Ahvenkoski ja Viirankoski

Arkeologia tutkii menneisyyttä fyysisten muinaisjäännösten kautta.

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 13 Tammi 2014 14:58

Niinpä, tarkoittanee mutua. Tässä pari tekstiotetta samalta alueelta.

Koko Suomessa walmistetun raudan arwo oli noin 5,770,000 markkaa. Enin osa, niin kuin jo
on mainittu, saadan suo- ja järwimalmista, josta ei tule hywää rautaa. Mutta parempaakin
rautaa on meillä, josko wähän, läntisellä puolella maatamme, s.o. lännessä päin sitä rajaa,
joka kulkisi Oulun ja Raahen keskiwäliltä wähän itäpuolelle Helsingin kaupunkia. Idässä siitä
on waan suo- ja järwimalmia, lännessä on niitä harwemmassa, waan sen sijaan maneettirautamalmia,
jota murretaan wuorikaiwannoista. Wanhin tämmöine rauta-kaiwanto
Suomessa on Ojamo Lohjan pitäjässä.


http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=& ... NrJ-mhRpRw

Österbybrukin seppäsuvut olivat tulleet Ruotsiin jo 1600-luvulla Belgiasta. Näiden valloonisukujen jälkeläisiä tavataan yhä varsinkin Raahen seudulla, Siikajokivarressa, Tyrnävällä ja Oulujokivarren Niskankylässä.


http://www.kirjastovirma.net/oilinginva ... nan_ruukki

Puhutaan ruukeista, ei pajoista.

Ruukki tarkoittaa, varhaista raudan- ja kuparinvalmistukseen keskittynyttä laitosta ja sen ympärille muodostunutta aluetta.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 13 Tammi 2014 15:32

Ai, jos tässä puhutaan Pohjois-Pohjanmaasta eikä Etelä-Suomen länsiosasta, niin kyllähän sitä järvimalmia sielläkin päin tietty esiintyy. Jos tiedetään, että kyseessä on nimenomaan raudanpelkistykseen liittyvä kohde, niin kylähän sieltä sitten löytyy pelkistyskuonaa.
Viimeksi muokannut Sami Raninen päivämäärä 13 Tammi 2014 16:14, muokattu yhteensä 2 kertaa
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 13 Tammi 2014 16:06

Sami Raninen kirjoitti:Tässä näyttää nyt käyneen pieni ja peri-inhimillinen haksahdus, jota ei tarvitse erityisemmin hävetä. Torsten Edgrenin artikkelissa mainitaan ohimennen raudantuotannon arkeologiset todisteet. Raudanviennistä Edgren ei ainakaan tuossa The Viking World -kirjan artikkelissa mainitse mitään. En muista, että hän olisi puhunut sellaisesta missään muussakaan yhteydessä.

Suomalaisesta malmista pelkistetyn raudan vienti oli käsittääkseni aika minimaalista, kunnes Järvi-Suomen rautaruukkien järvimalmista pelkistämää rautaa ruvettiin viemään Pietarin tehtaiden käyttöön 1800-luvun keskivaiheilla. 1600- ja 1700-lukujen kuuluisat rautaruukit esim. Länsi-Uudellamaalla taisivat toimia pääasiassa Ruotsista tuodun malmin ja takkiraudan varassa. Korjatkoon Wejoja tai joku muu, jos tietää paremmin.

(Olihan Suomessa jokunen pieni rautakaivos 1500-luvulta lähtien ja järvimalminkin teollinen pelkistäminen aloitettiin pohjoissavolaisessa Strömsdalin ruukissa jo 1700-luvulla, mutta tuotanto oli käsittääkseni aika vaatimatonta).

Mitä tulee tähän rautakautiseen raudanvientiin, niin toki kaikkia mahdollisuuksia kannattaa pohtia, mutta tällä hetkellä sellaisesta ei tietääkseni ole mitään todisteita. Ainakaan toistaiseksi viikinkiaikaisesta raudantuotannosta ei tunneta Suomen alueelta niin paljon jälkiä, että syntyisi mielikuvaa valtavan laajuisesta, vientiin suunnatusta tuotannosta. Eihän meiltä mitään valtavia kuonakasoja tunneta.

