Uusia sanoja suomen kieleen

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

ViestiKirjoittaja Pystynen » 10 Syys 2013 15:36

Jaska kirjoitti:Pystysen ehdotusta seuraten kolmisarjan täydentäisi tolti, tokali ja totten. Samoin siksi, täksi, toksi, merkityksissä 'siitä syystä', 'tästä syystä', 'tuosta syystä'. Aika aivotoksista menoa...

Tarkemmin ajatellen, edellisessä merkityksessä "tätten" meillähän on jo nytten. Tältä pohjalta luontevampia voisivat olla nykäli ja nylti. Ajanilmaisuihin kolmijakoinen etäisyyden määrittely ei ihan luonnostaan osu (eihän meillä ole edes futuuria).

Sitten tosin tarvitaan tietysti Jaskan ensimmäistä ehdotusta täydentämään kolmas relatiivimuoto mitten (eritäten* kun mikäli on jo).

(*Eritoten taitaa kyllä olla toden johdoksia mutta uudelleentulkinta proniminaaliseksi menee erittäin luontevasti.)

Äänestäisin "masentuneen" lyhemmäksi asuksi mieluummin: masea, tuttavallisesti "masee".

---

Seuraava keskustelunaihe. Suomessa on yksikön toisessa persoonassa erotettavissa imperatiivi: istu ja pala ja ns. optatiivi: istuos ja palaos. Historialliset 3. persoonian optatiivimuodot on kaapattu imperatiiviin, eli istukoon ja palakoon / istukoot ja palakoot eivät ole kehoituksia vaan käskyjä.

Mitäs jos aivomyrskynnetään (< huom. uudissana tämäkin) pari optatiivin persoonaa lisää? Lähdetään vaikka siitä, että 2. persoonassa s-tunnus esiintyy omistusliitteissä (odottamisesi). Tästä lähtien saammekin optatiivin yksikön 1. persoonaan sekä monikon 1. ja 2. persooniin: odottaon (= "voisinpa vaikka odottaa"), odottaomme, odottaotte.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1312
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Syys 2013 20:59

Pystynen kirjoitti:Seuraava keskustelunaihe. Suomessa on yksikön toisessa persoonassa erotettavissa imperatiivi: istu ja pala ja ns. optatiivi: istuos ja palaos. Historialliset 3. persoonian optatiivimuodot on kaapattu imperatiiviin, eli istukoon ja palakoon / istukoot ja palakoot eivät ole kehoituksia vaan käskyjä.

Mitäs jos aivomyrskynnetään (< huom. uudissana tämäkin) pari optatiivin persoonaa lisää? Lähdetään vaikka siitä, että 2. persoonassa s-tunnus esiintyy omistusliitteissä (odottamisesi). Tästä lähtien saammekin optatiivin yksikön 1. persoonaan sekä monikon 1. ja 2. persooniin: odottaon (= "voisinpa vaikka odottaa"), odottaomme, odottaotte.

Erittäin toimivaa ja ymmärrettävää! Modustunnus olisi siis -o, ja sen perään persoonapääte. Johdonmukaisuuden vuoksi tosin odottaon muotoa "odottaot" yksikön toiseen persoonaan.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10419
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja putkonen » 10 Tammi 2014 17:37

Urban Dictionary:

geek
One of four titles used to classify someone based on their technical and social skills. The other three titles are nerd, dork, and normie. The difference between the four titles can be easily shown in table form:

................ Technical ...... Social
Title ............ Skills ......... Skills
---------- ---------------- ------------
Normie ......... No ............. Yes
Geek ........... Yes ............. Yes
Nerd ............ Yes ............. No
Dork ............ No .............. No

Normie: A normal person. Blah.

Geek: An outwardly normal person who has taken the time to learn technical skills. Geeks have as normal a social life as anyone, and usually the only way to tell if someone is a geek is if they inform you of their skills.

Nerd: A socially awkward person who has learned technical skills due to the spare time they enjoy from being generally neglected. Their technical knowledge then leads normies to neglect them even further, leading to more development of their technical skills, more neglection, etc. This vicious cycle drives them even more into social oblivion.

Dork: A person who, although also socially awkward, doesn't have the intelligence to fill the void with technical pursuits, like a nerd, and is forced to do mindless activities. Almost always alone. Usually with an XBox. Like playing Halo. All day. Every day. Not even understanding how the Xbox is making the pretty pictures on the screen. Very sad.


Näille uusille sanoille on varmasti suomenkielinenkin vastine. "Nerd" arvelisin olevan suomeksi nörtti, mutta mitä ovat suomeksi "normie","geek" ja "dork"?
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 10 Tammi 2014 18:41

Dorka! Et ole kuunnellut J. Donneria.

https://www.google.fi/search?safe=off&s ... 6doHn-_84Q
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6534
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Tammi 2014 01:39

Nörtti, tavis ja dorka ovat yleisessä käytössä (ainakin nuoremmilla). Geek-luokitukselle en muista kuulleeni vastinetta. Keekki? Tsiikki? :lol:

Jaa, sanakirja tarjoaa seuraavia:
http://www.sanakirja.org/search.php?id=114679&l2=17
nörtti, hullu, friikki, giikki, ilveilijä...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10419
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Jaska » 31 Maalis 2019 10:27

Tuotin vahingossa uuden käyttökelpoisen sanan suomen kieleen:
"X on jotain muuta, ja Y on vielä jotain muudempaa."
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10419
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Ilpo » 31 Maalis 2019 19:45

Jaska kirjoitti:Tuotin vahingossa uuden käyttökelpoisen sanan suomen kieleen:
"X on jotain muuta, ja Y on vielä jotain muudempaa."


Y on vielä jotain erilaisempaa. :)
Ilpo
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 306
Liittynyt: 13 Huhti 2016 14:40
Paikkakunta: Helsinki, Finland

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Heinä 2022 01:16

Suomen murteissa on paikoin säilynyt sellaisia ikivanhoja piirteitä, joita ei standardisuomessa esiinny. Huikean käyttökelpoinen olisi esimerkiksi kaakkoishämäläisen murrealueen Iitin murteen omistetun monikollisuutta ilmaiseva -n:

tupas 'sinun yksi tupasi' < *tupa-si < *tupa-ti
tuvans 'sinun useat tupasi' < *tuvan-si <*tupa-n-ti
(Tupa-sana ei kuitenkaan ole ikivanha.)

Ilmiö palautuu jo kantauraliin. Nykysuomalaisen kielitaju ei valitettavasti tuota n:ää helpolla monikoksi tajua vaan pikemminkin genetiiviksi/akkusatiiviksi. Monikollista omistettua lähtisi pikemminkin hakemaan t:n kautta: **tuvat-si.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10419
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Johannes » 26 Heinä 2022 19:49

Jaska kirjoitti:Suomen murteissa on paikoin säilynyt sellaisia ikivanhoja piirteitä, joita ei standardisuomessa esiinny. Huikean käyttökelpoinen olisi esimerkiksi kaakkoishämäläisen murrealueen Iitin murteen omistetun monikollisuutta ilmaiseva -n:

tupas 'sinun yksi tupasi' < *tupa-si < *tupa-ti
tuvans 'sinun useat tupasi' < *tuvan-si <*tupa-n-ti
(Tupa-sana ei kuitenkaan ole ikivanha.)

Ilmiö palautuu jo kantauraliin. Nykysuomalaisen kielitaju ei valitettavasti tuota n:ää helpolla monikoksi tajua vaan pikemminkin genetiiviksi/akkusatiiviksi. Monikollista omistettua lähtisi pikemminkin hakemaan t:n kautta: **tuvat-si.


Pelkäänpä, että kieli kulkee - tai monen mielestä varmasti luisuu - helpommin viron kielen ja suomen yleispuhekielen(?) suuntaan ja omistusliite katoaa kokonaan: sinu tuba, sinu toad / sinun tupa, sinun tuvat.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 600
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Heinä 2022 22:17

Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Suomen murteissa on paikoin säilynyt sellaisia ikivanhoja piirteitä, joita ei standardisuomessa esiinny. Huikean käyttökelpoinen olisi esimerkiksi kaakkoishämäläisen murrealueen Iitin murteen omistetun monikollisuutta ilmaiseva -n:

tupas 'sinun yksi tupasi' < *tupa-si < *tupa-ti
tuvans 'sinun useat tupasi' < *tuvan-si <*tupa-n-ti
(Tupa-sana ei kuitenkaan ole ikivanha.)

Ilmiö palautuu jo kantauraliin. Nykysuomalaisen kielitaju ei valitettavasti tuota n:ää helpolla monikoksi tajua vaan pikemminkin genetiiviksi/akkusatiiviksi. Monikollista omistettua lähtisi pikemminkin hakemaan t:n kautta: **tuvat-si.


Pelkäänpä, että kieli kulkee - tai monen mielestä varmasti luisuu - helpommin viron kielen ja suomen yleispuhekielen(?) suuntaan ja omistusliite katoaa kokonaan: sinu tuba, sinu toad / sinun tupa, sinun tuvat.

Puhekieli kyllä muuttuu vauhdilla, mutta niin kauan kuin kouluissa opetetaan lapsia kirjoittamaan, säilyvät myös kirjakielen muodot. Joissain kielissähän ero kirjoitetun ja puhutun kielen välillä on kasvanut jo hyvin suureksi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10419
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja pekkis » 28 Heinä 2022 16:41

Puhumattakaan siitä että on useita kirjakieliä :D
N-Y151359 (ex. N-Y36834)/N-FT189801 (ex. N-BY22126 ) & U5b1b1a1a - Juuret Pielisjärvellä ja Ilomantsissa.
pekkis
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 284
Liittynyt: 19 Joulu 2017 12:17
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää

Re: Uusia sanoja suomen kieleen

ViestiKirjoittaja korhoant » 07 Elo 2022 14:14

Länsi-Savon toimittaja oli haastattelussaan viikateniitosta käyttänyt sanaa "viikatointi"? En ole tuota sanaa viikateniitosta 84 vuotien elämäni aikana ennen kuullut. Onko kyseessä vain nuoren toimittajan keksimä sanonta, vai onko tämä yleisemminkin käytössä oleva sanonta?
335453 N1c1 - CTS12908 > N-Y21583 > N-Y21582 > N-Z20909/N-Y21581 > N-FGC72591
mtDNA: H2a1
korhoant
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 326
Liittynyt: 13 Elo 2014 20:21

Edellinen

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron