Sivu 1/1

ViestiLähetetty: 03 Elo 2013 15:12
Kirjoittaja Jaska
JakomäenNeruda kirjoitti:^ Kiitoksia vastauksesta. Sain taas ajateltavaa.

Mielestäni koko tekstiilikeramiikkakäsite on ongelmallinen sikäli, että em. sivun mukaan ensimmäisen kerran tekstiilipainannetta esiintyy jo Pöljän keramiikassa (joka leviää Suomeen idästä, kaakosta), toisaalta taas esim. juuri Sarsan-Tomitsan keramiikka on tekstiilikeramiikkaa, vaikka siinä ei kovin paljon edes esiinny tekstiilipainannetta. Pitäisi varmaan tehdä aiheesta kokonaan uusi ketju, johon voisi yhdistää yleisemminkin pronssikauden problematiikkaa Suomessa. Pronssikauden kuvahan on varsin yksinkertaistettu keskittyen länsirannikolle, jonka hiidenkiukaita pidetään osoituksena germaanisvaikutteisesta pronssikauden kulttuurista, mutta todellisuudessa a) röykkiöhautaaminen alkaa jo neoliittisella ajalla, b) pronssiesinelöytöjä on todella vähän ja c) rannikko on vain pieni alue koko maasta ja silti sisämaa jää melkein kokonaan huomiotta perinteisessä pronssikauden esittelyssä.

Arkeologiset kulttuurit näyttävät tosiaan rajaukseltaan ongelmallisilta, koska esim. keramiikassa saattaa olla vaikutteita eri traditioista. Eri keramiikkaryhmät on myös nimetty eri perustein: asbestikeramiikka perustuu sekoiteainekseen ja tekstiilikeramiikka pintakuvioinnin tuottaneeseen materiaaliin. Mutta kumman perusteella luokitellaan asbestisekoitteinen tekstiilikeramiikka, kun sellaistakin on?

Luultavasti arkeologit ottavat huomioon kokonaisuuden, eli materiaalin ja pintakuvion tuoton lisäksi astian muodon, polton, värityksen ynnä muut seikat. Missään löytämässäni kirjassa tai artikkelissa näitä ei kuitenkaan esitellä kattavin, vertailevin havainnekuvin, eikä useinkaan yksityiskohtaisesti kerrota, millä perusteella jokin löytö luokitellaan johonkin ryhmään eikä johonkin toiseen ryhmään kuuluvaksi.

Tällaiselle kokonaisselvitykselle olisi kysyntää.