Switch to full style
Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.
Lähetä vastaus

Ahvenkoski ja Viirankoski

03 Syys 2012 11:47

http://popular-archaeology.com/issue/se ... in-finland

03 Syys 2012 15:18

Vau, kiitoksia!

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

11 Tammi 2014 15:05

http://popular-archaeology.com/issue/12 ... in-finland

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

11 Tammi 2014 23:07

"But perhaps the most eye-opening finds come from a number of sites located in the area between the towns of Loviisa and Pyhtää near the northeastern shores of the Gulf of Finland, not far from the Ahvenkoski harbor discoveries. There, they have located as many as twenty possible Roman Iron Age sites, with closer examination of ten."

Aikamoista. Se siitä tyhjyydestä...

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 09:09

Saapa nähdä riittävätkö resurssit, taito, tai edes odotettu elinaika tämän selvittämiseen. Lukumäärä voi moninkertaistaa, jos olisi mahdollista levittäytyä koko itäisen Suomenlahden rannikolle välille Sipoo - Virolahti. Uutta tässä on ehkä se, että raudanvalmistustaito rantautui etelärannikolle jo esiroomalaisella rautakaudella ja myös rautamalmia esiintyy riittävästi toisin kuin on erheellisesti uusimmissakin tutkimuksissa viitattu. Siihen on hankalaa maallikon ottaa kantaa, miltä ilmansuunnalta sepät aikoinaan tulivat, mutta viisaammat ovat epäilleet sekä Skandinavian että Balttian suuntia? Löytyykö tälle tukea tämän hetkisestä geneettisestä tutkimuksesta?

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 10:58

Mielestäni voisi olettaa tietotaidon olleen helpommin liikuteltavaa kuin seppien. Tietenkin, jos sepät tulivat isomman "ulkomaisen" joukon mukana, mutta isommasta muuttoliikkeestä ei liene todisteita. Paikallisesta rautamalmista ei minulla ole tietoa. Tiedän kuitenkin alueen pohjavesien kuuluvan Suomen rautaisimpiin.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 12 Tammi 2014 13:22, muokattu yhteensä 1 kerran

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 11:03

Sigfrid kirjoitti:Tiedän kuienkin alueen pohjavesien kuuluvan Suomen rautaisimpiin.

Todennäköisin vaihtoehto on että sepät tulivat koillisesta, edustaen Ananjino-kulttuurin loppuvaihetta. Z1936 Savo, oik. "Yleissuomalainen" ja kieli saame?

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 12:59

Suomesta on löytynyt suo- ja järvimalmia niin hyvin, että viikinkiaikana raakarautaa vietiin, samalla kun hienompia miekkoja ja niiden teriä tuotiin frankkien alueelta ja Gotlannista.
Ilmeisesti myös Ylä-Volgalla malmin saatavuus oli hyvä.
Usein, mm. vepsäläisten kulttuurin suhteen viitataan yhteyksiin Kama-joelle, jossa oli osaamista.
Varhainen osaaminen metallien osalta oli ehkä idässä, jossa oli yhteydet mm. Persian ja Aleksanteri Suuren kreikkalaisten levittämään tietoon ja roomalaisten ja arabien kulttuuriin. Kasaarit ja bolgaarit olivat Volgalla jo noin 500-600 jKr.
Aiemmin kaikki miekat on yhdistetty viikinkeihin, mikä alkaa näyttää virheeltä.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 19:54

Sigfrid kirjoitti:Mielestäni voisi olettaa tietotaidon olleen helpommin liikuteltavaa kuin seppien. Tietenkin, jos sepät tulivat isomman "ulkomaisen" joukon mukana, mutta isommasta muuttoliikkeestä ei liene todisteita. Paikallisesta rautamalmista ei minulla ole tietoa. Tiedän kuitenkin alueen pohjavesien kuuluvan Suomen rautaisimpiin.


