Fennoscandia Archaeologica XI:ssä (1994) on mielenkiintoinen kirjoitus Rapolan muinaispellosta (Vikkula & Seppälä & Lempiäinen).
Muinaispellosta on löytynyt makrofossiileja eli jyviä, jotka mahdollistavat sekä ajoituksen että tarkan lajitunnistuksen. Muinaispellolla näyttää olleen kolme käyttövaihetta: ensimmäinen suunnilleen 200-100 eaa., toinen 300-500 jaa. ja kolmas 900-1100 jaa. (plus virhemarginaalit).
Kaikkia jyviä ei voitu ajoittaa, koska ne eivät olleet jotenkin siihen soveltuvia. Ajoitetuissa löydöissä on:
Ohraa (Hordeum vulgare) 15 jyvää.
Pölkkyvehnää (Triticum compactum) 2 jyvää.
Ruista (Secale cereale) 2 jyvää.
Leipävehnää (Triticum aestivum) 1 jyvä.
Ruis ja leipävehnä ovat nuoremmasta kerrostumasta, kun taas ohraa ja pölkkyvehnää viljeltiin jo ensimmäisen vaiheen aikana.
Kuka viljeli?
Kun itämerensuomalaiset levittäytyivät länsirannikolta Hämeeseen vasta ajanlaskun alun jälkeen, niin ketkä harjoittivat Vanajan-Hämeessä kiinteää peltoviljelyä jo esiroomalaisella rautakaudella? Saamelaiset, paleoeurooppalaiset (jatulit?), germaanit vai jotkut muut?
Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä ja että nimitys hämäläinen lienee lainattu varhaiskantasaamelaisilta ja se lienee aina viitannut Hämeen asukkaisiin, niin mielestäni näyttää todennäköisimmältä että Rapolan muinaispeltoa viljelivät muinaiset saamelaiset. Etenkin kun saamelaisperäistä paikannimistöä on Vanajaveden eri puolilta, mm. Lempäälästä ja Hattulasta.