiikkien mukaan karjalaista tuotiin vielä hyvinkin myöhään tankorautaa mm. Tukholmaan, ilmeisesti löydetyn-tapaisilla laivoilla.
Ruijan merisaamelaiset kauppasivat maailmansotaan asti avomerellä liikkuviin laivoihin tuoreita vihanneksia avoveneistä (kuva). Snorri Sturlusson mainitsee että Pohjois-Norjan saamelaiset valmistivat laivoja, joita myivät etelään. Puutavara oli pohjoisessa ilmaista, etelässä taas ei.
Jokivene Lapissa:
Edit:
Oslon vene onkin Ruijan sijasta Kuollasta, ja on neulottu, ei naulattu. Tukholman laiva: