emalista.fi

Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja ursulahaa » 16 Tammi 2022 12:38

Tässä muutama huomio Levänluhta-projektiin liittyvästä kielitutkimuksesta: Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki region (Pauli Rahkonen). Tutkimus on julkaistu ainakin Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjassa 96/2017 ja Journal.fi:ssä. Koska lähdekalmiston vainajien luista otetaan vielä näytteitä, ei ole myöhäistä kommentoida edellä mainittua kirjoitustakaan. Eli muutama huomio:

Isonkyrön Tuuralassa on ollut Tuuri, Tuuro, Turja ja Turso -nimeä. (Tuurala: hyvät talot, kelvolliset pellot. Tuuralan kyläyhdistys, 2008) Pauli Rahkonen ehdottaa Turjaa saamelaisnimeksi (turjalainen tms). Turja-nimeä esiintyy muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, joissa tapauksissa lienee kyse samannimisen talon tiluksista (Turjantönkkä ym.). Voisiko myös ajatella Turjan alkumuodon olleen miehen nimi (esim. Tuuri?).

Olaus Magnusin (1539) Carta Marinassa Merenkurkun ylittää kaksi hevosta ja alapuolella sarvipääeläin vetää rekeä. Rahkonen on tulkinnut kartan kuvaa kuinka siinä saamelaiset ajelevat porolla E-P:llä. Kartan selitysosassa kuvalle on annettu toinen selitys (FB): B tarkoittaa hirviä, jotka ylhäällä Ruotsissa juoksevat rekien edessä ja vetävät ihmisiä lumessa tai jäällä. Mutta Göötanmaalla se on kiellettyä siitä syystä, ettei niiden nopean juoksun vuoksi voi nähdä suuntaa. – Lat. Villit aasit eli hirvet vetävät hyvin nopeasti kärryjä lumessa ja jäällä. Yhdellä takajalan potkaisulla ne voivat halkaista puun, jota yleensä on hyvin vaikea halkaista. Ne voivat myös tappaa hurjan koiran yhdellä ainoalla iskulla. (Ks. Leena Miekkavaara, Suomi 1500-luvun kartoissa, 2008 s.44) Hirvirallia siis. Kartassa on porojakin, ainakin Norrbottenissa ym.

Carta Marinassa esiintyy Kyrönjoen vieressä joki: Iomala vesi. Kyrönjoen osaa Ilmajoen kohdalla on kutsuttu nimellä Ilmola (fluvius). Ehdotan, että kartan joella tarkoitetaan juuri mainitsemaani Kyrönjoen osaa. Ilmajoelta (Ilmola) oli talonpoikaispurjehtijoita jotka kävivät Tallinnassa asti, tietoja 1400-luvun lopulta, tuolloin Ilmajoki oli jo kohtalainen asuinalue. Sinänsä Carta Marina ei ole tieteellinen dokumentti vaikka mielenkiintoinen onkin italialaisen piirtäjän piirtämäksi. Pauli Rahkonen tulkitsee: Iomala vesi <*Jumalavesi, sen nimistä jokea tms. ei tunneta.

Pauli Rahkonen: ”Eteläpohjalaisessa murteessa on sana (joen-)mukka. Se on ehkä otettu saamesta(<mokke).” Olisiko tässä jonkinlainen tietokatkos. Mutka, mutkainen lausutaan eteläpohjalaisessa murteessa mukka, mukkaanen, puhekielessä ehkä vielä vanhoilla ihmisillä. Mukka ei siis ole pelkästään joenmutka. (Ks. Martti Kallio, Aakkuna ja muita murresanoja Laihialta. Lisälehti, 1998)

Mielenkiintoinen on saamelaislähtöinen Jaurinneva. Se sijaitsee lähes toisella puolella Kyrönjokea kuin Levänluhta, tosin nykyisin nelisen kilometriä joesta itään. Ollut kalmiston käytön aikoina matala ja aika iso järvi (nyt iso neva). Mikäli nimi on kalmiston käytön ajalta, todistaa se ainakin asutuksen jatkuvuudesta.
ursulahaa
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 8
Liittynyt: 30 Loka 2020 10:00

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 16 Tammi 2022 15:22

ursulahaa kirjoitti:Isonkyrön Tuuralassa on ollut Tuuri, Tuuro, Turja ja Turso -nimeä. (Tuurala: hyvät talot, kelvolliset pellot. Tuuralan kyläyhdistys, 2008) Pauli Rahkonen ehdottaa Turjaa saamelaisnimeksi (turjalainen tms). Turja-nimeä esiintyy muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, joissa tapauksissa lienee kyse samannimisen talon tiluksista (Turjantönkkä ym.). Voisiko myös ajatella Turjan alkumuodon olleen miehen nimi (esim. Tuuri?).

Lainaan itseäni toisesta ketjusta: "...Pohjanmaalta näkyy löytyvän 1500-luvulla Turjalainen, jonka N1b-linjasto näkyy kiertyvän mm. Arkangelin kautta Komiin. Voisi ehkä jopa olla mahdollista, että häntä ei pidetty saamelaisena ts. lappalaisena, vaan nimenomaan turjalaisena ts. "jonain muuna", jos nyt ei sentään komina tjsp."

https://www.yfull.com/tree/N-FGC38830/

Tekisi mieli liittää isälinja niihin permiläistyypin koruihin, joita on löytynyt Suomesta, esim. Laukosta:

https://yle.fi/uutiset/3-8481582

Eli toisin sanoen: tuuri- ja turja-nimistöllä ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6762
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja ursulahaa » 26 Tammi 2022 13:43

Missähän päin Pohjanmaata mainitsemasi Turjalainen on vaikuttanut?

Etym. sanakirjan mukaan P-Savossa Turja = noita, tietäjä / Lönnr. turjalainen = ’lappalainen’ / karj. turjalaine = (turjan)lappalainen. Ganander: Norjan tunturit = Turjan kalliot, Ukko Turjasta = hyinen mörkö, T.(urjan) pimentola… Jäämeri = Turjan meri jne.

Ganander sai innoituksen sanojen keräämiseen toimiessaan kappalaisena Laihian pappilassa jossa pappina toimi isokyröläinen paikallishistorian tallentaja ja pappi Israel Reinius (s.1699), jonka pojat Kiinaankin purjehtivat. Isokyrö ja Laihia olivat aikaisemmin samaa pitäjää. Turja-sukunimeä ei Ganander valaise vaikka on sanoja alueelta tallentanut. Turjasta löytyy tietoa Suomalaisesta paikannimikirjasta (PDF) ja Sukunimet kirjasta (Mikkonen, Paikkala). Näissä Turjan alkuperän arvoitus ei ratkea.

Itselle on tullut lähinnä mieleen, että Turja on Tuuri (Thure?) nimen jokin muoto. Vert. e-pohjalaista vanhaa tapaa muuttaa kutsumanimeä iän mukaan, jotenkin näin: Miska–Mikko/Mikael–Mikki, Sussu–Sanna/Susanna–Suska… Tuuria ja Turjaa on E-Pohjanmaalla enemmänkin.

Permalaisia helavyön osia on löytynyt myös Kyrönjoen varren haudoista ja Lounais-Suomesta jokunen. Permalaisten esineiden kulkureittiä ei tunneta eikä tiedetä montako välikättä oli ennen esim. laukkolaisen esineen tänne päätymistä. Esineen tarina on varmaan mielenkiintoinen.
ursulahaa
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 8
Liittynyt: 30 Loka 2020 10:00

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Tammi 2022 16:01

ursulahaa kirjoitti:Missähän päin Pohjanmaata mainitsemasi Turjalainen on vaikuttanut?

Vähän googlailemalla löytyy jotain mainintoja, esim. Seinäjoelta ja tämä:

"Turja, joka on Lapuan vanhimpia taloja, oli perustettu jo eräkauden lopulla, jolloin sen ensimmäisenä nimeltä tunnettuna isäntänä toimi 1543 Martti Martinpoika Turjalainen."

https://historiatieto.wordpress.com/nur ... sukkaiden/
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6762
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Tammi 2022 18:30

ursulahaa kirjoitti:Tässä muutama huomio Levänluhta-projektiin liittyvästä kielitutkimuksesta: Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki region (Pauli Rahkonen). Tutkimus on julkaistu ainakin Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjassa 96/2017 ja Journal.fi:ssä. Koska lähdekalmiston vainajien luista otetaan vielä näytteitä, ei ole myöhäistä kommentoida edellä mainittua kirjoitustakaan. Eli muutama huomio:

Hyviä huomioita. Muutosta mutka > mukka tunnetaan tosiaan suomen länsimurteissa (muissakin sanoissa siis), ja saamen vastaavaa sanaa on Pekka Sammallahti ehdottanut suomalaisperäiseksi.

ursulahaa kirjoitti:Isonkyrön Tuuralassa on ollut Tuuri, Tuuro, Turja ja Turso -nimeä. (Tuurala: hyvät talot, kelvolliset pellot. Tuuralan kyläyhdistys, 2008) Pauli Rahkonen ehdottaa Turjaa saamelaisnimeksi (turjalainen tms). Turja-nimeä esiintyy muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, joissa tapauksissa lienee kyse samannimisen talon tiluksista (Turjantönkkä ym.). Voisiko myös ajatella Turjan alkumuodon olleen miehen nimi (esim. Tuuri?).

