Jaska kirjoitti:Kartta s. 53, aika lailla koko Latviasta löytyy ims. paikannimiä:
https://journal.fi/uralicahelsingiensia ... ew/uh7/uh7Kyllä, runsaastikin.aikalainen kirjoitti:Jos latvialaiset ovat tulleet imsujen päälle, niin ovatko myös imeneet lainasanoja tai muuta substraattia kieleensä?
https://dspace.lu.lv/dspace/bitstream/h ... sAllowed=y
Tässäkin tarkastelukulma on tietysti liivi ja viro, ei kantasuomen esimuodot.
Karttakuvassa näyttää paljolta, mutta tekstistä käy ilmi, että vahvoja nimiehdokkaita Latviassa on vain perinteisillä alueilla rannikolla ja Viron laidalla. Lisäksi on pari laikkua, jonne mennyt väkeä historiallisena aikana.
Lainaus: The map of location of the possible toponyms under review testifies, that they are mostly spread in western and northern part of Latvia. The others (especially in the southern part) can be so called indirect Finnicisms coined from Latvian appellatives which in turn are Finnic loanwords or from Latvian surnames of Finnic origin.
Pääosa sisämaan nimistä on Latvian luoteisessa osassa. Kun piirtää viivan Väinäjoen suulta pisteeseen, jossa Viron, Latvian ja Venäjän rajat yhtyvät, niin karkeasti ottaen sen luoteispuolella. Käytännössä Koivajoen (Gauja) vesistöalueella. Nimet ovat peräisin liivistä tai virosta. Väinäjoen vesistöalueen puolella ei juurikaan ole selkeitä jälkiä näistä kielistä. Vesistöalueen luoteisreuna näkyy hyvin tässä kuvassa.
Lainasanoja latviassa on imsu-kielistä, mutta paljon vähemmän kuin toisin päin. Syvällistä imsun vaikutusta latviaan ei ole. Ei myöskään baltissa laajemmin.
Lainaus: Artikkeli käsittelee balttilaisen kantakielen eli kantabaltin mahdollista uralilaista, tarkemmin ottaen itämerensuomalaista substraattia. Tällaista teoriaa on esittänyt Witold Mańczak (Mańczak 1990, 2008). Tarkempi perehtyminen Mańczakin väitteisiin ja niitä tukeviin argumentteihin osoittaa ne kuitenkin heikosti perustelluiksi.
Venäjänkielistä skannattua teosta en lukenut, siitä on kovin työlästä etsiä mahdollisia mainintoja imsusta.
Tilanne on se, mitä aiemminkin totesimme, että paikannimistä ei vielä ole saatu varmistusta Väinäjoen vesistöalueella joskus asuneista imsuista. Langin hypoteesi Väinäjoen imsuista on tältä osin toistaiseksi tyhjän päällä.
Jaska kirjoitti:Epäilemättä yritystä on ollut levittäytyä muuallekin, mutta syystä tai toisesta kieli näyttää juurtuneen tehokkaimmin pohjoisen suunnalle. Parin sukupolven ims.-balttilainen seka-asutus ennen sulautumista baltteihin ei liene ehtinyt jättää pontevasti paikannimistöäkään.aikalainen kirjoitti: Imsu-kielilinjan väki pitäisi saada asettumaan Väiskin koko vesistöalueelle.
Jos olisi noin kova sulautumisvauhti ollut, niin ei olisi tainnut leviävän väestön kieli säilyä imsuna koko 1020 km:n matkaa joen latvoilta merelle.
Tässä kannattaa ottaa selvä giljotiini: Jos varhaista imsunimistöä joskus löytyy koko vesistöstä runsaasti, Langin teoria tulee todistetuksi. Jos ei löydy mitään oleellista, teoria laitetaan silppuriin.