Muinainen Suomi

Esimerkki on juuri nämä miekat ja miehet kuka ne omisti, jos on varaa niitä hommailla on varaa myös asua muualla kuin maakuopassa.

KHME on se porukka joka tämänkin soturin löysi, tässä heidän uusin saalis.

Retkikuntamme starttasi tänään hyvissä ajoin peltoja tutkimaan, tarkalleen ottaen 6.50. Eli voisi kai sanoa että jokin hull... eikun intohimon rajapyykki on ylitetty. Koko päivä siinä vierähti neljän peltokohteen tutkimisessa. Olimme saaneet mukaamme rautakauden expertin ja arkeologian lopputyötä puurtavan henkilön, joten kaikki tuli myös dokumentoitua asianmukaisesti ja kahteen kertaan. Uskomattomia löytöjä osui päivälle, ei vain esineiden muodossa vaan paikkoina. Kolme uutta rautakautista asuinpaikkaa/kalmistoa (ei varmuutta kumpaa) ja yksi merovingiaikainen kalmisto. Ko. paikoista ei ole aikaisempia löytöjä tai rauhoitusalueita.

http://www.aarremaanalla.com/foorumi/vi ... =2&t=12824


Voisiko Sami kertoa mitä punnusten kuviot voivat kertoa? Tarttui noista löydöistä silmään.

Sigfrid kirjoitti:
Saagoissa mainitaan skandinaavisten kuninkaiden naineen jotain laappeja tai finnejä. Keitähän lienevät olleen.

Laappeja? Birgerin rouvan Z1a kertoo selvästi muinaisista Iisrailin heimoista.

Rekonpoika kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:
Saagoissa mainitaan skandinaavisten kuninkaiden naineen jotain laappeja tai finnejä. Keitähän lienevät olleen.

Laappeja? Birgerin rouvan Z1a kertoo selvästi muinaisista Iisrailin heimoista.

No eiipäs iirvitä. Käytän kolmea kannettavaa laitetta ja näppikset toimii jokaisessa eri tavalla. Yksi laite jopa keksii sanoja ihan itsestään :) Z1a esiintyy Suomessakin.

Thurisaz kirjoitti:Esimerkki on juuri nämä miekat ja miehet kuka ne omisti, jos on varaa niitä hommailla on varaa myös asua muualla kuin maakuopassa.

Maamaja-asumukset olisivat itse asiassa olleet ihan järkevä vaihtoehto täkäläisessä ilmastossa. Rautakauden lopulla varakkaat ihmiset näyttävät kuitenkin Suomessa asuneen pienissä hirsimökeissä. Esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikka antaa osviittaa siitä, miltä suomalaisella mittapuulla vauraan maatilan rakennukset näyttivät 1000- ja 1100-lukujen aikana. Runsaan 20 neliön asunnot näyttävät riittäneen heille. Mullin asukkaita haudattiin läheiseen ruumiskalmistoon, josta on 1100-luvun miekkalöytö.

Jostain syystä itämerensuomalaisella alueella ei rautakaudella näytä olleen tapana kovin suurisuuntainen rakentaminen. Virolais- ja liiviläisalueellakin vauraiden ihmisten asunnot näyttävät olleen melko pieniä mökkejä.

Punnuksissa on tosiaan erilaisia koristekuvioita. Joskus ne voivat ehkä viitata punnuksen painoon, muttei välttämättä tuossa tapauksessa.

Thurisaz kirjoitti: Voisiko Sami kertoa mitä punnusten kuviot voivat kertoa?

Täältä löytyy vertailuaineistoa:

http://samla.raa.se/xmlui/bitstream/han ... sequence=1

Sami Raninen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Esimerkki on juuri nämä miekat ja miehet kuka ne omisti, jos on varaa niitä hommailla on varaa myös asua muualla kuin maakuopassa.

Maamaja-asumukset olisivat itse asiassa olleet ihan järkevä vaihtoehto täkäläisessä ilmastossa. Rautakauden lopulla varakkaat ihmiset näyttävät kuitenkin Suomessa asuneen pienissä hirsimökeissä. Esimerkiksi Raision Mullin asuinpaikka antaa osviittaa siitä, miltä suomalaisella mittapuulla vauraan maatilan rakennukset näyttivät 1000- ja 1100-lukujen aikana. Runsaan 20 neliön asunnot näyttävät riittäneen heille. Mullin asukkaita haudattiin läheiseen ruumiskalmistoon, josta on 1100-luvun miekkalöytö.

Jostain syystä itämerensuomalaisella alueella ei rautakaudella näytä olleen tapana kovin suurisuuntainen rakentaminen. Virolais- ja liiviläisalueellakin vauraiden ihmisten asunnot näyttävät olleen melko pieniä mökkejä.

