Muinainen Suomi

Fennoscandia Archaeologica XI:ssä (1994) on mielenkiintoinen kirjoitus Rapolan muinaispellosta (Vikkula & Seppälä & Lempiäinen).

Muinaispellosta on löytynyt makrofossiileja eli jyviä, jotka mahdollistavat sekä ajoituksen että tarkan lajitunnistuksen. Muinaispellolla näyttää olleen kolme käyttövaihetta: ensimmäinen suunnilleen 200-100 eaa., toinen 300-500 jaa. ja kolmas 900-1100 jaa. (plus virhemarginaalit).

Kaikkia jyviä ei voitu ajoittaa, koska ne eivät olleet jotenkin siihen soveltuvia. Ajoitetuissa löydöissä on:

Ohraa (Hordeum vulgare) 15 jyvää.
Pölkkyvehnää (Triticum compactum) 2 jyvää.
Ruista (Secale cereale) 2 jyvää.
Leipävehnää (Triticum aestivum) 1 jyvä.

Ruis ja leipävehnä ovat nuoremmasta kerrostumasta, kun taas ohraa ja pölkkyvehnää viljeltiin jo ensimmäisen vaiheen aikana.


Kuka viljeli?

Kun itämerensuomalaiset levittäytyivät länsirannikolta Hämeeseen vasta ajanlaskun alun jälkeen, niin ketkä harjoittivat Vanajan-Hämeessä kiinteää peltoviljelyä jo esiroomalaisella rautakaudella? Saamelaiset, paleoeurooppalaiset (jatulit?), germaanit vai jotkut muut?

Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä ja että nimitys hämäläinen lienee lainattu varhaiskantasaamelaisilta ja se lienee aina viitannut Hämeen asukkaisiin, niin mielestäni näyttää todennäköisimmältä että Rapolan muinaispeltoa viljelivät muinaiset saamelaiset. Etenkin kun saamelaisperäistä paikannimistöä on Vanajaveden eri puolilta, mm. Lempäälästä ja Hattulasta.

Jaska kirjoitti:
Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä

Mihin perustat tuon väitteen? Käsittääkseni ainakin Vesilahden naapurin Karkun nimeä on paikannimikirjan mukaan arveltu germaaniseksi. Samaten Tampereen itäpuolella olevaa Hauhoa. Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).

pektopah kirjoitti:..germaani-seksi... ger-maanisia...

Mosse, miten hauskaa että olet myös tonteilla, t. ystäväsi Uralilta.

pektopah kirjoitti:Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).

Ainakin nuo kaksi lienevät keskiaikaisia saksalaisperäisiä nimiä. Jaska ilmeisesti puhui vain esihistorialliseen aikaan ajoitettavista nimistä.

Karkku on selvästi lännempänä, joten se ei voi kumota väitettä ettei germaanisia paikannimiä ole löydetty "näin idästä" (=nyk. Valkeakosken alueelta).

pektopah kirjoitti:

Jaska kirjoitti:
Kun muistetaan, että germaanisia paikannimiä ei ole löydetty noin idästä

Mihin perustat tuon väitteen? Käsittääkseni ainakin Vesilahden naapurin Karkun nimeä on paikannimikirjan mukaan arveltu germaaniseksi. Samaten Tampereen itäpuolella olevaa Hauhoa. Myös Hämeenlinnan seudulla on käsittääkseni arveltu olleen germaanisia paikannimiä (mm. Janakkala ja Turenki).

Puhuin tuossa esiroomalaisesta rautakaudesta. Eli tarkennan, että keskikantasuomen aikaisia (päättyi joskus ensimmäisinä vuosisatoina jaa.) germaanilainoja ei ole kuin rannikon läheisyydessä. Hauho on myös germaanisperäinen mutta myöhäisempi, vasta myöhäiskantasuomen ajalta tai sen jälkeen - vanhemmissa germaanilainoissa ei voi olla h:ta vaan sen tilalla olisi k.

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Janakkala lienee alasaksalaisen miehennimen pohjalta muodostettu (<-- Janecke), ja Turenki saattaa joko pohjautua 'thüringeniläistä' merkitsevään lisänimeen Turing tai olla muodostettu sanasta tura, turo 'kalanpyydys'.

Vaikka paikannimet perustuisivatkin germaaniseen/saksalaiseen henkilönnimeen, ei paikannimiä silti voi pitää automaattisesti germaanisina eli germaanien antamina, koska nuo henkilönnimet ovat voineet olla suomalaistenkin käytössä. Nimimuotihan vaihtelee, ja meille on tullut monta kerrostumaa henkilönnimiä eri suunnilta eri aikoina.