Muinainen Suomi

Mikä se sinun mielestäsi olisi?

En ole asiantuntija, mutta minusta olisi hirmu kiva tietää miten Bergkullan almandiini, kelttiläisin ornamentein koristettu puolijalokivi, on päätynyt löytöpaikalleen.

Minusta mystisin on eräs hukkaan joutunut tai oikeammin lyhytnäköisen ahneuden alttarille uhrattu esine, ns. Liedon kultakruunu. Kuvauksen perusteella se olisi voinut olla bysanttilaistyyppinen kruunu (tai votiivikruunu?); vastaavannäköisiä oli myös Länsi-Euroopassa, mutta mielestäni todennäköisin alkuperä Suomesta katsoen on idässä.

Kruunu löydettiin Liedosta muistaakseni ihan pellosta tai pihapiiristä 1700-luvulla. Se myytiin pilkkahinnalla ja sulatettiin Turussa ennen kuin se saatiin pelastettua asiantunteviin käsiin...

Vrt.:
http://ferrebeekeeper.files.wordpress.c ... /crown.jpg
http://ferrebeekeeper.files.wordpress.c ... purple.jpg
http://ferrebeekeeper.files.wordpress.com/2013/01/9.png
http://www.flickr.com/photos/kotomi-jewelry/4471633802/

JakomäenNeruda kirjoitti:Se myytiin pilkkahinnalla ja sulatettiin Turussa ennen kuin se saatiin pelastettua asiantunteviin käsiin..

- Voi surkeutta!

Roomalaisen rautakauden lasinen juomasarvi Laitilasta (puhallettu Reinillä) tulee mieleen:


Ihmetyttää, miten se on saatu ehjänä tänne asti...
http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/esi ... oriaa.html

Käväisin päivällä Pietarin esikaupungissa sijaitsevalla tosi isolla kirpputorilla, paikka on nimeltään Udelnaja. Paikallinen piipparimies l. kaveri joka sikäläiseen tapaan etsii metallinetsimellä maasta tavaraa oli tuonut löytöjään myyntiin. Venäläinen tapa toimia on käytännössä haudanryöstöä, Suomessa useimmat harrastajat tekevät hyvää yhteistyötä ammattiarkeologien kanssa. Tämä pronssinen kirves oli aika erikoinen, kaikki tavarat olivat "priladoshnie" l. löydetty jostain Laatokan rannan tuntumasta:



P.S. kirves vaikuttaisi olevan skyyttiläistyyppinen ja se muistuttaa mm. Kaukasuksen ja Iranin alueen vastaavia kirveitä. Liittyisikö Seima Turbino-verkostoon, jonka esineillä on mielestäni selviä iranilaispiirteitä?





P.S. 2 toinen samalla myyntipöydällä ollut löytö taitaa liittyä samaan aiheeseen, olisiko jopa löydetty samasta haudasta? Kuva on valitettavasti hätäpäissä kuvatessa tärähtänyt, mutta hahmo muistuttaa oheisen sivuston skyyttalaista kissapetofiguuria:



http://www.kornbluthphoto.com/DOFeline.html

JakomäenNeruda kirjoitti:Minusta mystisin on eräs hukkaan joutunut tai oikeammin lyhytnäköisen ahneuden alttarille uhrattu esine, ns. Liedon kultakruunu. Kuvauksen perusteella se olisi voinut olla bysanttilaistyyppinen kruunu (tai votiivikruunu?); vastaavannäköisiä oli myös Länsi-Euroopassa, mutta mielestäni todennäköisin alkuperä Suomesta katsoen on idässä.

Kruunu löydettiin Liedosta muistaakseni ihan pellosta tai pihapiiristä 1700-luvulla. Se myytiin pilkkahinnalla ja sulatettiin Turussa ennen kuin se saatiin pelastettua asiantunteviin käsiin...
/

Tässä taitavat mennä sekaisin Varsinais-Suomessa 1700-luvulla tehdyt kultalöydöt (kaularenkaita) ja Liedosta 1800-luvulla löydetty "hopeakruunu". On tietenkin mahdotonta selvittää, mikä esine tämä kadonnut "hopeakruunu" oikeastaan oli, mutta yksi valistunut arvaus on hopealyötteillä koristeltu Spangenhelm- eli vannekypärätyyppinen kypärä.