Ei se mahdotonta liene, koska konsonanttiyhtymän edellä vokaali olisi lyhentynyt. Mutta täysin vastaavanlaisia muotoja ei tunnettane, joista nähtäisiin, että tällainen -ja-johdos olisi kielessä tunnettu. Katja, Tanja jne. palautuvat jo sellaisinaan venäjän kielessä tapahtuneeseen lyhentymiseen, eli ne eivät todista suomen kielen tällaisesta johdoksesta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10595
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja Kristiina » 27 Tammi 2022 19:57

Minulle tulee mieleen -ja, -jä-päätteisistä sanoista ainakin seuraavat: äijä, vainaja, orja, suoja.

Äijä liitynee seuraaviin uralilaisiin sanoihin:
ajka (Komi appi), ᴐ:jka (MansiP ukko; karhu), äjku (KhanE äijä, 'jätkä')

Vainaja liittynee germaaniseen sanaan wainags.

Orjaa vastaava muoto on jo muinaisintiassa, ārya, mutta voisi olettaa, että senkin taustalla on alun perin klusiili 'g'.

Suoja on vastaava tapaus eli se voidaan rinnastaa muinaispersian sanaan sāyag, mutta liettuasta löytyy kuitenkin samaa tarkoittava g-llinen muoto: apsauga.

Tällä perusteella sanan taustalla olisi todennäköisesti turGa-muotoinen sana.
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1195
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Tammi 2022 20:54

Kristiina kirjoitti:Minulle tulee mieleen -ja, -jä-päätteisistä sanoista ainakin seuraavat: äijä, vainaja, orja, suoja.

Äijä liitynee seuraaviin uralilaisiin sanoihin:
ajka (Komi appi), ᴐ:jka (MansiP ukko; karhu), äjku (KhanE äijä, 'jätkä')

Vainaja liittynee germaaniseen sanaan wainags.

Orjaa vastaava muoto on jo muinaisintiassa, ārya, mutta voisi olettaa, että senkin taustalla on alun perin klusiili 'g'.

Suoja on vastaava tapaus eli se voidaan rinnastaa muinaispersian sanaan sāyag, mutta liettuasta löytyy kuitenkin samaa tarkoittava g-llinen muoto: apsauga.

Tällä perusteella sanan taustalla olisi todennäköisesti turGa-muotoinen sana.

Hyvin haettu, mutta nykykäsitys on seuraava:

1. *äijä: etäsukukielissä on myös vain j:n sisältäviä sanoja; k-aines on väistämättä sekundaari permissä ja obinugrissa, koska vanha *k olisi siinä asemassa kadonnut tai kulunut. Siksi k-ainesta ei voida rekonstruoida kantauraliin.

2. *vainaja-sanassa *j tosiaan tullee aiemmasta *g:stä. Se on jo germaanissa, mutta lienee assosioitu puunnimissä esiintyvään ainekseen: viron -ka(s), suomen -ja/-va murteittain (jalava, pihlava, salava, halava). Tai sitten -ja-tekijäpartisiippi on vaikuttanut sanan vainaja hahmoon.

3. *orja tulee arjan sanasta, jossa ei ole ollut *g:tä: PIE *h2eryós

Joka tapauksessa pointtini on, että pitäisi esittää olemassa oleva kantasuomalainen *-ja-johdin, joka olisi liitetty konsonanttivartaloon, että voitaisiin perustella kehitys *Tuuri --> Tur-ja. Nyt sellaisesta ei ole tiettävästi jälkiä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10595
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Levänluhta-projektin kielitutkimuksesta

ViestiKirjoittaja ursulahaa » 30 Joulu 2022 13:00

Alla kutsumanimen vaihtelusta vielä yksi esimerkki. Laitan tähän kun on jo kadonnut kansanperinne, vaika ei annakaan lisävalaistusta Turjaan. Eteläpohjalainen nimitti poikaa Jukaksi, miestä Jussiksi ja vanhaa miestä Juhaksi. Tässä tapauksessa papin antama nimi saattoi olla Johan muunnoksineen tms.
ursulahaa
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 8
Liittynyt: 30 Loka 2020 10:00


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa