Muinainen Suomi

"Manner-Ahvenanmaalla sijaitsevasta Saltvikin kunnasta on löydetty arkeologisia todisteita, jotka asettavat Ahvenanmaan muinaishistorian uuteen valoon.

Infrapunalla otettujen ilmakuvien perusteella Kvarnbon kylässä on 500 - 1000-luvuilla sijainnut poikkeuksellisen suuri rakennus, jonka epäillään toimineen viikinkiyhteisön eliitin kokoontumispaikkana. Ahvenanmaan arkeologisissa löydöissä ei ole aikaisemmin ollut näyttöä erityisestä eliitistä, johon tuoreet löydöt nyt viittaavat."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014051 ... 6_uu.shtml

Ahvenanmaa tyhjenee sitten oudosti viikinajan loppupuolella, liittyen ehkä siihen että Novgorodin kronikka kertoo Rurikin tuoneen mukanaan koko Rus'-ryhmänsä. Nykyinen asutus leviää sitten saarille Ruotsista joskus 1100-luvulta lähtien.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ahvenanmaa tyhjenee sitten oudosti viikinajan loppupuolella.

Hmm, tokkopa tyhjenee. Ainakaan asia ei ole kiistaton.

Löytö on kyllä jännittävä. Vastaavan löytyminen Manner-Suomestakin tuntuu nyt hieman uskottavammalta mahdollisuudelta, vaikka Manner-Suomi ei mikään Ahvenanmaa olekaan.

Sami Raninen kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Ahvenanmaa tyhjenee sitten oudosti viikinajan loppupuolella.

Hmm, tokkopa tyhjenee. Ainakaan asia ei ole kiistaton.

Löytö on kyllä jännittävä. Vastaavan löytyminen Manner-Suomestakin tuntuu nyt hieman uskottavammalta mahdollisuudelta, vaikka Manner-Suomi ei mikään Ahvenanmaa olekaan.

No, ehkä ei tyhjene mutta perustelepa sitten miksi ruotsalainen paikannimitutkija toteaa nykyisten paikannimien olevan nuoria, ajoittuen 1100-luvulta eteenpäin (Lars Hellberg: Ortnamnen och den svenska bosättningen på Åland). Tässä muuten kuvia löytöpaikalta:

http://www.pasthorizonspr.com/index.php ... -waterways

En ole lukenut, mutta paikannimistötutkimuksessa absoluuttiset ajoitukset tuntuvat maallikon silmään joskus kovin spekulatiivisilta (tarkoitan tällä erilaisia levinneisyysargumentteja - äännehistorialliset argumentit varmaan ovat vahvemmalla pohjalla). Kulttuurimaantieteilijä Birgitta Roeck Hansen muistaakseni esitti väitöskirjassaan joidenkin Ahvenanmaan nimien palautuvan rautakaudelle. Saattoihan hänkin erehtyä, mutta onkohan tässä asiassa kuitenkaan sanottu viimeistä sanaa?

Paikannimistön lähes täydellinen uudistuminenkin jonkin sosiaalisen muutoksen yhteydessä lienee mahdollista, Englannin nimistön sanotaan varhaiskeskiajalla käyneen läpi sellaisen prosessin, vaikka asutusjatkuvuudesta ei ole epäilystä.

Ainakin tuon Saltvikin salin löytäjä, Kirsten Ilves, omassa blogissaan dissaa Ahvenanmaan asutuskatkostulkintaa.

Ahvenanmaan kaltaisen ekologisesti edullisen, stabiilin ja taajaan asutun asutusalueen autioitumisessa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. Se olisi todella omituinen ja anomaalinen tapahtuma. Siksi siihen ei tee mieli uskoa, ellei ole aivan pakko. Asutus on toki voinut heikentyä pahastikin hyökkäysten, epidemian tai muun kriisin seurauksena, mutta täydellinen tai lähes täydellinen autioituminen on ajatuksena todella vaikeasti nieltävä.

Tärkeä löytö. Jos oikein muistan, vanhojen rahalöytöjenkin valossa Ahvenanmaa on kuitenkin omaa luokkaansa "Suomessa", joten juuri sieltä tällaista löytöä olisi odottanutkin.

Tässä vielä Schalinin tiivistelmä perustellusta ehdotuksesta Ahvenanmaa-nimen etymologiaksi:
http://tcoimom.suntuubi.com/datafiles/u ... stract.pdf

Nimen alkuelementti olisi germaanista alkuperää, lainattu itämerensuomalaisille, ja näiltä sitten lainattu edelleen ruotsalaisille. Jos se olisi kehittynyt suoraan germaanista ruotsiin ilman lainavaihetta, odotettaisiin asua **Öjaland, ei Åland.

