Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 24 Kesä 2018 17:56



Vastaa viestiin  [ 17 viestiä ] 
 Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Suomessa ja Virossa on ollut eri aikoina käytössä monia yhteisiä hautatyyppejä.

1. Röykkiöhaudat

Kivi- ja pronssikautisista röykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista osa rauniohautoja (pelkkiä kiviä), osa maansekaisia röykkiöitä (kiviä ja maata). Suomessa tämä hautatyyppi säilyy vallitsevana merovingiajalle (600-800 jaa.) saakka. Tämä hautatyyppi on Virossa nuorempi (vuoden 500 eaa. jälkeen), ja se onkin levinnyt sinne Suomesta.

2. Paasiarkkuhaudat

Virossa pronssikauden lopun ja rautakauden alun hautatyyppi, jota Suomen ja Viron lisäksi tavataan Skandinaviasta. Erityinen alatyyppinsä ovat laivanmuotoiset paasilatomukset. Lounais-Suomessa paasiarkkuhautoja on tehty jo kivikaudella, mutta Viron myöhäispronssikautiset paasiarkut kuvastanevat skandinaavisperäistä vaikutusta, vaikka niissä on omaperäisiäkin piirteitä.

3. Varhaiset tarhakalmistot

Tämä hautatyyppi (kivin rajattuja kylki kyljessä olevia ruutuja, joista kasvoi pitkiä rivejä; varhaisemmassa vaiheessa epämääräisiä rykelmiä) syntyi Virossa jo varhaisella rautakaudella, noin 500-300 eaa. Varhaisia tarhakalmistoja tehtiin yksittäisten paasiarkkuhautojen jatkoksi ja niissäkin saattoi olla kivestä ladottu arkku, mikä kuvastaa kahta asiaa: yhtäältä väestöllistä ja suvun jatkuvuutta, toisaalta muutosta uskomuksissa ja tavoissa: paasiarkkuihin haudattiin vain arvohenkilöitä (muiden jäännöksiä saatettiin sijoitella niiden ympärille), mutta tarhakalmistoihin haudattiin jo muitakin ihmisiä. Suomeen tarhakalmistot levisivät vasta ajanlaskun alun jälkeen, vanhemmalla roomalaisella rautakaudella (0-200 jaa.), ja ne olivat selvästi irrallinen tulokashautamuoto vailla jatkuvuutta aikaisempiin hautoihin. Ne jäivät täällä lyhytaikaisiksi kun pian siirryttiin takaisin maansekaisiin röykkiöhautoihin. Myös Itä-Ruotsissa esiintyy tarhakalmistoja.

4. Tyypilliset tarhakalmistot

Tämä hautatyyppi eroaa edellisestä siinä, että tarhat olivat säännöllisen suorakaiteen muotoisia ja muodostivat suoria rivejä ja että enää ei haudattu yhtä ihmistä yhteen tarhaan vaan eri vainajien jäännökset leviteltiin sekaisin tarhoihin. Tämä hautatyyppi syntyi Koillis-Virossa heti ajanlaskun alun jälkeen ja levisi laajalti koko Viroon sekä Pohjois-Latviaan ja lounaiseen Suomeen.

5. Yksittäistarhahaudat

Tässä hautatyypissä oli vain yksittäinen neliömäinen tarha, johon yhden poltetun vainajan jäännökset sijoitettiin. Tätä hautatyyppiä esiintyy nuoremmalla roomalaisajalla (noin 200-400 jaa.) Pohjois-Virossa, ja sillä on vastineita Suomessa Perniössä ja Karjaalla (Länsi-Uusimaa), muttei länsirannikolla.

6. Polttokenttäkalmistot

Tämä hautatyyppi (matalia kivikenttiä joihin siroteltiin poltettujen vainajien jäänteet) syntyi Virossa jo ennen vuotta 400 jaa. ja levisi satakunta vuotta myöhemmin Suomeen, missä siitä tuli yleinen hautatyyppi, joka syrjäytti pitkään sinnitelleen röykkiöhautauksen. Virossa polttokenttäkalmistoja rakennettiin tarhahautojen jatkoksi (näiden laatiminen loppui samaan aikaan), mikä jälleen todistaa suvun jatkuvuudesta.


Eli mitä?

Pronssi- ja rautakauden taitteeseen asti Suomestakin levisi vaikutteita Viroon (röykkiöhaudat), mutta rautakaudella vaikutussuunta näyttää olleen yksiselitteisesti Virosta Suomeen. Suomessa ei ole havaittavissa samanlaista luonnollista rakenteellista ja sukukohtaista jatkuvuutta eri hautatyyppien välillä kuin Virossa, joten tänne eri hautatyypit ovat tulleet maahanmuuttajien tuomina. Jopa suomalaisena pidetty polttokenttäkalmisto on Virosta tuotu.

Kielitieteen saavuttamille ajoituksille kantasuomen eri-ikäisistä leviämisistä näyttää löytyvän sopivat vastineet. Tyypillisten tarhakalmistojen leviäminen koko Viroon ja lisäksi Suomeen pian ajanlaskun alun jälkeen voitaneen yhdistää keskikantasuomalaisten levittäytymiseen. Suomessa tosin tulokkaat ovat sulautuneet hautaustavoiltaan varhaisempien röykkiöhautojen rakentajiin, jotka lounaisimmassa osassa maata ovat kuitenkin myös jo voineet olla keskikantasuomalaisia (koska paikannimistöllinen jatkuvuus ulottuu taaksepäin aina rautakauden alkuun saakka).

Polttokenttäkalmistojen leviäminen Virosta Suomeen ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa taas sopii vastaamaan myöhäiskantasuomea ja sen rannikkomurteen leviämistä Suomeen. Tämä itämerensuomalainen aalto oli jo niin vahva, että se aloitti Suomen suomalaistumisen.

Vielä yksi kielellinen aalto Virosta on tullut: se joka synnytti muinaishämeeseen sekoittuessaan varsinaissuomen. Virossa alettiin pitkän "näkymättömän" hautaamisen jälkeen jälleen haudata esineellisiä hautauksia viikinkiajalla vuoden 900 jaa. tienoilla, nyt maan alle ja polttamatta. Mikäli Varsinais-Suomesta löytyy tätä tapaa, voisi se liittyä tähän viimeiseen virolaisvaikutukseen. Ajankohta sopisi jälleen kielitieteen tuloksiin.


Kriiska, Aivar & Tvauri, Andres 2007: Viron esihistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1105.


10 Maalis 2011 01:30
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Jaska kirjoitti:
...Virossa polttokenttäkalmistoja rakennettiin tarhahautojen jatkoksi (näiden laatiminen loppui samaan aikaan), mikä jälleen todistaa suvun jatkuvuudesta...

Tämä oli mielenkiintoinen tieto, kiitoksia.

Ehkäpä röykkiöt ja paasiarkut taas ovat jäänne siitä kulttuurista joka rakensi myös jätinkirkot Pohjanmaalle, Atlantin rannikkoa seurailevien esikuvien pohjalta. Tämä voisi liittyä myös Suomen erityiseen I-haploon tai sitten ei.

--------------------

Aiheen jatko siirretty ketjuun "Jättiläisistä":
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?p=310#310


10 Maalis 2011 11:18
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
Jotkin virolaiset tutkijat ovat spekuloineet sillä, voisivatko tarhakalmistot olla ns. kuolleiden talojen perustuksia. Dyakovon kulttuurin kuolleiden talon jäännös on kuvattu Zvenigorodin löydön mukaan:

"Burial ritual is known on two monuments only. The first is so-called house of dead. It was found in Savvo-Storozhetzki monastery near Zvenigorod. The remains of log semi-subterranean houses 2 m high with gable roof survived. The entrance was arranged from the southern side; the hearth was by it. There were remains of 24 cremations, fragments of pots and weights in the house. Cremations were done outside the house, some of the remains were put into urn-pots. The house of dead seems to be kin burial vault."

http://moscow-history.blogspot.com/2006 ... lture.html

Ainakin tässä tapauksessa kyse oli oikeasta hirsitalosta, "manan majasta". Virossa talo on saattanut saada joskus kiviseinät, vaikka katto pysyi puisena. Tämän tyyppisiä rakennelmia näkee siellä vielä nykyäänkin talousrakennnuksina.