Asuinpaikoilta tai haudoista löytyvä satunnainen rautakuona ja jokunen tunnettu pelkistysuunin jäännös kertovat paikallisiin tarpeisiin suunnatusta raudantuotannosta.


Ei korjattavaa.
wejoja
 

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 13 Tammi 2014 16:19

Sigfrid kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Eipä toki, ehkä periodisia vierailuja pelkistyksineen ja taontasessioineen...


On myös mahdollista, että suomenniemen asukkaat kävivät ulkomailla ja oppivat raudan valmistusta siellä. Kotimaahan palattuaan nämä sen ajan keksijät perustivat bisneksen. Ei näissä tarvitse aina ajatella suurisuuntaisia muuttoliikkeitä.

Kommenttina tuohon Länsi-Suomen rautamalmiköyhyyteen. Itse muistan lapsena leikkineeni paikallaa, jonka sanottiin olleen raudanvalmistuspaja. Sieltä haettiin oheisen kuvan näköisiä möhkäleitä. Itse pajasta ei ollut jälkellä kuin jonkilainen pieni kumpu metsässä. Tämä ei tietenkään todista yleisellä tasolla mitään, mutta osoittaa sen ettei ehkä kannata olla liian kategorinenkaan.

http://www.vastavalo.fi/kuonakivi-ancie ... 16398.html


Ensimmäinen on hyvä näkökulma, joka ainakin meikäläisellä tuppaa vähän väliä unohtumaan... Loviisassakin asuu valloneiden jälkeläisiä, jotka toimivat edelleen metalli-alalla.

Kuvan kuona näyttäisi ulkoisesti kevyehköltä pajakuonalta, mutta erotteleminen aistinvaraisesti on mahdotonta kuten Sami viittaa, sillä pajakuonan kaltaista kevyttä kuonaa voi syntyä myös raudanvalmistusuunissa. Varma luokittelu vaatisi vähintään määrityksen valomikroskoopilla, mieluimmin yhdistettynä SEM/EDS, eli alkuaine- ja röntgentutkimuksiin, jotka maksaa muutamia satasia per näyte... Jonkun verran alustavia arvioita voi tehdä kuonan magneettisuuden (pajakuona hyvin harvoin magneettista), värin (vanha kuona yleensä ruskeaa ja erityisesti vanha raudanvalmistuskuona, koska huonosta pelkistyshyötysuhteesta johtuen sisältää yleensä runsaasti monen arvoista rautaa).
wejoja
 

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 13 Tammi 2014 16:51

Sami Raninen kirjoitti:Ai, jos tässä puhutaan Pohjois-Pohjanmaasta eikä Etelä-Suomen länsiosasta, niin kyllähän sitä järvimalmia sielläkin päin tietty esiintyy. Jos tiedetään, että kyseessä on nimenomaan raudanpelkistykseen liittyvä kohde, niin kylähän sieltä sitten löytyy pelkistyskuonaa.



Vaikuttaa kategorisemmalta kuin minun maailmani, jossa kaikki liikkuu PDT_Armataz_01_01
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Pesservisser » 13 Tammi 2014 17:28

Tarkistanpa tuon Edgrenin, hän on saattanut kirjoittaa asiasta useaankin kertaan.
Hänellä on varmasti ollut keinoja erottaa paja ja raakaraudan tuotanto toisistaan.
Kysymys viennistä ei sinänsä ole tärkeä.
Tullitilastoja ei ole käytettävissä.
Niinpä on itse asiassa hyvin vaikea todistaa, ettei vientiä ole lainkaan voinut olla. Jos rautaesineitä ostettiin, raaka-aine olisi ollut vaihdossa parempi kuin joku muu tavara. Suo- ja ja järvimalmia nostettiin ympäriinsä sekä Suomessa että lähialueilla, ja nostamisen jälkeen sitä hyödynnettiin.
Siihen päästäneen, että kukin voi levätä rauhassa oman kantansa suhteen.
Pesservisser
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 439
Liittynyt: 20 Helmi 2011 15:16

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 14 Tammi 2014 22:39

Pesservisser kirjoitti:Niinpä on itse asiassa hyvin vaikea todistaa, ettei vientiä ole lainkaan voinut olla.


