Muinainen Suomi

Lähinnä esihistoriallisia mahdollisia/todettuja kohteita mutta samoilla paikoilla pitkälti asutaan joten kertokaa vain muistakin.

Tämä on myös pilke silmässä ketju joten antakaa mielikuvituksenkin lentää ja leikkikää että käytössänne on rajattomat resurssit.

No jos niitä resursseja olisi rajattomasti, niin ensi nälkään vaikka:


1. Koko Euran ja ympäristön voisi kääntää ylösalaisin ja katsoa, mitä kaikkea jännää sieltä vielä löytyisi. Sorry, Euralaiset

2. Sammallahdenmäki Lapin Kivikylässä

3. Sukulaisen mökkitontti Karhijärven rannalla Satakunnan Laviassa. Tämä ei saa paljon möyriä tontillaan, siinä kun on kuulemma sijainnut ikivanha asuinpaikka (ehkä jo kivikaudelta). Joka kerran, kun olen siellä käynyt, niin melkein halkean uteliaisuudesta ja tekisi ihan mieli alkaa krapsuttaa...

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

Tässä pari paikkaa näin alkuun.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ue&lang=fi
Täällä tutkittiin että saivat asentaa maalämmön eläkeläisten talolle.

Taavetti kirjoitti:http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=416835&n=7051786&scale=16000&tool=siirra&width=600&height=600&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

Tässä pari paikkaa näin alkuun.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ue&lang=fi
Täällä tutkittiin että saivat asentaa maalämmön eläkeläisten talolle.

Mielenkiintoista nimistöä ja maantiedettä.

putkonen kirjoitti:No jos niitä resursseja olisi rajattomasti, niin ensi nälkään vaikka:




3. Sukulaisen mökkitontti Karhijärven rannalla Satakunnan Laviassa. Tämä ei saa paljon möyriä tontillaan, siinä kun on kuulemma sijainnut ikivanha asuinpaikka (ehkä jo kivikaudelta). Joka kerran, kun olen siellä käynyt, niin melkein halkean uteliaisuudesta ja tekisi ihan mieli alkaa krapsuttaa...

Nimi lähtöisin Huittisista?

Siellä Karhiniemi osuu kiiinnostavimpaan alueeseen, siellä on kalmistoja ja vastarannalla linnavuori.

Saako mistään tilattua karttoja ajalta noin tuhat vuotta taaksepäin joissa on huomioitu maankohoaminen??

Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?

No mikäpä ettei Lavian Karhijärven

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi

nimi olisi voinut olla yhteydessä Huittisten Karhiniemeen! Tai sitten Karhi-nimi kuvailee maaston tai kasvillisuuden piirteitä molemmilla kohdilla. En tunne sanan merkitystä. Tämä Lavian ikivanha asuinpaikka sijaitsee mäennyppylällä Arinlahden rannalla. Sitä ei siihen ole kuitenkaan muinaisjäännöksenä ainakaan merkitty.

Kivikaudelle asti en ole sukututkimuksessani vielä päässyt , mutta rajaamasi alue on useiden sukulinjojeni varsinainen hot-spot. Melkein kaikki tilannimet kartalla ovat jossain tekemisissä esi-isieni kanssa ja Lavia asutettiinkin aikoinaan (keskikajallako?) myös Huittisista käsin. Kokemäen ja Karkun suunnalta, luultavasti myös pohjoisen suunnalta Pohjanmaaltakin tultiin perustamaan tiloja vanhoille eräsijoille. Kivikausi tai pronssikausikin tosin on jo ihan eri juttu ja silloin merellekään ei paikalta voinut olla pitkä matka.

Lavian ensimmäiseksi asukkaaksi 1500-luvulla on merkitty Per Pyhänoja, jolla oli monta lasta ja itse olen useamman, jollen peräti kaikkien näiden jälkeläinen ja vieläpä useita kertoja, vaikka ainoastaan mummuni mummu on paljasjalkainen lavialainen ja puoliksi kankaanpääläinen tämäkin. Hyvin sikiäväinen Pyhänojan suku on levinnyt laajalti naapuripitäjiinkin ja Pyhänojan sukua on jo levinnyt pitkin maailmaa... Pyhänojan Pekka olisi ihmeissään, jos tietäisi!

putkonen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?

No mikäpä ettei Lavian Karhijärven

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi

nimi olisi voinut olla yhteydessä Huittisten Karhiniemeen! Tai sitten Karhi-nimi kuvailee maaston tai kasvillisuuden piirteitä molemmilla kohdilla. En tunne sanan merkitystä. Tämä Lavian ikivanha asuinpaikka sijaitsee mäennyppylällä Arinlahden rannalla. Sitä ei siihen ole kuitenkaan muinaisjäännöksenä ainakaan merkitty.

Kivikaudelle asti en ole sukututkimuksessani vielä päässyt , mutta rajaamasi alue on useiden sukulinjojeni varsinainen hot-spot. Melkein kaikki tilannimet kartalla ovat jossain tekemisissä esi-isieni kanssa ja Lavia asutettiinkin aikoinaan (keskikajallako?) myös Huittisista käsin. Kokemäen ja Karkun suunnalta, luultavasti myös pohjoisen suunnalta Pohjanmaaltakin tultiin perustamaan tiloja vanhoille eräsijoille. Kivikausi tai pronssikausikin tosin on jo ihan eri juttu ja silloin merellekään ei paikalta voinut olla pitkä matka.

Lavian ensimmäiseksi asukkaaksi 1500-luvulla on merkitty Per Pyhänoja, jolla oli monta lasta ja itse olen useamman, jollen peräti kaikkien näiden jälkeläinen ja vieläpä useita kertoja, vaikka ainoastaan mummuni mummu on paljasjalkainen lavialainen ja puoliksi kankaanpääläinen tämäkin. Hyvin sikiäväinen Pyhänojan suku on levinnyt laajalti naapuripitäjiinkin ja Pyhänojan sukua se on jo levinnyt pitkin maailmaa... Pyhänojan Pekka olisi ihmeissään, jos tietäisi!

Itse pidän Lavian sijaintia ja yhteyksiä sellaisina että en ihmettelisi pysyvää asutusta rautakaudelta asti.

Huittisten ja Lavian nimi- ja muut yhteydet kuulostavat hyvin mahdollisilta tai todennäköisiltä. Porin Ahlaista löytyy Hvittisbofjärden eli Huittislaistenlahti. Vanhaa huittislaisten eräaluetta siis. Lavia on matkareitillä suunnilleen puolivälissä.

mikko kirjoitti:Huittisten ja Lavian nimi- ja muut yhteydet kuulostavat hyvin mahdollisilta tai todennäköisiltä. Porin Ahlaista löytyy Hvittisbofjärden eli Huittislaistenlahti. Vanhaa huittislaisten eräaluetta siis. Lavia on matkareitillä suunnilleen puolivälissä.

No just näin. Kiitos, Mikko. Vauhtisokeus pääsi iskemään. Lavia tosiaankin on huittislaisten Pohjanlahden kala-apajilleen suuntautuvalla eräreitillä suurinpiirtein keskivaiheilla.

Satakuntassarjassa
( http://www.pori.fi/material/attachments ... sarja5.pdf ) kerrotaan Pohjois-Satakunnan vanhasta eräkulttuurista:


Yhtä edullisessa asemassa kuin Huittinen oli Kauvatsan tietä »nautittaviin erämaihin» 3 nähden, olivat vanhan Sastamalan, s. o. nykyisen Tyrvään ja Karkun seudun asukkaat heidän rintamailtaan luoteista päin johtaviin eräteihin nähden. Ettei huittislaisten eränkävijäin voima, joka ilmeisesti oli ensi sijassa käytettävä merelle pyrkimiseen, riittänyt vesilinjalla Sääksjärvi Mouhijärvi Suodenniemi katkaisemaan vanhan Sastamalan asukkaiden pääsyä erälle, on niin ilmeistä, ettei se kaivanne erikoisempaa perustelua.

Niinpä sijaitsi mainittu vesilinja miltei joka kohdaltaan vain noin parin peninkulman päässä muinaisen Sastamalan Kokemäenjoen varrella sijaitsevasta rinta-asutuksesta ja oli täten miltä kohdalta hyvänsä katkaistavissa.

Erälinja Kiikka Kiikoinen Kiikoisjärvi, jonka vieritse vieläkin vanha rajalinja kulkee, merkitseekin yhtä selvää ja vanhaa sastamalaisten läntistä eräseinää huittislaisia vastaan kuin linja Mouhijärvi Suodenniemi Lavia, jonka lähellä pohjoispuolella raja Kyröä vastaan kulkee, koillista vastaan. Ja kun vetämiemme äärilinjojen väliset vesitiehyeet säännöllisyydellä, jonka merkitystä ei ole vähäksi arvioitava, johtavat luoteispuoliselle erämaalle ja viime kädessä Laviaa päin, niin on tämän maantieteellisen välttämättömyyden pakosta eränkäynninkin täytynyt suuntautua juuri tänne ja lähinnä Lavian Karhijärveä kohden. 4 Ja Karhijärvestä johti saniainen luontainen välttämättömyys eränkäyntiä edelleen linjaa Inhottujärvi Isojärvi sastamalaisillekin tärkeälle Pohjanlahdelle.


Täältäkin löytyy asiaa Sastamalan-Merikarvian (ruots. Sastmola!) erälinjasta:
http://www.satakuntalainenosakunta.fi/s ... rja_XI.pdf

s.133-156

putkonen kirjoitti:

mikko kirjoitti:Huittisten ja Lavian nimi- ja muut yhteydet kuulostavat hyvin mahdollisilta tai todennäköisiltä. Porin Ahlaista löytyy Hvittisbofjärden eli Huittislaistenlahti. Vanhaa huittislaisten eräaluetta siis. Lavia on matkareitillä suunnilleen puolivälissä.

No just näin. Kiitos, Mikko. Vauhtisokeus pääsi iskemään. Lavia tosiaankin on huittislaisten Pohjanlahden kala-apajilleen suuntautuvalla eräreitillä suurinpiirtein keskivaiheilla.

Satakuntassarjassa
( http://www.pori.fi/material/attachments ... sarja5.pdf ) kerrotaan Pohjois-Satakunnan vanhasta eräkulttuurista:


Yhtä edullisessa asemassa kuin Huittinen oli Kauvatsan tietä »nautittaviin erämaihin» 3 nähden, olivat vanhan Sastamalan, s. o. nykyisen Tyrvään ja Karkun seudun asukkaat heidän rintamailtaan luoteista päin johtaviin eräteihin nähden. Ettei huittislaisten eränkävijäin voima, joka ilmeisesti oli ensi sijassa käytettävä merelle pyrkimiseen, riittänyt vesilinjalla Sääksjärvi Mouhijärvi Suodenniemi katkaisemaan vanhan Sastamalan asukkaiden pääsyä erälle, on niin ilmeistä, ettei se kaivanne erikoisempaa perustelua.

Niinpä sijaitsi mainittu vesilinja miltei joka kohdaltaan vain noin parin peninkulman päässä muinaisen Sastamalan Kokemäenjoen varrella sijaitsevasta rinta-asutuksesta ja oli täten miltä kohdalta hyvänsä katkaistavissa.