30 Kesä 2011 00:25
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
Tämän Marika Mägin tutkimuksen voisi tuoda taas esille. Siinä on muutamia kiinnostavia näkökulmia. Mägi näyttäisi epäilevän, etteivät ns. varhaiset epäsäännölliset tarhahaudat liity ns. varsinaisiin, säännöllisiin tarhahautoihin. Jälkimmäiset vaikuttaisivat myös Virossa nimenomaan talon perustuksilta. Näiden varsinaisten tarhahautojen selkeät esikuvat näyttäisivät löytyvän Okalta. Siellä hautatyyppi on käytössä roomalaiselta rautakaudelta merovinkiajalle.

http://books.google.fi/books?id=r-HuwSr ... &q&f=false


30 Kesä 2011 10:35
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Tämän Marika Mägin tutkimuksen voisi tuoda taas esille. Siinä on muutamia kiinnostavia näkökulmia. Mägi näyttäisi epäilevän, etteivät ns. varhaiset epäsäännölliset tarhahaudat liity ns. varsinaisiin, säännöllisiin tarhahautoihin. Jälkimmäiset vaikuttaisivat myös Virossa nimenomaan talon perustuksilta. Näiden varsinaisten tarhahautojen selkeät esikuvat näyttäisivät löytyvän Okalta. Siellä hautatyyppi on käytössä roomalaiselta rautakaudelta merovinkiajalle.

Kiitos. Tuo vaikuttaa kyllä uskottavalta, kun kerran kuolleiden taloja tehtiin ennen ja jälkeen tarhahautojen kauden.

Tuosta Okan suunnasta olisi kiva saada lisätietoakin; tässä olisi yksi potentiaalinen vastine itämerensuomalaiselle kielelle.

Mäen julkaisuissa on myös kaikkea mielenkiintoista:
https://www.etis.ee/portaal/isikuCV.aspx?TextBoxName=marika%20m%C3%A4gi&PersonVID=36972&lang=et&FromUrl0=isikud.aspx


01 Heinä 2011 10:11
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
Vaikuttaa siltä, että roomalaisella rautakaudella joskus 100-200 luvulla Viroon ja sen lähialueille tuli Okalta ensin tapa haudata ihan oikeaan kuolleiden taloon, sitten 400-luvulla jostain, ehkäpä goottiliiton eteläisiltä alueilta tapa laittaa hautaan myös aseita ja hevosen valjaisiin liittyviä osia. Samaan aikaan Pihkovan lähialueille alettiin rakentaa kumpuja, joiden ydin oli ilmeisesti kuolleiden taloon perustuva puurakennelma. Itse kumpu omaksuttiin joko itäisen Liettuan alueelta tai etelämpää aroalueelta, eliitti halusi niitä rakentamalla varmaan erottua muista.

Kun Okan liepeiltä on taas tiettävästi löydetty, hautavarustuksen pohjalta arvioituna, goottien kanssa liitossa olleiden Volgan suomalaisten hautoja niin tulee mieleen ajatus, että itämerensuomi onkin oikeastaan läntistä Volgansuomea, rautakautisen Djakovon kieltä. Ehkä se levisi jonkin varhaisemman uralilaisen kielimuodonkin kustannuksella, ken tietää.

Kuolleiden talossa oli ilmeisesti tyypillisesti kivilattia, ehkä myöhäisempi polttokenttä rakentui sen varaan. Seinät hävisivät, lattia jäi.


01 Heinä 2011 14:35
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kun Okan liepeiltä on taas tiettävästi löydetty, hautavarustuksen pohjalta arvioituna, goottien kanssa liitossa olleiden Volgan suomalaisten hautoja niin tulee mieleen ajatus, että itämerensuomi onkin oikeastaan läntistä Volgansuomea, rautakautisen Djakovon kieltä. Ehkä se levisi jonkin varhaisemman uralilaisen kielimuodonkin kustannuksella, ken tietää.

Jos tarkoitat, että itämerensuomea olisi vielä ajanlaskun alun jälkeen puhuttu Volgalla, niin se vaikuttaa hankalalta - siellä oli niitä merjalaisia ja kumppaneita. Vaikutteita varmasti on tullut, ja tällaisina voitaisiin ehkä pitää sellaisia sanoja joilla on vastine vain itämerensuomessa ja mordvassa ja jotka ovat liian samannäköisiä, esim. u ~ u (kun vanhassa sanastossa vastaavuudet ovat u ~ o ja o ~ u).

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kuolleiden talossa oli ilmeisesti tyypillisesti kivilattia, ehkä myöhäisempi polttokenttä rakentui sen varaan. Seinät hävisivät, lattia jäi.

