Muinainen Suomi

Rautakautisen kalmiston arvioidaan kuuluneen varakkaille eräkauppias-talonpojille. Jämsä olisi ehkä ollut kauppareitin pää tai solmukohta. Maanviljelyn merkitkin ovat vanhoja.

http://yle.fi/uutiset/ajattelin_pikkura ... ta/6960314

Hienoa mutta ei yllättävää, pidän tätä haravointia hienona harrastuksena.
Viranomaisten kannattaisi valjastaa harrastajat koulutuksiin ja käyttää heitä kaivauksissakin talkoolaisina.

Status virallisena avustana ja julkinen tunnustus on varmasti monelle se korkein palkinto.
Itselläkin olisi halua osallistua mutta en itse lähde hevin piippailemaan ilman koulutusta ja hyväksyntää viralliselta taholta.

Mielenkiintoista että löytöpaikka on nimeltään Lopotti. Jämsänjoki oli ilmeisesti eräs karjalaisten reitti Pohjanmaalle eli Kainuuseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sloboda

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoista että löytöpaikka on nimeltään Lopotti. Jämsänjoki oli ilmeisesti eräs karjalaisten reitti Pohjanmaalle eli Kainuuseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sloboda

Itse olen pitänyt Jämsän aluetta Hämäläisten etuvartiona Kainuuseen ja Karjalaan päin mutta Herra Häkkinen ehkä kommentoi Lopottia kielitieteen näkökulmasta.

Kesällä tuli itseasiassa ihailtua Jämsää Google Earthin kautta, siinä huomaa kuinka ihanteellinen paikka se on ollut.
Suojainen satama josta jokilaakso peltoaukeineen lähtee, hyvä paikka rakentaa linnavuori heti joen suulle, oikea prototyyppi.

Pukinvuorella on ollut varustuksia mutta mietin onko isompaa Hartusvuorta paljon tutkittu, sinne vain piippailemaan.

Tämä on outo mutta voi olla mitä vain, Hirviänsaari Jokisuussa, täysi ympyrä etelän puolella, jotain rakenteita pohjassa?

https://maps.google.fi/maps?client=fire ... CAgQ_AUoAg

Thurisaz kirjoitti:Itse olen pitänyt Jämsän aluetta Hämäläisten etuvartiona Kainuuseen ja Karjalaan päin mutta Herra Häkkinen ehkä kommentoi Lopottia kielitieteen näkökulmasta.

Gospodin Häkkinen saa kernaasti kommentoida asiaa. Lopotinmäki löytyy myös toiselta pohjoisen Päijänteen vesireitiltä hieman pohjoisempaa, nimittäin Laukaasta. Voisi kuvitella että molemmat on perustettu samaan aikaan, kauppakyliksi. Niiden mahdollinen esikuva, tunnettu Lopotin linnavuori taas sijaitsee Kurkijoella ja sieltäkin on löydetty runsaasti materiaalia sisältänyt kalmisto.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Itse olen pitänyt Jämsän aluetta Hämäläisten etuvartiona Kainuuseen ja Karjalaan päin mutta Herra Häkkinen ehkä kommentoi Lopottia kielitieteen näkökulmasta.

Gospodin Häkkinen saa kernaasti kommentoida asiaa. Lopotinmäki löytyy myös toiselta pohjoisen Päijänteen vesireitiltä hieman pohjoisempaa, nimittäin Laukaasta. Voisi kuvitella että molemmat on perustettu samaan aikaan, kauppakyliksi. Niiden mahdollinen esikuva, tunnettu Lopotin linnavuori taas sijaitsee Kurkijoella ja sieltäkin on löydetty runsaasti materiaalia sisältänyt kalmisto.

En sulkisi pois omia asutuksi kauppiaille mutta muuten pidän kiinni Jämsästä Hämäläisten ydinalueena, katson että Kurkijoki saattoi olla Hämäläisten laajentumisen etäisin piste.

Lopotti- ja Lopotin-nimet keskittyvät Laatokalta Pohjois-Karjalaan, hajaesiintymiä on Kouvola-Jämsä-Jyväskylä-Kannus-linjalla (jos se on linja). Kaiketi sloboda-selitys on siis ihan uskottava, pitää tarkistella.

Paikannimi ei välttämättä ole samalta aikakaudelta kuin kalmisto. Muuttoa Karjalasta lienee ollut useissa vaiheissa kun eri onnettomuuksia esiintyi.

Pesservisser kirjoitti:Paikannimi ei välttämättä ole samalta aikakaudelta kuin kalmisto. Muuttoa Karjalasta lienee ollut useissa vaiheissa kun eri onnettomuuksia esiintyi.

On totta, että paikannimien kytkeminen tiettyyn aikaan on hankalaa. Tosin sloboda-asutukset saattavat olla ajallisesti samalla lailla rajallisesti esiintyviä kuin ruotsinkieliset asutusnimetkin.

Thurisaz kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoista että löytöpaikka on nimeltään Lopotti. Jämsänjoki oli ilmeisesti eräs karjalaisten reitti Pohjanmaalle eli Kainuuseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sloboda

Itse olen pitänyt Jämsän aluetta Hämäläisten etuvartiona Kainuuseen ja Karjalaan päin mutta Herra Häkkinen ehkä kommentoi Lopottia kielitieteen näkökulmasta.

Kuorevesi (vanhnaa Pohjois-Hämettä, Längelmäkeä...Sääksmäen aluetta, kuuluu pakkoliitettynä nykyiseen Jämsään). Kuorevesi kirjassa mainittiin vielä 1600-luvulla käydyistä verisitä rajariidoista Jämsäläisten kanssa, jotka todelttiin olevan eri heimoa. Kielellinen murreraja on kutakuin myös. Jämsä on loppuviimein hämäläistynyt sittemmin? Päijälän linnavuoren ihmeellisen laajat löydöt on liittyy samaseen ketjuun.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mielenkiintoista että löytöpaikka on nimeltään Lopotti. Jämsänjoki oli ilmeisesti eräs karjalaisten reitti Pohjanmaalle eli Kainuuseen.

Kartasta katsoen Jämsänjoki ei ole sopiva reitti Pohjanmaalle. Jos lopotti tarkoittaa kauppapaikkaa, niin se on sijainnut Jämsänjoen alajuoksulla vain siksi, että siellä on ollut asutusryväs. Viljavaa aluetta, asutettu jo rautakaudella.

Kinaporin kalifi kirjoitti:. Lopotinmäki löytyy myös toiselta pohjoisen Päijänteen vesireitiltä hieman pohjoisempaa, nimittäin Laukaasta. Voisi kuvitella että molemmat on perustettu samaan aikaan, kauppakyliksi. Niiden mahdollinen esikuva, tunnettu Lopotin linnavuori taas sijaitsee Kurkijoella ja sieltäkin on löydetty runsaasti materiaalia sisältänyt kalmisto.

Laukaa on ollut hämäläisten erämaata ja asutettu muiden erämaiden tapaan vasta 1500-luvun lopulla, joten muinaiseksi venäläiseksi kauppapaikaksi se ei oikein sovellu. Voisi ehkä olla siihen suuntaan erämailleen kulkeneiden jämsäläisten antama siirtymänimi.

Kirmu kirjoitti:Kuorevesi (vanhnaa Pohjois-Hämettä, Längelmäkeä...Sääksmäen aluetta, kuuluu pakkoliitettynä nykyiseen Jämsään). Kuorevesi kirjassa mainittiin vielä 1600-luvulla käydyistä verisitä rajariidoista Jämsäläisten kanssa, jotka todelttiin olevan eri heimoa. Kielellinen murreraja on kutakuin myös. Jämsä on loppuviimein hämäläistynyt sittemmin?

Wiki (Jämsä): "Varhaisin asiakirjamaininta Jämsästä on vuodelta 1442. Jämsän hallintopitäjä lienee perustettu 1410-luvulla, jolloin se oli Hämeen pohjoisin hallintopitäjä. Ensin Jämsä oli osa Hauhon kihlakuntaa, ja vuodesta 1582 lähtien Sääksmäen kihlakuntaa"