Sami Raninen kirjoitti:Radiohiiliajoitus valmistui. Ja kuinkas siinä sitten kävikään...
...esineellinen hautaus Länsi-Suomessa vuoden 1300 tienoilla!!! Tämä implikoi, että ristiretkiajan kronologiassa saattaa olla isojakin virheitä ja että esineelliset haudat on useissa tapauksissa ajoitettu liian varhaisiksi.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=3&t=5520
Sami Raninen kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Mielestäni kristillisen vaikutuksen alku on hautauskäytännöissä lopulta paradoksaalisesti helpompi havaita kuin se, milloin kristillistymisvaihe olisi päättynyt, ts. lähes 100% väestöstä olisi ollut kristittyjä. Jälkimmäinen on, kun asiaa alkaa pohtimaan, oikeastaan aika vaikea määritellä pitävästi, koska jos pakanoilla oli omia hautapaikkoja vielä sanotaan 1200-luvun lopulla tai 1300-luvun alussa, ne on voitu hävittää seuranneiden vuosikymmenien aikana heti, kun paikalliset pakanayhteisöt ovat vähitellen kadonneet.
Tätä vaihtoehtoa en ehkä jaksa pitää uskottavana: miksi pakanoiden hautapaikat olisi pitänyt hävittää siinä vaiheessa, kun pakanat eivät enää olleet uhka kenellekään?
Miksei rautakautisia kalmistoja hävitetty samalla, vaikka niiden sijainneista luultavasti oli vielä perimätietoa ja paikannimistön kautta välittynyttä tietoa?
Miten on mahdollista, että kaikki Länsi-Suomen "myöhäispakanoiden" kalmistot olisi tuhottu, niin ettei yhtäkään olisi säilynyt ja löytynyt?
Löytyykö keskiaikaisesta kristikunnasta ylipäänsä esimerkkejä laajamittaisista pakanallisten hautauspaikkojen hävityskampanjoista?
Todellisempi ongelma on se, ettei pakanallisen ja kristillisen hautauksen erottaminen ole käännytysvaiheesta puhuttaessa mitenkään helppoa. Pakanan hauta voi olla täysin esineetön ja kristityn hauta voi olla täynnä tavaraa.
Hautaustapojen kontrollointi ei nähtävästi ollut lähetyssaarnaajille kovin tärkeää.
Koska muinaisuskon piirteet säilyivät Suomessa niin hyvin, sillä on täytynyt olla kokouskoisia kannattajia vielä hyvinkin keskiajan puolella, arvelisin 1300-1400-luvuilla, vaikka tietenkin syrjemmillä alueilla.
Tämä pitänee hyvinkin paikkansa Itä- ja Pohjois-Suomen suhteen.
JakomäenNeruda kirjoitti:Tästä en osaa valitettavasti sanoa mitään. Pyhäköthän hävitettiin ja niissa olevat mahdolliset haudat tietenkin myös. Mutta ehkä todennäköisempi on kalmiston ottaminen uusiokäyttöön, vrt. keskiaikaiset kirkot vanhojen kalmistojen paikoilla.
JakomäenNeruda kirjoitti:Oletukset kristillistämisajan alusta ja kestosta on mielestäni edelleen syytä haastaa ja rankasti. Ja vanhat värittyneet uskomukset ristiretkistä nyt ainakin heivata heti alkuunsa.
JakomäenNeruda kirjoitti:Sääksmäen pannabulla ainakin kertoo, että yhteisöissä oli huomattavia jännitteitä sen suhteen, ketkä tunnustivat kirkon verotusoikeuden, vielä 1300-luvulla. Näiden jännitteiden on täytynyt heijastua siten, että osa ihmisistä piti itseään parempina kristittyinä kuin muita "puolipakanoita". Mielenkiintoisesti pannabullan nimistössä on pakananimiä.
Koska niihin haudattiin myös kristittyjä. Vanhat haudat on myös voitu pyhittää kristillisiksi, jos vainajat sattuivat olemaan omia sukulaisia, vrt. mormonien kuolemanjälkeiset käännytykset. Yksittäiset ruumiskalmistoissa olevat palokuoppahaudathan on joskus selitetty myös tällä samalla perusteella: haluttiin saada vainaja kristittyyn maahan.
Onhan noita myöhäisiä polttokalmistoja vaikka kuinka - onko niiden haudat ajoitettu niin kattavasti, että harvat myöhäiset hautaukset olisi huomattu?
Entä epäkristilliset ruumishaudat? Milloin ruumiskalmisto muuttuu kristilliseksi?
Pyhäköthän hävitettiin ja niissa olevat mahdolliset haudat tietenkin myös. Mutta ehkä todennäköisempi on kalmiston ottaminen uusiokäyttöön, vrt. keskiaikaiset kirkot vanhojen kalmistojen paikoilla.
Oletukset kristillistämisajan alusta ja kestosta on mielestäni edelleen syytä haastaa ja rankasti.
Itse pidän todennäköisenä, että pakanoita oli 1300-luvulla vielä myös Hämeen syrjäseuduilla.
JakomäenNeruda kirjoitti:Mielenkiintoisesti pannabullan nimistössä on pakananimiä.
JakomäenNeruda kirjoitti: Itse pidän todennäköisenä, että pakanoita oli 1300-luvulla vielä myös Hämeen syrjäseuduilla.
Sami Raninen kirjoitti:Janakkalan haudan ajoitus liittyy ongelmaan, joka taannoin nousi esille jutellesani yhden tutkijakollegan kanssa. Esineellinen hautaus näyttää keskiajalla esiintyvän harvinaisena, mutta todellisena ilmiönä myös täysin ja läpikotaisin kristillisissä konteksteissa. Turun Ravattulan kirkkomaa ristiretkiajan ja keskiajan taitteesta sisältää esineellisiä hautauksia. Naantalin kirkosta on 1400-luvun miekkalöytö, todennäköisesti haudasta. Kuulemma Turun Koroisistakin on mahdollinen keskiaikainen tapparahauta, siis aivan piispallisen miljöön lähituntumasta. Kemin Valmarinniemen keskiaikaisista haudoista on löytynyt ainakin sormuksia.
Viron ja Latvian kristillisissä kyläkalmistoissa esiintyi esineellisiä hautauksia 1700-luvulle saakka, ja Suomessakin barokkiajan prameileva säätyläiskulttuuri toi esineelliset haudat takaisin - muun muassa Turun tuomiokirkkoon.
Janakkalan hauta herättää kysymyksiä ja tulkintamahdollisuuksia moneen eri suuntaan.
Jaska kirjoitti:
Tarkoitatko, että kyseessä voisi olla jonkun kristillisen mahtimiehen "komea" hauta, eli siinä olisi esineitä siksi, että niillä saattoi levennellä, eikä siksi että tyyppi olisi ollut vähemmän kristillinen?
'Janakkalan miehellä ei tainnut olla mitään kristillisiä koruja (kasteristiä tms.) mukanaan? Mutta todistaako sekään automaattisesti kristillisyyttä vastaan? Entä hautaussuunta, olivatko pakanalliset haudat pää eri ilmansuuntaan kuin kristilliset, vai muistelenko jo paljon varhaisempien kulttuurien välisiä eroja?
Sami Raninen kirjoitti:Tämä kaikki havainnollistaa, miten vaikea kristillisyyttä tai pakanuutta voi olla todeta pelkästään hautaustapojen perusteella. Mitä enemmän haudassa on kristillisiä indikaattoreita, sitä todennäköisemmin se on kristityn hauta, mutta yhdenkään yksittäisen indikaattorin puuttuminen ei tee kristillisyyttä mahdottomaksi.
Lisätään vielä, että Janakkala noin vuoden 1300 tienoilla saattaa tosiaan olla jo vähän liian keskeinen asutusalue avoimen ja manifestatiivisen pakanuuden esiintymiselle.
Jaska kirjoitti:- Miekat lienevät olleet arvokkaita perintökalleuksia, koska ne ovat niin paljon vanhempia kuin mies itse. Ovatko terät kapeampia kuin "uusissa" miekoissa johtuen vuosikymmeniä jatkuneestä terän hiomisesta?
Sami Raninen kirjoitti:Kaikkiin rautakautisiin kalmistoihin ei ole haudattu ensimmäistäkään kristittyä. Paikannimistöstä ja kansanperinteestä löytyy käsittääkseni osoituksia siitä, että esikristilliset hautauspaikat voitiin kokea myös negatiivisiksi tiloiksi. Eipä niitä silti vaivuduttu hävittämään.
Sami Raninen kirjoitti:
Lisätään vielä, että Janakkala noin vuoden 1300 tienoilla saattaa tosiaan olla jo vähän liian keskeinen asutusalue avoimen ja manifestatiivisen pakanuuden esiintymiselle.
wejoja kirjoitti:No, eihän tässä nyt mistään kinata, vaan väitellään! Ja aina voi laajentaa näkökulmaa ja niinpä mm. Savosta tunnetaan pakanallisia toimijoita jopa 1800-luvun lopulta, joista keskeisiä olivat noituutta harjoittavat parantajat ja joita kirkko ei katsonut hyvällä silmällä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa