Unennäkijä kirjoitti:Elikkä mistä harrastelija/kiinnostunut voisi tietää onko luonnossa oleva kivikasa muinaisjäännös vaiko ei?
Tässä muutama amatöörin kommentti uneksivalle metsän tytölle.
Lapinraunioita olen nähnyt monia. Niistä osa on selkeästi ihmisten tekeleitä, mutta osa on epämääräisempiä. Sekaannusta tulee siitä, että paikalla on voinut olla valmiiksi kivikko, josta vain on siirretty kiviä kasalle, jolloin pieni sammaloitunut matala raunio sekoittuu luonnon kiviin. Aarteenmetsästäjätkin ovat voineet heitellä kiviä rauniosta ympäristöön. Joskus luonnon kivikko voi olla alueeltaan rajattu näyttäen ihmisen tekeleeltä. Mitä korkeampi ja jyrkempi ja pohja-alaltaan säännöllisempi kasa, sitä ilmeisemmin pitäisin sellaista ihmisen tekemänä.
Tyypillinen sisävesien lapinraunio on ison vesistön rantakalliolla ja sieltä on komea näkymä järvelle. Kartan seutu on jotain kolmisen kilsaa Näsijärven reitin vesiltä, joten ei se ainakaan kaikkein tyypillisin lapinraunio olisi. Jos se on jossain "metsässä", niin ei se kai sitten ole edes rantakalliolla. Toisaalta se läheinen kivikauden asuinpaikka lisää todennäköisyyttä.
Ihmisten tekemiä kasoja ovat myös pellon raivauksessa syntyneet kiviköt, joita voi olla metsittyneiden ikivanhojen peltojen kohdilla. Jonkin syrjäisen kituliaan torpan uudisraivauksen pieni viljelyala on voinut jäädä metsittymään, kun se ei ole elättänyt asukasta, ja kauempaa sinne on ollut liian raskas matka kuljettavaksi kaukaista tilkkua viljelemään. Savupirtin raunioiden kivikiuaskin voi näkyä maastossa. Jos tällaisesta on kyse, niin paikalla on varmaan heinikössä merkkejä rakennuksien jäljiltä, kuten kellarikuoppia tai nurkkakiviä. Ojia ei muinoin kaiveltu, mutta jos on vähän tuoreempi tapaus, voi lapiolla kaivetun matalan ojan jäänteitä näkyä. Parhaiten merkit näkyvät keväällä lumien sulattua ja ennen kasviston heräämistä. Mutta jos on kalliota, niin ei sitten peltoakaan ole ollut.