Ilari Aalto ja Lauri Kemppinen:
Arkeologinen näkökulma alakoulun oppikirjojen kuvauksiin Suomen esihistoriasta
https://journal.fi/kasvatusjaaika/artic ... 857/53388/
Aalto & Kemppinen kirjoitti:Ehkäpä uusimpien oppikirjojen kirjoittajat ovat ajatelleet, että jako esihistoriaan ja historialliseen aikaan on riittävän tarkka aikakausijako. Kivi-, pronssi- ja rautakauden muodostaman periodijaon esittäminen puoltaa kuitenkin paikkaansa, koska tuhansia vuosia kestänyt esihistoria hahmottuu paremmin pienempinä kokonaisuuksina, joita oppilas voi verrata muun maailman samanaikaisiin tapahtumiin. Ilman ajallisia raameja historiatiedon sijoittaminen oikeaan kontekstiin on hyvin hankalaa.
Aalto & Kemppinen kirjoitti:Vaikka kaikkea muuta sisältötietoa on karsittu uudemmissa oppikirjoissa, esikristillisen ajan uskomusmaailmalla on kaikissa tutkimuksen kohteena olevissa oppikirjoissa vankka sija (Taulukko 2). Uskontoa käsittelevää tekstiä ei sinänsä ole enempää kuin aiemmissa kirjoissa, mutta koska kaikkea muuta asiasisältöä on karsittu, uskomusmaailman rooli korostuu (…) Uskomusmaailmaa lähestytään oppikirjoissa pääasiassa 1700-luvulta lähtien kerätyn kansatieteellisen aineiston ja kalevalamittaisen runouden näkökulmasta. Tämä johtaa oppikirjoissa siihen, että verrattain myöhään vallinnut kansanusko yleistetään sellaisenaan Suomen rautakauteen (500 eaa. – 1200 jaa.) tai jopa koko Suomen esihistoriaan.
(…)
Myös muinaissuomalaisen uskonnon kuvaukset ovat hyvin konventionaalisia, eikä niissä ole otettu ollenkaan huomioon uskontotieteellistä tutkimusta: useimmat kirjat esittelevät esimerkiksi sellaisenaan Mikael Agricolan Daudin Psaltterin (1551) jumalluettelon hämäläisten ja karjalaisten jumalia, vaikka monet niistä on osoitettu kristillisten pyhimysten pakanallistuneiksi versioiksi (mm. Krohn 2008; Haavio 1959). Kirjassa Matkalippu historiaan on myös hataralla pohjalla olevaa tulkintaa Kalevalan historiallisuudesta: kirja esittää muinaisuskon kohdalla Kalevalan tapahtumien sijoittuvan 900-luvulle jaa. ja kertovan esimerkiksi hämäläisten ja karjalaisten välisestä taistelusta (Eskelinen ym. 2006, 63). Kirjassa TjT II muinaissuomalaista uskomusmaailmaa käsittelevässä luvussa on puolestaan yllättäviä yhtäläisyyksiä suomenkielisen Wikipedian Suomalainen muinaisusko -artikkelin kanssa. Jopa Wikipedia-artikkelin lähteetön asiavirhe ”helasunnuntaista” suomalaisen muinaisuskon tärkeänä juhlana on päätynyt mukaan oppikirjaan. Todellisuudessa tällaista juhlapyhää ei ole olemassa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa