Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoista että löytöpaikka on nimeltään Lopotti. Jämsänjoki oli ilmeisesti eräs karjalaisten reitti Pohjanmaalle eli Kainuuseen.
Kartasta katsoen Jämsänjoki ei ole sopiva reitti Pohjanmaalle. Jos lopotti tarkoittaa kauppapaikkaa, niin se on sijainnut Jämsänjoen alajuoksulla vain siksi, että siellä on ollut asutusryväs. Viljavaa aluetta, asutettu jo rautakaudella.
Kinaporin kalifi kirjoitti:. Lopotinmäki löytyy myös toiselta pohjoisen Päijänteen vesireitiltä hieman pohjoisempaa, nimittäin Laukaasta. Voisi kuvitella että molemmat on perustettu samaan aikaan, kauppakyliksi. Niiden mahdollinen esikuva, tunnettu Lopotin linnavuori taas sijaitsee Kurkijoella ja sieltäkin on löydetty runsaasti materiaalia sisältänyt kalmisto.
Laukaa on ollut hämäläisten erämaata ja asutettu muiden erämaiden tapaan vasta 1500-luvun lopulla, joten muinaiseksi venäläiseksi kauppapaikaksi se ei oikein sovellu. Voisi ehkä olla siihen suuntaan erämailleen kulkeneiden jämsäläisten antama siirtymänimi.
Kirmu kirjoitti:Kuorevesi (vanhnaa Pohjois-Hämettä, Längelmäkeä...Sääksmäen aluetta, kuuluu pakkoliitettynä nykyiseen Jämsään). Kuorevesi kirjassa mainittiin vielä 1600-luvulla käydyistä verisitä rajariidoista Jämsäläisten kanssa, jotka todelttiin olevan eri heimoa. Kielellinen murreraja on kutakuin myös. Jämsä on loppuviimein hämäläistynyt sittemmin?
Wiki (Jämsä):
"Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä lienee perustettu 1410-luvulla, jolloin se oli Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Ensin Jämsä oli osa Hauhon kihlakuntaa, ja vuodesta 1582 lähtien Sääksmäen kihlakuntaa"