Jukka Luoto on käsitellyt aihetta yhdessä artikkelissa ja Liedon historia 1 -kirjassa.

Sami Raninen kirjoitti:

JakomäenNeruda kirjoitti:Minusta mystisin on eräs hukkaan joutunut tai oikeammin lyhytnäköisen ahneuden alttarille uhrattu esine, ns. Liedon kultakruunu. Kuvauksen perusteella se olisi voinut olla bysanttilaistyyppinen kruunu (tai votiivikruunu?); vastaavannäköisiä oli myös Länsi-Euroopassa, mutta mielestäni todennäköisin alkuperä Suomesta katsoen on idässä.

Kruunu löydettiin Liedosta muistaakseni ihan pellosta tai pihapiiristä 1700-luvulla. Se myytiin pilkkahinnalla ja sulatettiin Turussa ennen kuin se saatiin pelastettua asiantunteviin käsiin...
/

Tässä taitavat mennä sekaisin Varsinais-Suomessa 1700-luvulla tehdyt kultalöydöt (kaularenkaita) ja Liedosta 1800-luvulla löydetty "hopeakruunu". On tietenkin mahdotonta selvittää, mikä esine tämä kadonnut "hopeakruunu" oikeastaan oli, mutta yksi valistunut arvaus on hopealyötteillä koristeltu Spangenhelm- eli vannekypärätyyppinen kypärä.

Jukka Luoto on käsitellyt aihetta yhdessä artikkelissa ja Liedon historia 1 -kirjassa.

Tietoni ovat peräisin eräästä kirjasta Museoviraston kirjastossa, jonka nimen olen unohtanut... "Kruunun" kuvaus vastasi täydellisesti päävannetta, josta on riippunut koristeita, siis juuri sellaisia kruunuja, joita käytettiin Bysantissa ja merovingiajalla, sekä vastaavia kirkoissa olevia votiivikruunuja.

Vaan eipä hätää - paikka löytyy MV:n luetteloista edelleen:

"Nimi: Kylätalo Kunta: Lieto
...
Kuvaus: Liedon Vintalan kylätalo sijaitsee Aurajoesta itään, 400 metriä Vintalan kylästä etelään, peltojen keskellä, pienellä kumpareella. Talon paikalta on löytynyt runsaasti esineistöä 1000-luvulta, mahdollisesti ruumishautauksista. Erityisesti mainitaan merkillinen "kultakruunu", joka alun perin piti toimittaa Kansallismuseon kokoelmiin, mutta joka myytiin Turkuun kultasepälle."

Onko tämä sama kuin tarkoittamasi "hopeakruunu"?

JakomäenNeruda kirjoitti:Onko tämä sama kuin tarkoittamasi "hopeakruunu"?

Sama esine. "Kultakruunu" kuulostaa yksinkertaisesti liian uskomattomalta, kun kerran sellaiselle löydölle ei taida olla tiedossa mitään vastineita ainakaan Pohjois-Euroopassa. Hopeakoristeinen kypäräkin olisi tietysti erittäin harvinainen löytö (Suomessa ainoalaatuinen), mutta vielä uskottavuuden rajoissa.

Mitään varmaa ei tietenkään voi sanoa, kun esine kerran on kadonnut jäljettömiin ja muistinvaraiset kuvaukset siitä ovat yksityiskohtatasolla luultavasti epäluotettavia. Itse näkemäni kuvaus ja piirrosluonnos menisivät kuitenkin muistissa vääristyneestä kypärästä. Luonnoksessa oli päätä kiertävä vanne, jossa nousi pystyvanteita, jotka kohtasivat päälaen yläpuolella. Riippuvia koristeita en muista.

Teknisessä mielessä kruunu saattoi olla kullattua hopeaa, joka olisi maallikolle ollut materiaalin puolesta vaikeahko tunnistettava pelkästään värin tai painon perusteella.