Eipä sitä voi todistaa ollenkaan, kuten ei asioiden olemattomuutta yleensäkään. Todisteet kertovat aina jonkin asian olemassaolosta. Todisteiden täydellinen puuttuminen voi kylläkin antaa viitteen jonkin asian olemattomuudesta tai harvinaisuudesta. Viite ei ole todiste, mutta on silläkin painoarvoa. Mutta todisteiden puuttuminen antaa vahvan viitteen vain silloin, kun relevanttia lähdeaineistoa on riittävästi ja se on perusteellisesti tutkittua. Suomen viikinkiaikaisen raudantuotannon tapauksessa näin ei ole.

Asiaa voidaan silti lähestyä aihetodisteiden kautta. Rautahan on tämän pallon yleisimpiä alkuaineita, joten rautamalmeja on vähän siellä sun täällä. Tämä tarkoittaa, että rautakautisten yhteisöjen oli suhteellisen helppo saavuttaa omavaraisuus raudan suhteen. Jotta raudan vienti olisi mielekästä, sille pitäisi löytyä ostaja. Ostajan löytyminen puolestaan edellyttäisi nähdäkseni, että ainakin yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

a) Rauta on niin halpaa, että sen ostaminen oman tuotannon sijaan on markkina-alueella houkutteleva vaihtopehto
b) Rauta on erityisen korkealaatuista
c) Raudan kulutus markkina-alueella on niin suurta, ettei siellä saavuteta omavaraisuutta

On vaikea kuvitella, että ehto a täyttyisi viikinkiajan Suomen raudantuotannosta puhuttaessa. Raudanpelkistysmenetelmät olivat alkeellisia, tuotanto oletettavasti vaatimatonta ja kuljetusvaikeudet suuria. Myöskään b ei näytä todennäköiseltä. Tuskin täkäläisestä järvimalmista mitenkään erityisen hyvää rautaa saatiin? Ainakin 1800-luvulla suomalaisella rautateollisuudella oli tuotanto- ja menekkivaikeuksia juuri malmin heikon laadun takia.

Vaihtoehto c ansaitsee vakavampaa huomiota. Kaupunkilaitos oli viikinkiajalla jo kehittymässä Itämeren piirissä, ja kaupungeissa erilaisia raaka-aineita tavataan kuluttaa enemmän kuin tuottaa. Mutta kovin vahva aihetodiste ei tämäkään ole. Suomalaisen raudan vienti oli vaatimatonta vielä 1600- ja 1700-luvuillakin, vaikka kaupungit olivat paljon suurempia, kulutus paljon voimakkaampaa, tuotantomenetelmät paljon kehittyneempiä ja rahtilaivat paljon kuljetuskykyisempiä kuin viikinkiajalla.

Se, mitä asiasta tiedetään tai voidaan perustellusti olettaa, näyttää siis viittaavan lähinnä siihen, että raudan vienti viikinkiajan Suomsta ei ollut ainakaan mikään laaja tai merkittävä ilmiö.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 14 Tammi 2014 23:09

Uskoakseni näin on asianlaita. Olisi muuten erittäin kiinnostavaa tietää, onko näillä kulmilla käytetty eurooppalaisia tai muita kaupallisia aihioita ennen keskiaikaa, niitä kuitenkin
valmistettiin naapurimaissa. Aihioita voisi aivan hyvin löytyä Museoviraston kokoelmista, joiltain rautakautisilta kaivauksilta, mutta niitä ei ole ehkä tunnistettu mm. harvinaisuudesta johtuen ja ehkä diarisoitu tunnistamattomana...? Mielikuvitukseni ei riitä siihen, kuinka asiaa voisi tutkia...
wejoja
 

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Pesservisser » 23 Tammi 2014 12:38

Torsten Edgren on käsitellyt asiaa artikkelissaan Finland in the Viking Age kirjassa Vikings-The North Atlantic Saga ( 2000). Sen toimittajat olivat William Fitzhugh ja Elisabeth Ward, julkaisija Smithsonian Institute .
Suomi oli Edgrenin mukaan strateginen raudantuotannon keskus Pohjois-Itämerellä. Tämä perustui malmin ja puuhiilen helppoon ja rajattomaan saatavuuteen.
Todisteena ovat suuret kuonakasat, ja laajamittainen raudantuotanto oli ilmeistä. Edgrenin mukaan pelkästään hautaan pantujen esineiden korvaaminen edellytti tuotantoa.
(Kuljetusolot olivat kai ihanteelliset, kun tuotanto oli vesistön äärellä ja jokia ja Itämerta riitti. Järvimalmin tuotanto jatkui pitkään, ja sitä kuljetettiin talvella reelläkin.)
Esineitä valmistivat paikalliset sepät, mutta oli myös erikoistuneita seppiä vaativiin töihin.
Suomalainen rauta oli tärkeä aseiden kuten miekkojen , keihäänkärkien ja kirveiden tuotannossa. Siitä valmistettiin miekanteriä Frankkien kuningaskunnassa, ja kahvat liitettiin Pohjoismaissa. Keihäänkärkiä tehtiin ehkä eniten Gotlannissa, jossa myös tehtiin taiteellisia, hopeakoristeltuja miekan kädensijoja.
Kirjasta löytyy lahjakappale Pasilan kirjastossa.
Pesservisser
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 439
Liittynyt: 20 Helmi 2011 15:16

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Tammi 2014 12:47

Pesservisser kirjoitti:Suomi oli Edgrenin mukaan strateginen raudantuotannon keskus Pohjois-Itämerellä. Tämä perustui malmin ja puuhiilen helppoon ja rajattomaan saatavuuteen.

Muistelen myös lukeneeni että Suomesta ja sen lähialueilta vietiin huomattavia määriä rautaa nykyisen Venäjän alueelle, mm. suolaa ja kankaita vastaan.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 23 Tammi 2014 12:51

Kuulostaa erikoiselta.

Suomalaisen raudan viikinkiaikaisesta viennistä Frankkien valtakuntaan tai muuallekaan ei ole mitään todistetta, tuskin edes kovin vahvaa viitettä. Onko mahdollista, että Edgren olisi mennyt esittämään noin spekulatiivisia ja arveluttavia väitteitä? En missään tapauksessa tarkoita olla töykeä, mutta onko aivan varma, että tässä ei ole tapahtunut väärinkäsitystä? Ovatko maininnat suomalaisesta raudantuotannosta ja ulkomaisten teräsesineiden tuonnista Suomeen voineet mennä sekaisin? Erehdyksiä toki sattuu meille kaikille.

Joka tapauksessa tuoreemmassa The Viking World -kirjassa Edgren ei mainitse raudanviennistä mitään, joten hän ei ainakaan enää uskone sellaiseen.

Koskiset joet järvialueen ja Itämeren välissä eivät minusta vaikuta kovin ihanteellisilta kuljetusväyliltä (tätä on käsitellyt mm. Jaakko Masonen eri yhteyksissä). Käsittääkseni juuri kuljetuskustannukset olivat pitkälti syynä siiihen, että Suomen lounaisrannikolle 1600-luvulla perustetut ruukit toivat raaka-aineensa pääasiassa Ruotsista eivätkä sisämaasta.

Olen tuota North Atlantic Saga -kirjaa lueskellut vuosia sitten, mutten muista Edgrenin artikkelista kovin paljon.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Tammi 2014 13:35

Viitteitä suomalaisesta rautamalmista on olemassa.

Malminetsintä
ja kaivostoiminta keskittyivät lähinnä Etelä-
Suomeen
, ja kohteina olivat esimerkiksi
ennestään tunnetut esiintymät ja kaivokset
Helsingin ympäristössä (Visapää 1967, Saltikoff
et al. 1994).


