Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Suomenkielen legendaarista #alkukotia on etsitty kaukaa idästä, ja joka kerta on nostettu tyhjä arpa. Joten emme innostu tälläkään kertaa.
Mitä tarkoitat? Myöhäiskantaurali on alkanut levitä Volgan-Kaman seudulta pohjoisen pronssikauden alussa noin 2000 eaa. Tälle tulokselle ei ole yhtään uskottavaa haastajaa.
Aiemmat etsijät ovat kurkistelleet mm. Kelteminarin suuntaan. Uudempi käsitys keramiikan leviämisestä antaa aiheen tarkastella vanhoja hypoteeseja uudessa valossa. [*"kaukaa idästä" viittasi edellä esittelemääni hypoteesiin kampakeramiikka = SU/U-kielet, ja Aspeliniin.]
Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Vaikka keramiikkaan, maanviljelykseen ja metallurgiaan, jotka tulivat ainakin osan matkaa samaa reittiä, liitty vahva -suorastaan ylivoimainen- prestiisi, niin voimmehan siitä huolimatta yhä haastaa svidry-ahrensburgia?
Mitähän ihmettä tämä tarkoittaa?
Jos Fennoskandiassa tai missään muualla uusi kieli on syrjäyttänyt vanhan lyhyehkössä ajassa, siihen liittyy aina tietty prosessi, ja tulokaskielellä täytyy olla merkittäviä etuja, prestiisi. Jälkimmäisellä lauseella kysyn, onko 2000 BC Volgan-Kaman seudulta levinnyt kielimuoto t. jo puhutun kielen päivitys peräisin Svidery-Ahrensburgista lähteneen kulttuuri-impulssin tuomasta kielimuodosta. Kanta-urali tai mikään muukaan ei ilmesty tyhjästä, vaan on kehittynyt sitä ennen (tässä tapauksessa 2000 BC) samojen asutusten puhekielestä.
Jaska kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:Jaska kirjoitti:Niin? Tämä ei mitenkään perustele sitä, että kulttuurista tai geeneistä voisi nähdä kielen. Ei voi, se on täysin mahdotonta.
1. Rikostutkijat näkevät asioita jopa sormenjäljistä, tekemällä päätelmiä.
1. Niin? Sormenjäljistä voi tunnistaa henkilön. Samoin DNA:sta.
Sormenjäljistä ei kuitenkaan näe, mitä kieltä henkilö puhuu, kuten ei DNA:stakaan.
Rikostutkimus, jota käytin verrokkina, perustuu aina päättelyyn jossa joko hyväksytään todiste tai hylätään se. Äskettäin erään jyväskyläläisen pikkupoliitikon sormenjälki rikospaikalla hylättiin todisteena. -Joten siis faktoja käytetään valikoiden niin kriminologiassa kuin tieteessäkin. Todisteita tärkeämpi on uskottava kokonaisuus.
Juuri kiinnitin huomiota venäläisten tutkijoiden korostamaan kulttuurivirtaan Kelteminar => Volga-Kama. Kun kerroit, että kantaurali ilmaantui juuri sinne, niin Kelteminar alkaa kiinnostaa enemmän. Kun Dolukhanov kavereineen kertoi keramiikka-knowhow:n tulleen arojen "kulttuuri-valtatietä" juuri samoille seuduille (Aral) niin meillä onkin ehdotus sekä keramiikan että maanviljelyn tulosuunnaksi.
Nyt palaan tähän aiemmin esittelemääni riihikuivaamiseen, joka on volgansuomalainen innovaatio: Konsti kuivata vilja puitavaksi ennen sen täydellistä tuleentumista oli etu, joka teki myöhemmistä suomensukuisista ylivoimaisia Pohjois-Venäjän ja Fennoskandian asuttajia, kuten myös tapahtuikin.
Nyt meillä on ajoitusongelma: Keskivolgalainen maanviljelys tavoitti Suomen ja Karjalan liian varhain, jotta 2000 BC jälkeinen kantauralin versio olisi päässyt kyytiin. Senhän on täytynyt levitä jonkin hyvin vahvan ilmiön mukana.
Venäläisten kartan mukaan Volgo-Kamskaja kulturaan tuli alkuasutus sieltä samasta Svidrystä, ja seuraava vahva vaikuteaalto Kelteminarista. -Ei muualta.
Venäläisillä nuo kulttuurialueet on ainakin merkitty uskottavasti.
Nyt en ole työskennelyt tämän asian parissa useaan vuoteen, joten lähteitä en hetikään löydä. Tänne olen jotain koonnut: https://eurooppalaisuus.wordpress.com/2018/04/06/riihi-keksinto-teki-suomensukuisista-pohjoisen-valtavaeston-3-4-000-vuotta-sitten/
Suomalaisen maatiaistattarin geeniperimää kannattaisi tsekata.