Erälinja Kiikka Kiikoinen Kiikoisjärvi, jonka vieritse vieläkin vanha rajalinja kulkee, merkitseekin yhtä selvää ja vanhaa sastamalaisten läntistä eräseinää huittislaisia vastaan kuin linja Mouhijärvi Suodenniemi Lavia, jonka lähellä pohjoispuolella raja Kyröä vastaan kulkee, koillista vastaan. Ja kun vetämiemme äärilinjojen väliset vesitiehyeet säännöllisyydellä, jonka merkitystä ei ole vähäksi arvioitava, johtavat luoteispuoliselle erämaalle ja viime kädessä Laviaa päin, niin on tämän maantieteellisen välttämättömyyden pakosta eränkäynninkin täytynyt suuntautua juuri tänne ja lähinnä Lavian Karhijärveä kohden. 4 Ja Karhijärvestä johti saniainen luontainen välttämättömyys eränkäyntiä edelleen linjaa Inhottujärvi Isojärvi sastamalaisillekin tärkeälle Pohjanlahdelle.


Täältäkin löytyy asiaa Sastamalan-Merikarvian (ruots. Sastmola!) erälinjasta:
http://www.satakuntalainenosakunta.fi/s ... rja_XI.pdf

s.133-156

Heh, luin tätä viimeksi viikko sitten.

Olen itse Sastamalaisten ja Kyröläisten rajalta.

Terve sukulainen! Olen itse vartti- ellen peräti puoli- sastamalais-kyröläisrajalainen.

putkonen kirjoitti:Terve sukulainen! Olen itse vartti- ellen peräti puoli- sastamalais-kyröläisrajalainen.

Kiitos, uskon myös että suvut ristevät meillä useasti .

Putkoselle kiitos mielenkiintoisista Satakunta-liinkeistä. Tuo Jalmari Jaakkolan eräkulttuuritarinointi piti kahlata läpi kartan kanssa. Ihan mielenkiintoinen, vaikka moniin Jaakkolan juttuihin pitääkin varauksella suhtautua. Maantieteen tai ainakin kartan perusteella Jaakkolan jutut asutuksen leviämisestä vaikuttavat loogisilta. Lieneekö niitä joku myöhemmin vahvistanut? Mitä sanovat eteläpohjalaiset?

Putkosen ja Tursaan kanssa jaamme yhteisiä seutuja. Minun esipolvet sijoittuvat Kokemäen, Huittisten, Sastamalan ja Kiikoisten kulmille.[/img]

mikko kirjoitti:Putkosen ja Tursaan kanssa jaamme yhteisiä seutuja. Minun esipolvet sijoittuvat Kokemäen, Huittisten, Sastamalan ja Kiikoisten kulmille.

Terve, ainakin 1000-kertainen serkku

Kiikoisissa on esi-isieni elinpaikkojen painopiste. Merkkasin kerran esi-isen ja -äitien kotipaikat Kansalaisen karttapaikkaan ja Kiikoinen tuli suurin piirtein ryppään painopisteeksi. Sukuni hot-spotteja kaikki mainitsemasi paikat.

putkonen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Nimi lähtöisin Huittisista?

No mikäpä ettei Lavian Karhijärven

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... na&lang=fi

nimi olisi voinut olla yhteydessä Huittisten Karhiniemeen! Tai sitten Karhi-nimi kuvailee maaston tai kasvillisuuden piirteitä molemmilla kohdilla. En tunne sanan merkitystä. Tämä Lavian ikivanha asuinpaikka sijaitsee mäennyppylällä Arinlahden rannalla. Sitä ei siihen ole kuitenkaan muinaisjäännöksenä ainakaan merkitty.

Lähimmät tunnetut muinaisjätökset on merkitty tähän karttaan. (Karttaa voi liikutella ja laajentaa.)

Karhi tarkoittaa nykykielessä vekotinta, jolla pellot karhitaan.

En ole tiennytkään sukuni koskaan avittaneen Suomen arkeologiaa. Tosin mieleen tulee nyt, että äiti joskus puhui jostakin löydöstä pellossa.

Löytö, tässä tapauksessa kivikautinen tasataltta, on kirjattu 1880-luvulla, joten peltoja kyntivät silloin Koivuluhdan Noita-Salomonin pojanpojat. Museovirastossa ehkä ajateltiin, että talttaa käyttäneet ihmiset ovat asuneet jossakin lähistöllä ja sopiva kivikautinen asuinpaikka olisi läheinen rinne järven rannalla. Myöhemmin rantamökkejä rakennettaessa asia tuli jälleen ajankohtaiseksi. Tässä voisi olla selitys löydön ja mökkien yhteydelle.