Liljeqvistin
mukaan malmiaihe kuitenkin hylättiin
merkityksettömänä, varsinkin kun sitä verrattiin
vuorimestari Magnus Linderin vuonna
1744 löytämään Sillbölen rautamalmiesiintymään


http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=& ... S_ob7lgvVw

En pitäisi mitenkään mahdottomana etteikö viikinkiaikaisia vähäisiä raudantarpeita olisi pystytty hyvinkin tyydyttämään, jos vain teknologia oli selvillä.
Piispa Olaus Magnus lienee ensimmäinen
henkilö, joka on julkaissut
tietoja maamme luonnonvaroista.
Hänen vuonna 1539 ilmestyneeseen
Carta Marinaansa
on näet merkitty Ojamon ja Haverin
rautamalmiesiintymät.

Kaivostoimintaa
on maassamme toki
harjoitettu
Ojamoa ja Haveria
aikaisemminkin,


http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=& ... aNOXCReh7w
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 23 Tammi 2014 13:45

Sigfrid kirjoitti:Viitteitä suomalaisesta rautamalmista on olemassa.


Ei tarvitse toki tyytyä viitteisiin. :wink: Viimeisimmässä suomalaisessa rautakaivoksessa (Kolarin Hannukainen) louhinta loppui vuonna 1990. Eiköhän siellä louhittu ihan ehtaa rautamalmia ilman viitteitä tai varauksia.

En pitäisi mitenkään mahdottomana etteikö viikinkiaikaisia vähäisiä raudantarpeita olisi pystytty hyvinkin tyydyttämään, jos vain teknologia oli selvillä.


Eihän kukaan yhtään epäile sitä, että järvimalmia osattiin Suomessakin pelkistää jo ennen ajanlaskun alkua. Ainakaan ei kannata epäillä, koska niinkin vanhoja pelkistysuuneja on löyetty.

Vuorimalmin louhinta lienee täällä vasta uuden ajan tai aivan keskiajan lopun juttu, tai ainakaan siitä ei ole mitään 1500-luvun alkupuolta varhaisempaa tietoa.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 23 Tammi 2014 14:01

Tiettävästi mitään todisteita viikinkiaikaisesta raudanviennistä ei ole toistaiseksi löytynyt, kuten Sami toteaa.

Tällä hetkellä tiedetään ensimmäisiä suurempia ruotsalaistyyppisiä rautahyttejä käytetyn ehkä jopa 1400-luvun lopulla mm. Olavinlinnan rakennustöiden myötä, jonne sidosrautoja, saranoita, nauloja ym. tarvittiin kasapäin. Tästä ajalta on suuria kuonaesiintymiä ja hytinraunioita mm. Rantasalmen alueella joista vasta osa on ehtinyt kp-rekisteriin. Tämä siis nk. Järvi-Suomen osalta. Olen samaa mieltä myös malmin kuljetuslogistiikasta.

Lounais-Suomen osalta on tietenkin muistettava, että mm. Vihti - Salo - Forssa kolmion järvialueella oli vielä sata vuotta sitten lukuisia järvimalmiesiintymiä, joita hyödynnettiin aina 1940-luvun lopulle. Muistelen lukeneeni 30-luvun georaporteista, että seudun järvissä esiintyi suhteellisen korkeapitoista (Fe) magnetiittia. Seudulla voi hyvinkin olla rautahytin jäänteitä, jotka ovat ruukkeja vanhempia.

Itse olen monesti pähkäillyt, josko tämän tyyppiset ja osin seppien sankarimyyttiin liittyvät käsitykset syntyivät peräti 1800-luvulla kalevalaisessa hurmoshengessä...?
wejoja
 

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 23 Tammi 2014 14:15

wejoja kirjoitti:Tällä hetkellä tiedetään ensimmäisiä suurempia ruotsalaistyyppisiä rautahyttejä käytetyn ehkä jopa 1400-luvun lopulla mm. Olavinlinnan rakennustöiden myötä, jonne sidosrautoja, saranoita, nauloja ym. tarvittiin kasapäin.