Ainakin täällä Kymenlaaksossa malmia (hematiitti ja magnetiitti) esiintyy mm. lähteiden yhteydessä, soilla. Kymijoen "akanvirroissa" ja jopa merenpohjassa. Meillä on Ahvenkoskella mielenkiintoinen hematiittisaostuma, josta laskeskelin saatavan vähintään muutamia satoja kiloja rautaa. Muinaissatamaan on matkaa vain reilu kilometri. Kyseinen malmikenttä on kahden erittäin rautapitoisen kallion välissä, johon jääkausi pakkasi 20 m paksun hiekkavallin. Sittemmin vallin ylätasanne soistui ja rautamultaa alkoi saostumaan ylivirtauspuron varteen. Kyse on vanhasta ilmiöstä, koska rautamultakenttä on metrien paksuinen. Kaivoin kokeeksi 2,5 m ojanpenkalla, eikä puhdasta maata näkynyt... Pari seppää aikoinaan kommentoi, että länsirannikolla malmiesiintymiä ei tahdo löytyä...

Tieto toki liikkuu kenen tahansa mukana, taidosta olen hiukan eri mieltä, ainakin mitä tulee raudanvalmistukseen.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 20:06

Pesservisser kirjoitti:Suomesta on löytynyt suo- ja järvimalmia niin hyvin, että viikinkiaikana raakarautaa vietiin, samalla kun hienompia miekkoja ja niiden teriä tuotiin frankkien alueelta ja Gotlannista.
Ilmeisesti myös Ylä-Volgalla malmin saatavuus oli hyvä.
Usein, mm. vepsäläisten kulttuurin suhteen viitataan yhteyksiin Kama-joelle, jossa oli osaamista.
Varhainen osaaminen metallien osalta oli ehkä idässä, jossa oli yhteydet mm. Persian ja Aleksanteri Suuren kreikkalaisten levittämään tietoon ja roomalaisten ja arabien kulttuuriin. Kasaarit ja bolgaarit olivat Volgalla jo noin 500-600 jKr.
Aiemmin kaikki miekat on yhdistetty viikinkeihin, mikä alkaa näyttää virheeltä.


Mihin tutkimukseen perustat viikinkiaikaisen raudanviennin...? Ymmärtääkseni keskiajalla 1300-luvun lopulta lähtien, ruotsalaisten hyttien yleistymisen myötä, rautaa saattoi teoriassa riittää jopa vientiin. En ole onnistunut mistään löytämään tutkimusta, joka osoittaisi viikinkiaikaista raudanvientiä. Joissain arkeologisissa teksteissä on esitetty saman suuntaisia arvioita, mutta ilman lähdemerkintöjä. Mistä ihmeestä käsitys on peräisin?

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 20:14

wejoja kirjoitti:
Tieto toki liikkuu kenen tahansa mukana, taidosta olen hiukan eri mieltä, ainakin mitä tulee raudanvalmistukseen.


Toki taidon tuomiseen tarvitaan konsulttiapua, mutta ei tarvitse olla kyse jostain kiltamaisesta ammatiryhmästä, kuten ruotsinavallan ajalla, jolloin tänne tuotiin valloneja valtion suojeluksessa.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 22:03

Eipä toki, ehkä periodisia vierailuja pelkistyksineen ja taontasessioineen...

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

12 Tammi 2014 22:04

Raudanviennin on ottanut esiin ainakin Torsten Edgren artikkeleista kootussa , viikinkejä koskevassa kirjassa jonka julkaisija taisi olla Smithsonian Institute. Hankkeen suojelijoita olivat pohjoismaiden kuninkaalliset ja meidän Tarja Halonen.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 09:32

Oletus ei vakuuta ennen kuin on pitävät todisteet...!

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 12:02

wejoja kirjoitti:Oletus ei vakuuta ennen kuin on pitävät todisteet...!



Sikäli kuin Edgreistä on kyse, hän mainitsee todisteena mm. runsaat kuonakasat.
Edgren on penkonut vanhaa , rautakaudenkin historiaa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti ja tietenkin valittu arvovaltaiseen hankkeeseen johtavana asiantuntijana.
Rautaa pystyttiin jalostamaan Suomessa ainakin viikinkiaikana jota kirjassa käsitettiin, mutta mm. parhaan laadun miekat tuotiin.

http://cdon.fi/kirjat/edgren,_torsten/

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... unta_id=50

https://www.goodreads.com/author/show/6 ... ten_Edgren

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 12:55

Tässä näyttää nyt käyneen pieni ja peri-inhimillinen haksahdus, jota ei tarvitse erityisemmin hävetä. Torsten Edgrenin artikkelissa mainitaan ohimennen raudantuotannon arkeologiset todisteet. Raudanviennistä Edgren ei ainakaan tuossa The Viking World -kirjan artikkelissa mainitse mitään. En muista, että hän olisi puhunut sellaisesta missään muussakaan yhteydessä.

Suomalaisesta malmista pelkistetyn raudan vienti oli käsittääkseni aika minimaalista, kunnes Järvi-Suomen rautaruukkien järvimalmista pelkistämää rautaa ruvettiin viemään Pietarin tehtaiden käyttöön 1800-luvun keskivaiheilla. 1600- ja 1700-lukujen kuuluisat rautaruukit esim. Länsi-Uudellamaalla taisivat toimia pääasiassa Ruotsista tuodun malmin ja takkiraudan varassa. Korjatkoon Wejoja tai joku muu, jos tietää paremmin.

(Olihan Suomessa jokunen pieni rautakaivos 1500-luvulta lähtien ja järvimalminkin teollinen pelkistäminen aloitettiin pohjoissavolaisessa Strömsdalin ruukissa jo 1700-luvulla, mutta tuotanto oli käsittääkseni aika vaatimatonta).

Mitä tulee tähän rautakautiseen raudanvientiin, niin toki kaikkia mahdollisuuksia kannattaa pohtia, mutta tällä hetkellä sellaisesta ei tietääkseni ole mitään todisteita. Ainakaan toistaiseksi viikinkiaikaisesta raudantuotannosta ei tunneta Suomen alueelta niin paljon jälkiä, että syntyisi mielikuvaa valtavan laajuisesta, vientiin suunnatusta tuotannosta. Eihän meiltä mitään valtavia kuonakasoja tunneta.

Asuinpaikoilta tai haudoista löytyvä satunnainen rautakuona ja jokunen tunnettu pelkistysuunin jäännös kertovat paikallisiin tarpeisiin suunnatusta raudantuotannosta.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 14:16

wejoja kirjoitti:Eipä toki, ehkä periodisia vierailuja pelkistyksineen ja taontasessioineen...


On myös mahdollista, että suomenniemen asukkaat kävivät ulkomailla ja oppivat raudan valmistusta siellä. Kotimaahan palattuaan nämä sen ajan keksijät perustivat bisneksen. Ei näissä tarvitse aina ajatella suurisuuntaisia muuttoliikkeitä.

Kommenttina tuohon Länsi-Suomen rautamalmiköyhyyteen. Itse muistan lapsena leikkineeni paikallaa, jonka sanottiin olleen raudanvalmistuspaja. Sieltä haettiin oheisen kuvan näköisiä möhkäleitä. Itse pajasta ei ollut jälkellä kuin jonkilainen pieni kumpu metsässä. Tämä ei tietenkään todista yleisellä tasolla mitään, mutta osoittaa sen ettei ehkä kannata olla liian kategorinenkaan.

http://www.vastavalo.fi/kuonakivi-ancie ... 16398.html

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 14:30

Kuonaahan tuo, mutta onko tiedossa, että kyseessä oli nimenomaan raudanpelkistyspaikka? Jos kuona on peräisin pajan paikalta, se lienee pajakuonaa eikä ymmärtääkseni silloin todista paikallisista malmeista tai niiden pelkistämisestä.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 14:37

En ole asiantuntija pajakuonan suhteen. Miten tunnistat, että nuo kuvan möykyt ovat pajakuonaa, eikä malmin valmistusjätettä? Syntyykö molemmissa prosesseissa juuri samanlaista jätettä?

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

13 Tammi 2014 14:47

Sigfrid kirjoitti:En ole asiantuntija pajakuonan suhteen. Miten tunnistat, että nuo kuvan möykyt ovat pajakuonaa, eikä malmin valmistusjätettä? Syntyykö molemmissa prosesseissa juuri samanlaista jätettä?


Pajakuonalla ja pelkistyskuonalla on eronsa, mutta käsittääkseni niitä on sangen vaikea erottaa pelkästään silmämääräisellä tarkastelulla. Ainakaan minä en sitä osaa tehdä. Jos kyseessä on pajan paikka, niin löydöt ovat oletettavasti pajakuonaa.
Lähetä vastaus