Kiitos, aikalainen, tiedosta.

Niin mun ennen ääni juoksi,
kuin lyly lumella juoksi,
venonen jokivesillä,
mastilaiva lainehilla.
Nyt on ääneni poloisen,
minun kurjan kulkkutorvi,
on kuin karhi kaskimailla,
hangella havupetäjä,
vene kuivilla kivillä,
reki rannna hiekkasilla.

Kanteletar

Wikipedia kuvaa karhea äestyypiksi, joka kehitettiin Savossa suurkasken äestykseen.

Kansalaisen karttapaikassa kun pistää hakusanaksi karhi*, niin saa nauhamaisen karhi-nimisten paikkojen esiintymän. Keski-Suomeen jää tyhjä paikka ja rannikoltakin ne puuttuvat, Kokkolan pohjoispuolella on esiintymä. Suurin osa karhi-nimistöstä on Itä-Suomessa. Hmmm, miksi nämä nimet puuttuvat juuri niiltä seuduilta, missä on eniten peltoja: Pohjanmaan ja Satakunnan peltoaukeilta? Onko tässä kysymyksessä karhen sopimattomuus raskaille savimaille?

putkonen kirjoitti:Niin mun ennen ääni juoksi,
kuin lyly lumella juoksi,
venonen jokivesillä,
mastilaiva lainehilla.
Nyt on ääneni poloisen,
minun kurjan kulkkutorvi,
on kuin karhi kaskimailla,
hangella havupetäjä,
vene kuivilla kivillä,
reki rannna hiekkasilla.

Kanteletar

Wikipedia kuvaa karhea äestyypiksi, joka kehitettiin Savossa suurkasken äestykseen.

Kansalaisen karttapaikassa kun pistää hakusanaksi karhi*, niin saa nauhamaisen karhi-nimisten paikkojen esiintymän. Keski-Suomeen jää tyhjä paikka ja rannikoltakin ne puuttuvat, Kokkolan pohjoispuolella on esiintymä. Suurin osa karhi-nimistöstä on Itä-Suomessa. Hmmm, miksi nämä nimet puuttuvat juuri niiltä seuduilta, missä on eniten peltoja: Pohjanmaan ja Satakunnan peltoaukeilta? Onko tässä kysymyksessä karhen sopimattomuus raskaille savimaille?

EDIT. Luin aluksi väärin mutta nyt mietin että olet oikeassa.

putkonen kirjoitti:Wikipedia kuvaa karhea äestyypiksi, joka kehitettiin Savossa suurkasken äestykseen.

Kansalaisen karttapaikassa kun pistää hakusanaksi karhi*, niin saa nauhamaisen karhi-nimisten paikkojen esiintymän. Keski-Suomeen jää tyhjä paikka ja rannikoltakin ne puuttuvat, Kokkolan pohjoispuolella on esiintymä. Suurin osa karhi-nimistöstä on Itä-Suomessa. Hmmm, miksi nämä nimet puuttuvat juuri niiltä seuduilta, missä on eniten peltoja: Pohjanmaan ja Satakunnan peltoaukeilta? Onko tässä kysymyksessä karhen sopimattomuus raskaille savimaille?

Kyse lienee murre-eroista: karhi on ollut savolaisten nimitys sille äkeelle, jota siellä käytettiin kaskimailla, ja nimitys on tunnettu vain Itä- ja Pohjois-Suomessa. Länsi-Suomesta löytyy sitten varmasti läntisen äkeen mukaan nimettyjä paikkoja.

Enpä nyt muista, mikä voisi olla läntinen äkeen/karhin nimitys; ainakaan Äes*/Äkeen*-nimiä ei löydy montakaan.

Täällä on kansatieteellinen katsaus äkeisiin ja paljon muuhunkin:
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... /akeet.htm

Meni kirjanmerkkeihin!