Punnuksissa on tosiaan erilaisia koristekuvioita. Joskus ne voivat ehkä viitata punnuksen painoon, muttei välttämättä tuossa tapauksessa.

Onko näistä pihapiireistä muuten jossain kuvia?

Tuolta löydät kattavan paketin:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

wejoja kirjoitti:Tuolta löydät kattavan paketin:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Kiitos! Luen parhaillaan, sen huomasin että tuostakin oli jäänyt osa rakennuksista kaivuun ulkopuolelle.

Tuo kupariharkko kyllä viittää enenemmän vauraaseen käsityöläiseen/kauppiaaseen.
Jos puhutaan todella kalliista miekoista ne on kuitenkin paljon arvokkaampia kuin tavallinen miekka.
Edelleen uskon että niiden omistajilla on ollut isommat kortteerit joita ei vain ole löydetty.

Thurisaz kirjoitti:Tuo kupariharkko kyllä viittää enenemmän vauraaseen käsityöläiseen/kauppiaaseen.

Vauras kauppias ja vauras soturi olivat luultavasti yksi ja sama. Miksi vauraalla miekkamiehellä olisi muutenkaan ollut isommat rakennukset kuin vauraalla kauppiaalla, joka varmasti tarvitsi varastotilaa?

Edelleen uskon että niiden omistajilla on ollut isommat kortteerit joita ei vain ole löydetty.

Minä en usko, koska niiden kalliiden miekkojen todennäköisten omistajien asumuksia on tutkittu niin Suomen, Viron kuin Latviankin itämerensuomalaisilla alueilla useassa eri kohteessa, eikä mistään näytä löytyvän kovin massiivisia rakennuksia. Ei monumentaalirakentaminen kuulu kaikkiin kulttuureihin, eikä Suomen rautakautta pidä liian suoraviivaisesti verrata Skandinaviaan.

Mutta eiköhän tämä riitä tästä.

Kalliin miekan yhdistäminen suureen asumukseen on yksi idea lukemattomien muiden joukossa. Enemmän ja vähemmän uskomusten ym. todennäköisyyspohdiskelujen varaan jäävät myös asumuksen "todennäköiset omistajat".

Oma uskomukseni nojaa rautakauden rakentajan järkevyyteen, jolloin asumuksen kokoa määrittivät lämpötalous/uunin teho, polttopuun saatavuus, rakennuspuun saatavuus ja hirsien ideaali pituus nurkasta nurkkaan, ravinnon saatavuus suhteessa työmäärään etc. Ei ollut yksinkertaisesti järkevää rakentaa mahtitaloja varsinkin, jos pystyi muutoin elvistelemään. Miekka sopi siihen tarkoitukseen mainiosti.

Eräistä mittauksista muuten pääteltiin äskettäin, että rautakauden hirsirakenteisten savupirttien sisäilma oli huomattavasti laadukkaampaa kuin nykyajan rakennuksissa. Tämäkin on helppo uskoa, kun seuraa vierestä nykyrakentamista, jonka menetelmistä monet ovat täydellisesti talonpoikaisjärjen vastaisia...

Eli kivi ja pronssikauden melkein 100m² taloista siirryttiin asumaan paljon pienempiin asumuksiin, selvä.

Juuri niin, aikajänne on mahdottoman syvä ja siirtymävaihe pronssikaudelta nuoremmalle rautakaudelle kesti vähintään 15-18 sataa vuotta. Mutta voi toisaalta olla niinkin, että viikinkiaikainen suurtalo odottaa vielä löytämistään...

wejoja kirjoitti:Kalliin miekan yhdistäminen suureen asumukseen on yksi idea lukemattomien muiden joukossa. Enemmän ja vähemmän uskomusten ym. todennäköisyyspohdiskelujen varaan jäävät myös asumuksen "todennäköiset omistajat".

Tuota, eipä se asia nyt aivan noinkaan ole. Todennäköisyyspohdiskelu ja uskomus ovat täysin eri asioita. Ideat eivät muutenkaan ole samanarvoisia, koska osalla niistä on hyviä perusteita ja osalla ei.

Mullin tapauksessa miekan ja löydettyjen rakennusten yhdistäminen perustuu kalmiston ja rakennusten läheisyyteen, ja läheinen spatiaalinen yhteys on arkeologiassa yksi vahvimpina pidetyistä argumenteista.

Jos tulkinnalla on selkeä empiirinen peruste, se on teoria eikä mikään "uskomus".

Esihistorian tutkiminen tuottaa vain vähän varmaa ja ykisiselitteistä tietoa, joten on aivan erityisen tärkeää ymmärtää, miten perusteltavissa olevat teoriat eroavat pelkistä ideoista ja uskomuksista, ja miksi teoriat ovat arvokkaampia ja todennäköisempiä.

Thurisaz kirjoitti:Eli kivi ja pronssikauden melkein 100m² taloista siirryttiin asumaan paljon pienempiin asumuksiin, selvä.

Eipä siinä ole mitään outoa. Pohjois-Amerikassa irokeesien pitkätalot olivat paljon isompia kuin eurooppalaisten uudisasukkaiden hirsimökit. Rakennusten kokoon vaikuttavat yhteisörakenne ja elinkeinot, ja joskus suunta voi kulkea isommasta pienempään.

Pohjois-Euroopassa rakennusten kokoa pienensi mm. karjan siirtäminen erillisiin navettarakennuksiin. Hallitalotyyppisissä asumuksissa naudat ja ihmiset olivat olleet saman katon alla, joten rakennuksen piti olla isompi.

Sami Raninen kirjoitti:

wejoja kirjoitti:Kalliin miekan yhdistäminen suureen asumukseen on yksi idea lukemattomien muiden joukossa. Enemmän ja vähemmän uskomusten ym. todennäköisyyspohdiskelujen varaan jäävät myös asumuksen "todennäköiset omistajat".

Tuota, eipä se asia nyt aivan noinkaan ole. Todennäköisyyspohdiskelu ja uskomus ovat täysin eri asioita. Ideat eivät muutenkaan ole samanarvoisia, koska osalla niistä on hyviä perusteita ja osalla ei.

Mullin tapauksessa miekan ja löydettyjen rakennusten yhdistäminen perustuu kalmiston ja rakennusten läheisyyteen, ja läheinen spatiaalinen yhteys on arkeologiassa yksi vahvimpina pidetyistä argumenteista.

Jos tulkinnalla on selkeä empiirinen peruste, se on teoria eikä mikään "uskomus".

Esihistorian tutkiminen tuottaa vain vähän varmaa ja ykisiselitteistä tietoa, joten on aivan erityisen tärkeää ymmärtää, miten perusteltavissa olevat teoriat eroavat pelkistä ideoista ja uskomuksista, ja miksi teoriat ovat arvokkaampia ja todennäköisempiä.

Ei olekaan, enkä minäkään usko, mutta kun mainitsit samassa lauseessa ettet usko kalliiden miekkojen todennäköisten omistajien asumuksia on tutkittu...etc. Uskoako siis maallikkona teoriaan, vai todennäköisyyteen - tätä ajoin takaa....?

Sami Raninen kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Eli kivi ja pronssikauden melkein 100m² taloista siirryttiin asumaan paljon pienempiin asumuksiin, selvä.

Eipä siinä ole mitään outoa. Pohjois-Amerikassa irokeesien pitkätalot olivat paljon isompia kuin eurooppalaisten uudisasukkaiden hirsimökit. Rakennusten kokoon vaikuttavat yhteisörakenne ja elinkeinot, ja joskus suunta voi kulkea isommasta pienempään.

Pohjois-Euroopassa rakennusten kokoa pienensi mm. karjan siirtäminen erillisiin navettarakennuksiin. Hallitalotyyppisissä asumuksissa naudat ja ihmiset olivat olleet saman katon alla, joten rakennuksen piti olla isompi.

Virossa on jäljellä "hallitaloja", joista nuorimmat on rakennettu ymmärtääkseni 1900-luvun alkupuolella. Siis eläimet ja ihmiset ovat saman ruokokaton alla, mutta hirsiseinä erottaa navetan puolen asunnosta. Kyläilin 90-luvun taitteessa mainitunlaisessa talossa Viron, eikä seinän takana oleskelevat lampaat haitanneet talon elämää mitenkään.

On näitä hallitaloja ollut Suomessakin historiallisella ajalla. Talon muoto, käyttötarkoitukset ja yksityiskohdat ovat vaihdelleet maakunnittain. Muunmuassa uunin paikka ja taloustilojen muoto eivät ole olleet mikään vakio, vaan nämä asiat ovat vaihdelleet ja riippuneet asutushistoriasta. Näin kirjoittavat suomalaiset historioitsijat. Uskon heitä.

Kun näitä "kaikki yhden katon alla-taloja" on rakennettu vielä useampaan kerrokseen, tuloksena on vaikuttavia rakennusmassoja. Pohjapiirros näissä alppiseutujen "Einhof"-taloissa on aina 3-osainen: keskellä kulkeva käytävä erottaa eläinten osan ihmisten talousosasta keittiöineen ja ruokavarastoineen. Makuuhuoneet (kamarit) sijaitsevat yläkerrassa. Alakerta on rakennettu kivestä, yläkerta on hirrestä.



Vieläkin suurempi rakennusala syntyy, kun rakennuksen osat sijaitsevat keskuspihan ympärillä: "Vierkanthof"