Tämän nimen lainailun voinee sijoittaa ihan mukavasti arkeologian tuloksiin, jotka osoittavat eri aikoina eri suunnilta tulleen suurempaa vaikutusta.

Sami Raninen kirjoitti:En ole lukenut, mutta paikannimistötutkimuksessa absoluuttiset ajoitukset tuntuvat maallikon silmään joskus kovin spekulatiivisilta (tarkoitan tällä erilaisia levinneisyysargumentteja - äännehistorialliset argumentit varmaan ovat vahvemmalla pohjalla). Kulttuurimaantieteilijä Birgitta Roeck Hansen muistaakseni esitti väitöskirjassaan joidenkin Ahvenanmaan nimien palautuvan rautakaudelle. Saattoihan hänkin erehtyä, mutta onkohan tässä asiassa kuitenkaan sanottu viimeistä sanaa?

Paikannimistön lähes täydellinen uudistuminenkin jonkin sosiaalisen muutoksen yhteydessä lienee mahdollista, Englannin nimistön sanotaan varhaiskeskiajalla käyneen läpi sellaisen prosessin, vaikka asutusjatkuvuudesta ei ole epäilystä.

Ainakin tuon Saltvikin salin löytäjä, Kirsten Ilves, omassa blogissaan dissaa Ahvenanmaan asutuskatkostulkintaa.

Ahvenanmaan kaltaisen ekologisesti edullisen, stabiilin ja taajaan asutun asutusalueen autioitumisessa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä. Se olisi todella omituinen ja anomaalinen tapahtuma. Siksi siihen ei tee mieli uskoa, ellei ole aivan pakko. Asutus on toki voinut heikentyä pahastikin hyökkäysten, epidemian tai muun kriisin seurauksena, mutta täydellinen tai lähes täydellinen autioituminen on ajatuksena todella vaikeasti nieltävä.

Minulla on taloustieteellinen tutkinto, antaako se vastaavan pätevyyden arvioida asiaa kuin kulttuurimaantieteilijän tutkinto? Lisäksi, minulla on paitsi Hellbergin kirja, myös Dreijerin Ahvenanmaan historia ja tiedän kyllä muutenkin että asia on arka ahvenanmaalaisille jotka pitävät tiukasti kiinni asutuksen jatkuvuudesta.

P.S. meillä on siis kolme kielitieteilijää, kaksi Suomesta (Hulden, Schalin) ja yksi Ruotsista (Hellberg), jotka toisaalta toteavat nimen Åland olevan todennäköinen laina itämerensuomesta, toisaalta toteavat Ahvenanmaan toponyymien olevan nuoria.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Minulla on taloustieteellinen tutkinto, antaako se vastaavan pätevyyden arvioida asiaa kuin kulttuurimaantieteilijän tutkinto?

Kulttuurimaantiede sentään on menneisyystiede ja paikannimistötutkimuksessa on oltava muitakin näkökulmia kuin kielitieteellinen. (Etymologiat on toki syytä jättää kielitieteilijöille, muuten lopputulos tuntuu useimmiten olevan täyttä lööperiä).

Lisäksi, minulla on paitsi Hellbergin kirja, myös Dreijerin Ahvenanmaan historia ja tiedän kyllä muutenkin että asia on arka ahvenanmaalaisille jotka pitävät tiukasti kiinni asutuksen jatkuvuudesta.

Juu, asia tuntuu olevan tuskastuttavan hyperarka (ja Dreijer oli joissakin asioissa rehellisesti sanottuna hieman pölö), mutta se ei vaikuta mitenkään edellä esittämiini näkökantoihin.

Suomenkielinen väestöaines on varmaan jossain menneisyyden vaiheessa ollut Ahvenanmaan asutuksessa keskeisemmässä roolissa kuin jotkut Oolannin nurkkapatriootit haluaisivat myöntää.

Jos nimistön nuoruus on kiistaton asia, niin sitten ollaan hämmentävässä tilanteessa, jossa on pohdittava muitakin selityksiä kuin asutuskatkosta. Koska se katkos on melko järjenvastainen asia. Sellaiseen selitykseen kannattaa turvautua vasta kun kaikki muut mahdollisuudet on oikeasti eliminoitu.

(Affenanmaaltakin muuten on siitepölyhavaintoja tuolta "asutuskatkoksen" ajalta, ja minusta kaikenlaiset eräkaskihypoteesit ovat tässä tapauksessa aika kaukaa haettuja.)

Sami Raninen kirjoitti:Suomenkielinen väestöaines on varmaan jossain menneisyyden vaiheessa ollut Ahvenanmaan asutuksessa keskeisemmässä roolissa kuin jotkut Oolannin nurkkapatriootit haluaisivat myöntää.

Odotankin siksi jännityksellä Wessmanin kommentteja asiasta. Epäilen tosin että hän ei palaa tuolta tutkimusretkeltä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Odotankin siksi jännityksellä Wessmanin kommentteja asiasta. Epäilen tosin että hän ei palaa tuolta tutkimusretkeltä.

Anna W. on nyt mukana Levänluhta-projektissa. Ahvenanmaa-tutkimukset hänellä taitavat toistaiseksi olla jäissä.

Novgorodin ja Venäjän perustamiseen liittyviä tarinoita olisi tarkasteltava uudelleen, kaikkia ja kokonaisuutena.
Tulkinnat ovat olleet usein huolimattomia , tautologisesti toistettuja kehäpäätelmiäkin.
Karkeasti väärin tulkittu on esim. Ibn Fadlanin kertomus Bolgarista.
Tämä iso rakennus Ahveanmaalla voi osoittaa jotakin, mutta miten infrapunakuvasta näkyy että se oli viikinkien käytössä ? Tähän tulokseen hypätään aina suorinta reittiä.
Novgorodiin tulleesta elementistä käytetään nimitystä Varangians- muut olivat paikallisia. Mitä Varangians voi tarkoittaa? Ei näytä olevan perustetta pitää termiä samana kuin Varjagit, jotka olivat skandinaavisia palkkasotureita Konstantinopolissa, ehkä Kiovassakin. Varjagit ovat siis eri toimintaa kuin Venäjän perustamista.
Nestorin kronikka ei puhu ruotsalaisista tai viikingeistä. Myöhemmin mm. 1200-luvun alussa novgorodilaiset käyttivät ruotsalaisista termiä svei , norjalaisia sanottiin muurmaneiksi- pohjoisen termi ehkä.

Ahvenanmaan sijainti on kyllä lupaava.
Matti Klinge on esittänyt, että Ahvenanmaan ohi kulki jo vendien varhainen kauppareitti Pohjanlahden perukkaan. Sieltä lienee jatkettu tavaraa hakemaan Jäämerelle asti, esim. Varanginvuonoon jossa oli vanha kauppapaikka. Varangians olisi voinut olla joukko, joka treidasi Jäämeren ym. pohjoisen tavaraa Venäjän jokireiteille. Se olisi voinut saapua Laatokalle Nevan ohella myös Vienanmeren, Äänisen ja Syvärin kautta. Linnoitus Ahvenanmaalla olisi ollut luonnollinen, kauppareitin solmukohdassa.

Joko Vanajan ympäristöä raaputellaan.

Thurisaz kirjoitti:Joko Vanajan ympäristöä raaputellaan.

Vanajasta ei ole löytynyt savitassuja, lertassar, kuten Ahvenanmaalta ja Merjamaalta, ehkä Rus Khaganaatin jäljiltä.

Pesservisser kirjoitti:Tämä iso rakennus Ahveanmaalla voi osoittaa jotakin, mutta miten infrapunakuvasta näkyy että se oli viikinkien käytössä ? Tähän tulokseen hypätään aina suorinta reittiä.

Ainakin lehtijutun perusteella oletus on tehty esinelöytöjen perusteella:

"Rakennuksen mahdollisia jäänteitä ei ole vielä ryhdytty kaivamaan, mutta talon liepeillä tehdyt pronssi- ja hopeakorulöydöt tukevat teoriaa eliittiviikingeistä. Viimeistellyt korut kertovat kantajiensa korkeasta sosiaalisesta asemasta."

Pesservisser kirjoitti:Tämä iso rakennus Ahveanmaalla voi osoittaa jotakin, mutta miten infrapunakuvasta näkyy että se oli viikinkien käytössä ?

Rakennustyypistä voi tehdä alustavia päätelmiä ja Ahvenanmaan kulttuuri oli viikinkiajalla hyvin skandinaavileimainen.

Mitä Varangians voi tarkoittaa? Ei näytä olevan perustetta pitää termiä samana kuin Varjagit,

No, kyllähän se on mitä suurimmassa määrin sama termi. Tarkemmin sanottuna "Varangian" on varjagi englanniksi. Englanninkielinen sana on väännös kreikankielisestä sanasta, jonka selitetään palautuvan "valanvannonnutta" tarkoittavaan skandinaaviseen sanaan. Novgorodin yhteydessä Varangian-termi esiintyy nykyaikaisissa englanninkielisissä tutkimuksissa, ei muinaisteksteissä. Nestorin kronikan maininnat varjageista Novgorodissa ja muualla käännetään englanniksi Varangian-sanalla. Ei siinä sen kummempaa eroa liene.

(Varjagi on suomen kieleen 1800-luvulla omaksuttu venäläisperäinen lainasana, joka tarkoittaa siis samaa kuin englannin Varangian. En tiedä, palautuuko varjagi-sanan venäläinen orginaali suoraan skandinaaviseen sanaan vai onko sekin lainattu kreikasta.)

Varjagi/varangi-sana näyttää palautuvan viikinkiajan lopulle. Nestorin kronikassa sana on sitten projisoitu anakronistisesti jo viikinkiajan alkuun. Sanalla ei tiedetä olleen muita kuin skandinaaveihin tai skandinaavitaustaisiin ihmisiin viittaavia merkityksiä.

"På Åland och i nuvarande centrala Ryssland har det funnits en gravrit där man lade ner lertassar i gravarna. En sådan grav finns också i Sverige. På 1800-talet publicerades resultaten från storskaliga utgräv-ningar i Rostov-Suzdal´-området. Lertassarna man hade funnit ansågs vara hand- eller snarare tass-liknande, religösa föremål och en del av de lokala merernas (finnar) begravningsrit...På Åland och i nuvarande centrala Ryssland har det funnits en gravrit där man lade ner lertassar i gravarna. En sådan grav finns också i Sverige. På 1800-talet publicerades resultaten från storskaliga utgrävningar i Rostov-Suzdal´-området. Lertassarna man hade funnit ansågs vara hand- eller snarare tass-liknande, religösa föremål och en del av de lokala merernas (finnar) begravningsrit...Fynd pekar på nära kontakter med volgabulgarerna.", ks. kappale 3:

http://vittfarne.com/joomla/content/vie ... 4/lang,se/

Ajatus viikinkiaikaisesta majavakultista Ahvenanmaalla tuntuu erikoiselta. Sen sijaan, liittyen Bolgariin, olisi helpompi uskoa Fatiman käteen, joka symbolina levisi myös Itämerelle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Hamsa

Mitenpä niin, eläinkultteja on ollut kaikkialla maailmassa ja majava oli turkiselämistä arvoikkampia. Tosin voivat ne savitassut olla karhunkäpäliäkin. Ihmisen kättä niissä en kyllä pysty näkemään edes yrittämällä.

Sami Raninen kirjoitti:Mitenpä niin, eläinkultteja on ollut kaikkialla maailmassa ja majava oli turkiselämistä arvoikkampia. Tosin voivat ne savitassut olla karhunkäpäliäkin. Ihmisen kättä niissä en kyllä pysty näkemään edes yrittämällä.

Tosiaan, lisäksi majavia oli Ahvenanmaalla varmasti ihan riesaksi asti. Anteeksi sähellykseni lainauksen kanssa.

Sami Raninen kirjoitti:

Pesservisser kirjoitti:Tämä iso rakennus Ahveanmaalla voi osoittaa jotakin, mutta miten infrapunakuvasta näkyy että se oli viikinkien käytössä ?

Rakennustyypistä voi tehdä alustavia päätelmiä ja Ahvenanmaan kulttuuri oli viikinkiajalla hyvin skandinaavileimainen.

Mitä Varangians voi tarkoittaa? Ei näytä olevan perustetta pitää termiä samana kuin Varjagit,

No, kyllähän se on mitä suurimmassa määrin sama termi. Tarkemmin sanottuna "Varangian" on varjagi englanniksi. Englanninkielinen sana on väännös kreikankielisestä sanasta, jonka selitetään palautuvan "valanvannonnutta" tarkoittavaan skandinaaviseen sanaan. Novgorodin yhteydessä Varangian-termi esiintyy nykyaikaisissa englanninkielisissä tutkimuksissa, ei muinaisteksteissä. Nestorin kronikan maininnat varjageista Novgorodissa ja muualla käännetään englanniksi Varangian-sanalla. Ei siinä sen kummempaa eroa liene.

(Varjagi on suomen kieleen 1800-luvulla omaksuttu venäläisperäinen lainasana, joka tarkoittaa siis samaa kuin englannin Varangian. En tiedä, palautuuko varjagi-sanan venäläinen orginaali suoraan skandinaaviseen sanaan vai onko sekin lainattu kreikasta.)

Varjagi/varangi-sana näyttää palautuvan viikinkiajan lopulle. Nestorin kronikassa sana on sitten projisoitu anakronistisesti jo viikinkiajan alkuun. Sanalla ei tiedetä olleen muita kuin skandinaaveihin tai skandinaavitaustaisiin ihmisiin viittaavia merkityksiä.

Juuri tälläinen on hyödyllistä selvittelyä. Ihan perillehän varjagi-käsitteen kanssa ei sitten päästä, kun sana on projisoitu kronikassa lähes 200 vuotta taaksepäin.
Miksikähän ne itse sanoivat itseään, ja kenelle vala oli vannottu ja miksi ? Omaa päällikköä olisi kai toteltu ilman valaakin.
Kronikan kuvaus hyökkäyksestä Kiovaan luettelee vepsäläiset, tsuudit , sloveenit ja krivitsit ja sitten rusit käsitteenä jota myös arvaillaan.
Monissa tulkinnoissa hypätään tyhjän päälle siksi, että halutaan tulkita Nestorin kronikan mukaisesti. Kuka Nestor, koska, missä luostarissa ?
Kiovan ensimmäinen luostari perustettiin kai silloin, kun Ruotsin kuninkaan tytär Ingegerd oli suuriruhtinaan puolisona, ja meni lopulta itsekin luostariin.
Hänet julistettiin sitten pyhimykseksi, kaikkien muiden suurten saavutustensa päälle.
Yksi mahdollisuus Nestorin kronikan laatijaksi olisi Ingegerd. Hän oli luku- ja kirjoitustaitoinen , osasi skandinaavista kieltä, mm. nimet mutta ei olisi halunnut kirjoittaa omalla nimellään.
Kronikka oli luonteeltaan poliittinen asiakirja, jos ruhtinas oli sen hyväksynyt. Luostaria ylläpiti ruhtinasperhe.
Noihin aikoihin Kiova haki arvostusta Euroopassa ja saikin sitä. Ingegerdin tyttäret menivät kuninkaiden kanssa naimisiin. Yhdestä tuli jopa Ranskan hallitseva kuningatar, alaikäisen poikansa puolesta.
Kronikan ympärille on syntynyt tavoitteellista tarinaniskentää joka ei aina perustu sen sisältöön.

Näyttääkö tämä ihmisen kädeltä, Sami? Siinä joka tapauksessa tehdään savesta ko. käsiamulettia, usko tai älä.



Varhaisin Rus'-valtion vaihe näyttää olleen kaanikunta, jota hallitsi kaani, khagan. Rusien kaanilla oli todennäköisesti kiinteät suhteet Bolgarin kaaniin, joka määräsi islamin valtionuskonnoksi viimeistään 900-luvulla. Rus-khaganaatti saattoi hyvinkin sijaita merjalaisten alueella, jolla oli kiinteät suhteet Bolgariin.

Talon muoto tosiaan vastaa viikinkitaloa, ks. vastaavia jäänteitä esim täällä:
http://guzzitech.dk/trelleborg/

Kuva on viikinkien Trelleborgin ns. ympyrälinnoitukselta. Noita tunnetaan kymmenkunta. Niiden portit osoittavat pääilmansuuntiin ja sisälle rakennetut talot on sijoiteltu symmetrisesti. Kaiketi uskonnolliset seikat olivat rakentamisessa keskeisellä sijalla.

Joku yritteliäs voisi tehdä suomenkielisen wikisivun, tässä enkunkielinen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Viking_ring_fortress

Ahvenanmaan merovinki-viikinkiaikainen hautatyyppi kumpuhauta vastaa Mälarenin ympäristössä tavattavaa. Siksi on arveltu tuolloisten asukkaiden olleen skandinaaveja. Saaren lähes autioiduttua paikalle oli viimeistään saapunut niitä suomalaisia, joiden läsnäolo näkyy nimistössä, esim. Jomala ja Finby.

Tuo käpälä muuten muistuttaa minusta oravan käpälää. Sehän oli tärkeä turkiseläin.