Mielenkiintoista. Kysyn tarkentavana kysymyksenä, että tarkoittaako rautahytti tässä yhteydessä kivestä muurattua uunia, mutta ei kuitenkaan masuunia?
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Tammi 2014 14:26

Sami Raninen kirjoitti:Vuorimalmin louhinta lienee täällä vasta uuden ajan tai aivan keskiajan lopun juttu, tai ainakaan siitä ei ole mitään 1500-luvun alkupuolta varhaisempaa tietoa.


Eipä meillä ole paljoa tietoa muustakaan ajalta ennen 1500-lukua. Tiedon puute taas ei ole todiste.

Ojamon kaivos. Perustaminen 1500-luvulla merkitsee hallinnollista tointa, joka ei tarkoittane sitä etteikö kaivosta olisi hyödynnetty jo aikaisemminkin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ojamon_rautakaivos
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Sami Raninen » 23 Tammi 2014 14:36

Sigfrid kirjoitti:Eipä meillä ole paljoa tietoa muustakaan ajalta ennen 1500-lukua. Tiedon puute taas ei ole todiste.


Tiedon puute ei ole tosiaan ole todiste, kuten itsekin tuossa ylempänä saarnaan, mutta kyllä se joskus jotain merkitsee. Kyllähän 1400-luvulta sentään on jo yhtä ja toista Suomeen liittyvää tietoa, vaan eipä ole tietoa kaivoksista. Keskiaikaa varhaisempaa kaivostoimintaa ei liene ollut missään muuallakaan Pohjois-Euroopassa. Tai, no, ruotsalaisen kuparimalmin louhinnalla jo esihistoriassa on spekuloitu, mutta mitään todisteita ei kenelläkään ole kyllä ollut esittää.

Kaiken kaikkiaan kaivostoiminta oli Suomessa varsin vaatimatonta ennen 1800-lukua.
Sami Raninen
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 310
Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Paikkakunta: Turku

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja Pesservisser » 23 Tammi 2014 14:38

Edgrenin tekstiin voi tutustua em. kirjaa lukemalla. Toivottavasti hän vastaa kysymyksiin, jos selvennyksiä tarvitaan.
Hän ei lainkaan käsittele 1400-lukua tai myöhempää kautta, vaan viikinkiaikaa, Suomeen erikoistuneena tarkasteluna.
Ruukkikausi oli noin 700 vuotta myöhemmin . Kaivos- ym. tekniikka oli kehittynyt ja raudan käyttömäärä varmaan yli 10-kertaistunut.
Pesservisser
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 439
Liittynyt: 20 Helmi 2011 15:16

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 23 Tammi 2014 15:09

Sami Raninen kirjoitti:
wejoja kirjoitti:Tällä hetkellä tiedetään ensimmäisiä suurempia ruotsalaistyyppisiä rautahyttejä käytetyn ehkä jopa 1400-luvun lopulla mm. Olavinlinnan rakennustöiden myötä, jonne sidosrautoja, saranoita, nauloja ym. tarvittiin kasapäin.


Mielenkiintoista. Kysyn tarkentavana kysymyksenä, että tarkoittaako rautahytti tässä yhteydessä kivestä muurattua uunia, mutta ei kuitenkaan masuunia?


Juuri niin, kivestä muurattu tai hirsikehikolla/hiekkatäytteellä oleva kuutiomainen rakennelma, jonka sisällä oli kuilu-uuni, johon johti ilmapuhallusaukko/aukot.
wejoja
 

Re: Ahvenkoski ja Viirankoski

ViestiKirjoittaja wejoja » 23 Tammi 2014 15:12

Pesservisser kirjoitti:Edgrenin tekstiin voi tutustua em. kirjaa lukemalla. Toivottavasti hän vastaa kysymyksiin, jos selvennyksiä tarvitaan.
Hän ei lainkaan käsittele 1400-lukua tai myöhempää kautta, vaan viikinkiaikaa, Suomeen erikoistuneena tarkasteluna.
Ruukkikausi oli noin 700 vuotta myöhemmin . Kaivos- ym. tekniikka oli kehittynyt ja raudan käyttömäärä varmaan yli 10-kertaistunut.


Mielenkiintoista tosiaan ja opus tilattu syynättäväksi...!
wejoja
 

EdellinenSeuraava

Paluu Arkeologia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa