Oliko miekkamies sotilas - historiankirjat menossa uusiksi
Mihin Janakkalan miekkamies on kuulunut, kenen valtaa hän on ylläpitänyt, kuka piti valtaa Hämeessä, millainen yhteisö seudulla asui? Näitä pohtii nykyään Museoviraston kenttäosaston tutkija Simo Vanhatalo. Hän on yhä hämmentynyt valtavasta ulkomaisesta kiinnostuksesta. Hämeenlinnan seudulla on täytynyt olla enemmän asutusta kuin on ajateltu, mikä mullistaa vanhan historiankirjoituksen.
JakomäenNeruda kirjoitti:Olen vähän hämmästynyt siitä, että Janakkalan alueella on ilmeisesti sitten ajateltu olleen jotenkin hyvin pieni yhteisö rautakauden lopulla? Alueella kuitenkin on aikamoinen muinaismuistojen keskittymä. Entä onko perimätieto Rapolan kuninkaista sun muista sitten ajateltu olleen jotain satuja? Kun Ruotsissa ja Virossa rautakauden kuningastarujen ajatellaan heijastavan jonkinlaista järjestäytynyttä hallintoa tuona aikana, miksi ne olisivat Hämeessa vain satua? Olisiko ruotsalaishallinto pyrkinyt hävittämään vanhat päällikkösuvut Hämeen valloituksen jälkeen, ei kai...
JakomäenNeruda kirjoitti:Entä onko perimätieto Rapolan kuninkaista sun muista sitten ajateltu olleen jotain satuja? Kun Ruotsissa ja Virossa rautakauden kuningastarujen ajatellaan heijastavan jonkinlaista järjestäytynyttä hallintoa tuona aikana, miksi ne olisivat Hämeessa vain satua?
Olisiko ruotsalaishallinto pyrkinyt hävittämään vanhat päällikkösuvut Hämeen valloituksen jälkeen, ei kai...
Olen vähän hämmästynyt siitä, että Janakkalan alueella on ilmeisesti sitten ajateltu olleen jotenkin hyvin pieni yhteisö rautakauden lopulla?
wejoja kirjoitti:Miksi muuten saagat kelpaavat historiantutkimuksen lähteiksi jopa arkeologeille ja usein ilman lähdekriittistä pohdintaa
Mitä hävittämispolitiikkaan tulee, niin juuri Henrik lättiläisen kronikka aikalaiskuvauksena osoittaa mielestäni hyvin satojen ihmisten kyläkuntien kohdanneen Virossa ja Liivinmaalla totaalisen hävityksen, jopa lapset ja vanhukset tapettiin ja kylät poltettiin poroksi.
Sigfrid kirjoitti:Olen ymmärtänyt asian olevan juuri päinvastoin kuin wejoja olettaa. Suomalaiset historiantutkijat pitävät venäläisiä kronikoita luotettavampana kuin skandinaavisia saagoja. Perusteluja tälle en tiedä, mutta näin nimenomaan suomalaiset historioitsijat tulkitsevat. Onko Samilla eri näkemys asiaan?
Sami Raninen kirjoitti:wejoja kirjoitti:Miksi muuten saagat kelpaavat historiantutkimuksen lähteiksi jopa arkeologeille ja usein ilman lähdekriittistä pohdintaa
Eiväthän ne saisi kelvata ilman lähdekriittistä pohdintaa (ja osa saagagenreistä ei kelpaa ensinkään). En tosin tiedä, mihin nyt tarkalleen ottaen viittaat. Ainakaan suomalaiset arkeologit eivät saagoja edes juuri käytä lähteinä, ja historiallis-filologinen saagatutkimus on pääsääntöisesti hyvinkin lähdekriittistä.
Nestorin kronikkaa puolestaan käytetään Venäjän varhaishistorian lähteenä hyvin yleisesti (tietysti lähdekritiikki on silloin mukana kuten saagatutkimuksessakin), joten en nyt oikein meinaa ymmärtää, mistä kenkä puristaa.Mitä hävittämispolitiikkaan tulee, niin juuri Henrik lättiläisen kronikka aikalaiskuvauksena osoittaa mielestäni hyvin satojen ihmisten kyläkuntien kohdanneen Virossa ja Liivinmaalla totaalisen hävityksen, jopa lapset ja vanhukset tapettiin ja kylät poltettiin poroksi.
Niin. Totta kai ihmisiä sodassa tapetaan kyläkunnittain, mutta Baltiassakin saksalaisilla oli myös paikallisia liittolaisia ja vanhan virolaisen eliitin jäännöksetkin joiltakin osin käsittääkseni integroitiin uuteen järjestelmään.
Hämeen valloituksesta ei paljoa tiedetä, mutta Pohjanlahden länsipuolella Ruotsin valtakunta koottiin väkivaltaakin käyttämällä ilman että maakuntaeliittejä hävitettiin (paitsi tietysti ne, jotka asettuivat jossain valtakamppailussa väärälle puolelle).
Jos jokin esimerkki vanhan eliitin lähes täydellisestä syrjäyttämisestä pitää mainita, niin Englannin normannivalloitus oli sellainen.
wejoja kirjoitti:Miksi suomalaisarkeologeille ei saagat kelpaa...?
Sami Raninen kirjoitti:wejoja kirjoitti:Miksi suomalaisarkeologeille ei saagat kelpaa...?
Koska niistä ei ole heille juuri mitään todellista hyötyä. Saagoissa on vain muutama harva Suomen alueeseen kohdistuva maininta, ja ne kaikki on kyllä jo ruodittu tutkimuksessa juurta jaksain.
Thurisaz kirjoitti:
Tai koska moni ei osaa lukea niitä alkuperäisenä eikä kaikkia mainintoja suomalaista ole ehkä edes vielä tunnistettu.
Sami Raninen kirjoitti:Thurisaz kirjoitti:
Tai koska moni ei osaa lukea niitä alkuperäisenä eikä kaikkia mainintoja suomalaista ole ehkä edes vielä tunnistettu.
Tämä ei valitettavasti ole realistinen vaihtoehto. Skandinaavitutkijat ovat kyllä käyneet sen aineiston läpi jo aikapäivät sitten, ja jokseenkin varmasti kaikki viittaukset suomalaisiin on kyllä jo tunnistettu. Ne tunnettiin jo 1800-luvulla eikä uusia ole sen koommin löytynyt. Niin läpikohtaisin tutkitusta ja rajallisesta aineistosta ei kannata odottaa mitään uutta ja mullistavaa.
Thurisaz kirjoitti:Tunnistavatko he kaiken mikä viittaa suomeen? Eivät osaa edes kieltä, jonkun pitäisi osat molempia ja tuntea molemmat kulttuurit.
Thurisaz kirjoitti:Ja se että ne tunnettiin jo 1800-luvulla ei herätä ainakaan luottamusta jos joku toistaa samoja tulkintoja ilman isompaa pohdintaa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa