JakomäenNeruda kirjoitti:Sääksmäen pannabulla ainakin kertoo, että yhteisöissä oli huomattavia jännitteitä sen suhteen, ketkä tunnustivat kirkon verotusoikeuden, vielä 1300-luvulla. Näiden jännitteiden on täytynyt heijastua siten, että osa ihmisistä piti itseään parempina kristittyinä kuin muita "puolipakanoita". Mielenkiintoisesti pannabullan nimistössä on pakananimiä.
Verotuskiistoilla ei tarvitse olla mitään tekemistä pakanuuden kanssa, joten en tiedä kannattaako tässäkään spekuloida pidemmälle kuin mihin lähteet kantavat.
Koska niihin haudattiin myös kristittyjä. Vanhat haudat on myös voitu pyhittää kristillisiksi, jos vainajat sattuivat olemaan omia sukulaisia, vrt. mormonien kuolemanjälkeiset käännytykset. Yksittäiset ruumiskalmistoissa olevat palokuoppahaudathan on joskus selitetty myös tällä samalla perusteella: haluttiin saada vainaja kristittyyn maahan.
Kaikkiin rautakautisiin kalmistoihin ei ole haudattu ensimmäistäkään kristittyä. Paikannimistöstä ja kansanperinteestä löytyy käsittääkseni osoituksia siitä, että esikristilliset hautauspaikat voitiin kokea myös negatiivisiksi tiloiksi. Eipä niitä silti vaivuduttu hävittämään.
Onhan noita myöhäisiä polttokalmistoja vaikka kuinka - onko niiden haudat ajoitettu niin kattavasti, että harvat myöhäiset hautaukset olisi huomattu?
Onhan polttokalmistoja myös tutkittu ja ajoitettu vaikka kuinka, eikä mikään tietääkseni viittaa niin myöhäisiin käyttövaiheisiin kuin tässä puhutaan. Onhan ne harvat rautakautiset hautauksetkin todettu (ei niitäkään paljon ole per kalmísto), miksi kummassa siis pitäisi olettaa todistamattomia myöhäisiä hautauksia, joista ei ole havaittu jälkeäkään? Kun puhutaan runsaasti tutkitusta aineistoryhmästä, ei mielestäni pidä olettaa enemmän kuin on välttämätöntä eikä spekuloida asioilla, joista ei ole mitään näyttöä.
Entä epäkristilliset ruumishaudat? Milloin ruumiskalmisto muuttuu kristilliseksi?
Se onkin hyvä ja vaikea kysymys. Vastaus kuulunee, että asteittain muuttuu.
Pyhäköthän hävitettiin ja niissa olevat mahdolliset haudat tietenkin myös. Mutta ehkä todennäköisempi on kalmiston ottaminen uusiokäyttöön, vrt. keskiaikaiset kirkot vanhojen kalmistojen paikoilla.
Mitä tietoja pyhäköiden hävittämisestä oikeasti on esimerkiksi Suomessa? Keskiajan osalta tuskin mitään. Hiisilehtoja lienee kaadettu, mutta niidenhän ei kyllä tiedetä olleen hautapaikkoja. Kirkon perustaminen kalmiston päälle ei sekään ollut kovin yleistä.
Oletukset kristillistämisajan alusta ja kestosta on mielestäni edelleen syytä haastaa ja rankasti.
Ehkä, mutta miksi?
Itse pidän todennäköisenä, että pakanoita oli 1300-luvulla vielä myös Hämeen syrjäseuduilla.
Ehkä hyvinkin, mutta tässä pitäisi kyllä määritellä "Häme" ja "pakanat". Jos pakana tarkoittaa kasteella käymätöntä ja Hämeen syrjäseudut vaikkapa Keski-Suomea, niin lienet oikeassa.