Tämä on ihan rakentava ehdotus: hautatyyppien muutos voi olla evoluutiota eikä aina välttämättä vierasta vaikutusta. Meidän Sami varmaan osaa sanoa aiheesta jotain...

http://www.thefreelibrary.com/The+broken+people%3A+deconstruction+of+personhood+in+Iron+Age...-a0199194932


02 Heinä 2011 14:02
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Jos tarkoitat, että itämerensuomea olisi vielä ajanlaskun alun jälkeen puhuttu Volgalla, niin se vaikuttaa hankalalta - siellä oli niitä merjalaisia ja kumppaneita. Vaikutteita varmasti on tullut, ja tällaisina voitaisiin ehkä pitää sellaisia sanoja joilla on vastine vain itämerensuomessa ja mordvassa ja jotka ovat liian samannäköisiä, esim. u ~ u (kun vanhassa sanastossa vastaavuudet ovat u ~ o ja o ~ u).

Joo, tämä on ehkä todennäköisempi vaihtoehto. Luin jokin aika sitten erästä unkarilaista tutkielmaa jossa muistaakseni tuotiin esille IMS-mordvalainen yhteiskausi, kielen murteutumisen jälkeen.

Hieman askarruttaa kuitenkin se, että hautatyyppi levisi idästä länteen. Olisiko tilanne analoginen kuin Viron ja Suomen välillä, vanhempi asutus oli pitkään antava osapuoli vaikutteiden osalta?


03 Heinä 2011 21:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
Lueskelin Kriiskan etc. Viron esihistoriaa. Kirjan mukaan varsinaisen tarhahautakultturin ilmaantumisen aikoihin Viroon leviävät myös linnoitetut asuinpaikat. Molemmille löytyy siis esikuvia idästä, Volgan suomalaiskansojen alueelta.

Kriiskan mukaan Pihkovan kumpuhaudat ovat osa kumpuhautakompleksia, joka kattaa pitkälti aiemman tekstiilikeraamisen alueen. Viro on sen länsilaita, Ylä-Volgan alue sen itälaita.

Hautamuoto omaksutaan ilmeisesti etelästä ja ymmärtääkseni se korvaa sitten ajan kanssa aiemman tarhahauta l. kuolleiden talo-kompleksin omalla alueellaan. Lännessä kuolleiden talosta kehittyy sitten kai polttokenttä, kun vanhojen kuolleiden talojen lattiaa aletaan levittää kiveämällä niiden ympärillä maata rovion pohjaksi. Tästä on kirjan mukaan jossain selviä merkkejäkin.


27 Heinä 2011 12:18
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Jaska kirjoitti:
Suomessa ja Virossa on ollut eri aikoina käytössä monia yhteisiä hautatyyppejä.

1. Röykkiöhaudat

Kivi- ja pronssikautisista röykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista osa rauniohautoja (pelkkiä kiviä), osa maansekaisia röykkiöitä (kiviä ja maata). Suomessa tämä hautatyyppi säilyy vallitsevana merovingiajalle (600-800 jaa.) saakka. Tämä hautatyyppi on Virossa nuorempi (vuoden 500 eaa. jälkeen), ja se onkin levinnyt sinne Suomesta.

2. Paasiarkkuhaudat

Virossa pronssikauden lopun ja rautakauden alun hautatyyppi, jota Suomen ja Viron lisäksi tavataan Skandinaviasta. Erityinen alatyyppinsä ovat laivanmuotoiset paasilatomukset. Lounais-Suomessa paasiarkkuhautoja on tehty jo kivikaudella, mutta Viron myöhäispronssikautiset paasiarkut kuvastanevat skandinaavisperäistä vaikutusta, vaikka niissä on omaperäisiäkin piirteitä.

3. Varhaiset tarhakalmistot

Tämä hautatyyppi (kivin rajattuja kylki kyljessä olevia ruutuja, joista kasvoi pitkiä rivejä; varhaisemmassa vaiheessa epämääräisiä rykelmiä) syntyi Virossa jo varhaisella rautakaudella, noin 500-300 eaa. Varhaisia tarhakalmistoja tehtiin yksittäisten paasiarkkuhautojen jatkoksi ja niissäkin saattoi olla kivestä ladottu arkku, mikä kuvastaa kahta asiaa: yhtäältä väestöllistä ja suvun jatkuvuutta, toisaalta muutosta uskomuksissa ja tavoissa: paasiarkkuihin haudattiin vain arvohenkilöitä (muiden jäännöksiä saatettiin sijoitella niiden ympärille), mutta tarhakalmistoihin haudattiin jo muitakin ihmisiä. Suomeen tarhakalmistot levisivät vasta ajanlaskun alun jälkeen, vanhemmalla roomalaisella rautakaudella (0-200 jaa.), ja ne olivat selvästi irrallinen tulokashautamuoto vailla jatkuvuutta aikaisempiin hautoihin. Ne jäivät täällä lyhytaikaisiksi kun pian siirryttiin takaisin maansekaisiin röykkiöhautoihin. Myös Itä-Ruotsissa esiintyy tarhakalmistoja.

4. Tyypilliset tarhakalmistot

Tämä hautatyyppi eroaa edellisestä siinä, että tarhat olivat säännöllisen suorakaiteen muotoisia ja muodostivat suoria rivejä ja että enää ei haudattu yhtä ihmistä yhteen tarhaan vaan eri vainajien jäännökset leviteltiin sekaisin tarhoihin. Tämä hautatyyppi syntyi Koillis-Virossa heti ajanlaskun alun jälkeen ja levisi laajalti koko Viroon sekä Pohjois-Latviaan ja lounaiseen Suomeen.

5. Yksittäistarhahaudat

Tässä hautatyypissä oli vain yksittäinen neliömäinen tarha, johon yhden poltetun vainajan jäännökset sijoitettiin. Tätä hautatyyppiä esiintyy nuoremmalla roomalaisajalla (noin 200-400 jaa.) Pohjois-Virossa, ja sillä on vastineita Suomessa Perniössä ja Karjaalla (Länsi-Uusimaa), muttei länsirannikolla.

6. Polttokenttäkalmistot

Tämä hautatyyppi (matalia kivikenttiä joihin siroteltiin poltettujen vainajien jäänteet) syntyi Virossa jo ennen vuotta 400 jaa. ja levisi satakunta vuotta myöhemmin Suomeen, missä siitä tuli yleinen hautatyyppi, joka syrjäytti pitkään sinnitelleen röykkiöhautauksen. Virossa polttokenttäkalmistoja rakennettiin tarhahautojen jatkoksi (näiden laatiminen loppui samaan aikaan), mikä jälleen todistaa suvun jatkuvuudesta.


Eli mitä?

Pronssi- ja rautakauden taitteeseen asti Suomestakin levisi vaikutteita Viroon (röykkiöhaudat), mutta rautakaudella vaikutussuunta näyttää olleen yksiselitteisesti Virosta Suomeen. Suomessa ei ole havaittavissa samanlaista luonnollista rakenteellista ja sukukohtaista jatkuvuutta eri hautatyyppien välillä kuin Virossa, joten tänne eri hautatyypit ovat tulleet maahanmuuttajien tuomina. Jopa suomalaisena pidetty polttokenttäkalmisto on Virosta tuotu.

Kielitieteen saavuttamille ajoituksille kantasuomen eri-ikäisistä leviämisistä näyttää löytyvän sopivat vastineet. Tyypillisten tarhakalmistojen leviäminen koko Viroon ja lisäksi Suomeen pian ajanlaskun alun jälkeen voitaneen yhdistää keskikantasuomalaisten levittäytymiseen. Suomessa tosin tulokkaat ovat sulautuneet hautaustavoiltaan varhaisempien röykkiöhautojen rakentajiin, jotka lounaisimmassa osassa maata ovat kuitenkin myös jo voineet olla keskikantasuomalaisia (koska paikannimistöllinen jatkuvuus ulottuu taaksepäin aina rautakauden alkuun saakka).

Polttokenttäkalmistojen leviäminen Virosta Suomeen ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa taas sopii vastaamaan myöhäiskantasuomea ja sen rannikkomurteen leviämistä Suomeen. Tämä itämerensuomalainen aalto oli jo niin vahva, että se aloitti Suomen suomalaistumisen.

Vielä yksi kielellinen aalto Virosta on tullut: se joka synnytti muinaishämeeseen sekoittuessaan varsinaissuomen. Virossa alettiin pitkän "näkymättömän" hautaamisen jälkeen jälleen haudata esineellisiä hautauksia viikinkiajalla vuoden 900 jaa. tienoilla, nyt maan alle ja polttamatta. Mikäli Varsinais-Suomesta löytyy tätä tapaa, voisi se liittyä tähän viimeiseen virolaisvaikutukseen. Ajankohta sopisi jälleen kielitieteen tuloksiin.


Kriiska, Aivar & Tvauri, Andres 2007: Viron esihistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1105.


Kun nyt kerran olen hieman tutustunut naapurimaiden saamelaistutkimukseen, niin mitkä näistä Suomesta löytyneistä hautatyypeistä oletetaan olevan saamenkieltä puhuneen väestön tuotoksia vai onko tällaista arviota tehtykään?


11 Touko 2014 13:53
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
jussipussi kirjoitti:
Kun nyt kerran olen hieman tutustunut naapurimaiden saamelaistutkimukseen, niin mitkä näistä Suomesta löytyneistä hautatyypeistä oletetaan olevan saamenkieltä puhuneen väestön tuotoksia vai onko tällaista arviota tehtykään?


Ns. lapinrauniot eli järvimaisemassa sijaitsevat sisämaan kiviröykkiöhaudat on perinteisesti yhdistetty Järvi-Suomen "lappalaisiin", jotka käytännössä lienevät melko lailla sama asia kuin kielitieteellisin menetelmin havaittu Järvi-Suomen saamelaisväestö (rinnastus ei kylläkään ole täysin yksiselitteinen). Tosin lapinraunioperinne on saamelaisuutta vanhempi ilmiö, mutta rautakautiset lapinrauniot (sellaisia on ajoitettu ainakin Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa) voitaneen pääasiassa yhdistää lappalaisiin/saamelaisiin. Lapinrauniot muistuttavat jonkin verran Keski-Ruotsin "järvenrantahautoja" (insjögravar), mutta eivät kuitenkaan ole aivan sama asia.

Konnevedeltä löydetty rantakivikkoon tehty polttohautaus kenties edustaa toisenlaista, harvinaisempaa järvialueen saamelaista hautaustapaa.

Muut, Jaskan mainitsemat hautamuodot ovat voineet levitä saamelaisväestön keskuuteen siltä osin kuin niitä esiintyy Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Moreenimailla ja viljelymaisemassa sijaitsevat kalmistot on kuitenkin pääsääntöisesti tavattu yhdistää maatalousasutuksen tiivistymiseen, joka puolestaan yhdistetään suomenkielistymiseen.


12 Touko 2014 10:23
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Sami Raninen kirjoitti:
Ns. lapinrauniot eli järvimaisemassa sijaitsevat sisämaan kiviröykkiöhaudat on perinteisesti yhdistetty Järvi-Suomen "lappalaisiin", jotka käytännössä lienevät melko lailla sama asia kuin kielitieteellisin menetelmin havaittu Järvi-Suomen saamelaisväestö (rinnastus ei kylläkään ole täysin yksiselitteinen). Tosin lapinraunioperinne on saamelaisuutta vanhempi ilmiö, mutta rautakautiset lapinrauniot (sellaisia on ajoitettu ainakin Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa) voitaneen pääasiassa yhdistää lappalaisiin/saamelaisiin. Lapinrauniot muistuttavat jonkin verran Keski-Ruotsin "järvenrantahautoja" (insjögravar), mutta eivät kuitenkaan ole aivan sama asia.

Konnevedeltä löydetty rantakivikkoon tehty polttohautaus kenties edustaa toisenlaista, harvinaisempaa järvialueen saamelaista hautaustapaa.

Muut, Jaskan mainitsemat hautamuodot ovat voineet levitä saamelaisväestön keskuuteen siltä osin kuin niitä esiintyy Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Moreenimailla ja viljelymaisemassa sijaitsevat kalmistot on kuitenkin pääsääntöisesti tavattu yhdistää maatalousasutuksen tiivistymiseen, joka puolestaan yhdistetään suomenkielistymiseen.

Muistelen lukeneeni tutkimuksen, jossa todettiin näiden sisämaan röykkiöhautojen kuitenkin levinneen pohjoisesta etelään, lähinnä luode->kaakko-suunnassa, joskus ajanlaskun alun vaiheilla. Varsinaisen saamen leviämissuunnaksi epäillään taas päinvastaista suuntaa, vaikka itse asiassa minusta suunta Pohjanlahdelta Suomenlahdelle toimisi ihan yhtä hyvin.

Mistä Konnevedeltä tämä polttohautaus muuten on löydetty?


12 Touko 2014 13:50
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Muistelen lukeneeni tutkimuksen, jossa todettiin näiden sisämaan röykkiöhautojen kuitenkin levinneen pohjoisesta etelään, lähinnä luode->kaakko-suunnassa, joskus ajanlaskun alun vaiheilla.


Mainitsemasi tutkimus lienee vanhentunut tai käsittelee jotain muuta kuin lapinraunioita. Sisämaan maansekaisiin moreenimaiden röykkiöhautoihin tuo kuvaus kyllä pätisi, mutta lapinraunioiden suhteen ainakin ajoitus on aivan väärä. Vanhimmat ajoitetut lapinrauniot tunnetaan tällä hetkellä Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilta, ja ne ovat kivi- ja pronssikautisia.

Lainaa:
Mistä Konnevedeltä tämä polttohautaus muuten on löydetty?


Konneveden Majakangas on kohteen nimi.


12 Touko 2014 15:41
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti Re: Suomen ja Viron yhteiset hautatyypit
Sami Raninen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Muistelen lukeneeni tutkimuksen, jossa todettiin näiden sisämaan röykkiöhautojen kuitenkin levinneen pohjoisesta etelään, lähinnä luode->kaakko-suunnassa, joskus ajanlaskun alun vaiheilla.


Mainitsemasi tutkimus lienee vanhentunut tai käsittelee jotain muuta kuin lapinraunioita. Sisämaan maansekaisiin moreenimaiden röykkiöhautoihin tuo kuvaus kyllä pätisi, mutta lapinraunioiden suhteen ainakin ajoitus on aivan väärä. Vanhimmat ajoitetut lapinrauniot tunnetaan tällä hetkellä Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilta, ja ne ovat kivi- ja pronssikautisia.

Lainaa:
Mistä Konnevedeltä tämä polttohautaus muuten on löydetty?


Konneveden Majakangas on kohteen nimi.

Voi olla että muistan ajoituksenkin väärin, luin tutkimuksen jo aikaa sitten. Majakangas onkin näemmä Liesveden puolella, vaikka Konneveden kunnan alueella, kiitos tiedosta.


12 Touko 2014 16:22
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 977
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re:
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kun Okan liepeiltä on taas tiettävästi löydetty, hautavarustuksen pohjalta arvioituna, goottien kanssa liitossa olleiden Volgan suomalaisten hautoja niin tulee mieleen ajatus, että itämerensuomi onkin oikeastaan läntistä Volgansuomea, rautakautisen Djakovon kieltä. Ehkä se levisi jonkin varhaisemman uralilaisen kielimuodonkin kustannuksella, ken tietää.

Jos tarkoitat, että itämerensuomea olisi vielä ajanlaskun alun jälkeen puhuttu Volgalla, niin se vaikuttaa hankalalta - siellä oli niitä merjalaisia ja kumppaneita. Vaikutteita varmasti on tullut, ja tällaisina voitaisiin ehkä pitää sellaisia sanoja joilla on vastine vain itämerensuomessa ja mordvassa ja jotka ovat liian samannäköisiä, esim. u ~ u (kun vanhassa sanastossa vastaavuudet ovat u ~ o ja o ~ u).

Mahdollisia Volgan seudun imsuja ei tarvitsisi pitää relikteinä. Germaanisperäiset lainasanat Volgan alueella (esim. juuri mainitsemaasi epäetymologista äännesuhdetta havainnollistava runko ~ ersän ruŋgo) ja Saarikiven paikantama kerrostuma "vanhempia" imsulainoja permiläisissä kielissä (myös udmurtissa) vaikuttavat osoittavan, että keskikantasuomi levisi ei vain länteen ja pohjoiseen, vaan myös itään. Merja ei oikeastaan taida osoittaa juuri mitään piirteitä joiden nojalla sitä ei voisi pitää nimenomaan keskikantasuomesta polveutuneena? Marginaaliin kulkeutuneena se myöhemmin jäi toki sivuun muuta itämerensuomea koskeneista kehityksistä kuten *š > /h/.

Todennäköisesti tämä leviäminen myös tapahtui juuri muiden uralilaisten kielimuotojen kustannuksella, vaikka vaikeampaa on sanoa, minkä täsmälleen.


30 Heinä 2014 21:43
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti Re: Re:
Pystynen kirjoitti:
Merja ei oikeastaan taida osoittaa juuri mitään piirteitä joiden nojalla sitä ei voisi pitää nimenomaan keskikantasuomesta polveutuneena? Marginaaliin kulkeutuneena se myöhemmin jäi toki sivuun muuta itämerensuomea koskeneista kehityksistä kuten *š > /h/.

Olen vaalinut ajatusta siitä, että N1c1 pre Z1941 ja N1c1 Z1941-linja olisi juuri keskikantasuomen itään levittänyt linjasto ja edustaisi siellä merjalaisia. Tämä linja kaiketi liikkui laajasti Ylä-Volgan alueella ja muodosti sittemmin myös ensin osan vepsäläisestä ja toisaalta myöhemmin karjalaisesta väestöstä, nämä kaikki kolme ryhmää voisivat lomittua toisiinsa kuin matrjoshka-nuket.

Unto Salo, jonka teosta Ajan ammoisen oloista juuri lueskelen, spekuloi muuten hyvin vapautuneesti Ilmajärvelle vaikutuspiirinsä ulottaneesta goottivaltiosta.


31 Heinä 2014 00:33
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 30 Elo 2015 17:37
Viestit: 243
Viesti Re: Re:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Merja ei oikeastaan taida osoittaa juuri mitään piirteitä joiden nojalla sitä ei voisi pitää nimenomaan keskikantasuomesta polveutuneena? Marginaaliin kulkeutuneena se myöhemmin jäi toki sivuun muuta itämerensuomea koskeneista kehityksistä kuten *š > /h/.

Olen vaalinut ajatusta siitä, että N1c1 pre Z1941 ja N1c1 Z1941-linja olisi juuri keskikantasuomen itään levittänyt linjasto ja edustaisi siellä merjalaisia. Tämä linja kaiketi liikkui laajasti Ylä-Volgan alueella ja muodosti sittemmin myös ensin osan vepsäläisestä ja toisaalta myöhemmin karjalaisesta väestöstä, nämä kaikki kolme ryhmää voisivat lomittua toisiinsa kuin matrjoshka-nuket.

Unto Salo, jonka teosta Ajan ammoisen oloista juuri lueskelen, spekuloi muuten hyvin vapautuneesti Ilmajärvelle vaikutuspiirinsä ulottaneesta goottivaltiosta.


Hieman samankaltainen ajatus on ryhtynyt itämään allekirjoittaneen maallikonkin mielessä, tosin minun ehdotuksessani muuttoliikkeitä on hieman useampia.

Voisiko N-Z1927+ (N-Z1933?) olla Eestistä meren yli muuttanutta väkeä, eli mainitsemiasi keskikantasuomalaisia? Hautaustapamuutos viittaa muuttoliikkeeseen, mutta muuttajien geenit ovat tuntemattomia eli joudumme spekuloimaan. Minulle tämän suuntainen muuttoliike useammassa aallossa on ollut erittäin todennäköistä, molempiin suuntiin.

Eestistä, tai Virosta kuten te kirjoitatte, on ymmärtääkseni löytynyt myös merkkejä muuttoliikkeestä itään, kohti vepsäläis-inkerois-merjalaista aluetta, noin 200~500 jaa.

Jos molemmat edellä mainitut muuttoliikkeet toteutuivat, niin nämä samasta alkuperästä lähtöisin olevat väestöt saattoivat kohdata uudelleen Savo-Karjala alueella tai hieman idempänä muutama sata vuotta myöhemmin. Ensimmäinen ryhmä Suomen alueella levittäytyi lounaasta ympäriinsä, myös itään, ja toinen ryhmä Eestin alueelta Peipsijärven itäpuolelle ja sieltä myös pohjoiseen, kohti Laatokan seutua ja Karjalaa. Savolaiset (N-Z1933+) voisivat muodostua Suomen kautta tulleista ja taas Karjalaiset (N-Z1933+) joko samasta tai etelästä tulleista. Silloin myös näistä Peipsin ympäristön ja Eestin väestöistä pitäisi löytyä N-Z1933+ muinaisDNAta. Polttohautauskausi ja hapan maaperä vaikeuttavat muinaisDNAn löytymismahdollisuuksia mutta hieman uudempia näytteitä voisi löytyä esim. hautausmailta.

Spekulointi on ihan hauskaa, mutta myös helkutin turhauttavaa kun aineistoa olisi teoriassa löydettävissä jos vain rahaa olisi runsaasti enemmän. Se on sitten ihan toinen juttu mihin suuntaan aineisto joskus tulee osoittamaan. Melko varmaa lienee, että N-väkeä on vaellellut aika laajalla alueella ennen nykysijoille päätymistään.


15 Joulu 2015 21:07
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 17 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia