Oliko Peltojärven lapinkylässä oma murteensa?

[Jaska]

Oliko Peltojärven lapinkylässä oma murteensa?

Sodankylänsaamelainen Olaus Sirma (syntynyt 1650-luvulla; latinalainen nimimuoto juontuu hänen opiskeluajoiltaan Uppsalan yliopistossa) toimi pitkään Jukkasjärven pastoraatin alaisena Enontekiön kappalaisena (komministerinä). Tuolloin hän käänsi saameksi suuren osan Johannes Gezeliuksen suomenkielisestä katekismuksesta, tosin seuraten välillä Sorolaisen katekismusta. Hän tarjosi käännöstään julkaistavaksi vuonna 1716, mutta kirkko ei koskaan painanut teosta. Kielentutkija K. B. Wiklund julkaisi sen vasta vuonna 1913.
[SODANKYLÄN VARHAISIN KUULUISUUS: https://muinainensodankyla.blogspot.com ... isuus.html ]

Sirma itse kertoi kirjeessä, että hän kirjoitti katekismuksen ”Tornion Lapin kielellä”, johon hän oli tutustunut toimittuaan Enontekiön kappalaisena jo vuodesta 1675 lähtien – siis peräti neljän vuosikymmenen ajan. Mikä kieli tai murre siis oli kyseessä?

1) Pohjoissaame? Saamelaiskielten nykykartalla Enontekiön itäosa kuuluu pohjoissaamen Länsi-Ruijan murrealueeseen ja länsiosa pohjoissaamen Tornion murrealueeseen.

2) Vanha peltojärvensaame? Tiedetään, että Itä-Enontekiön Peltojärven lapinkylä kuului aiemmin Kemin Lappiin, ja se siirrettiin Tornion Lappiin vasta 1642. Hallinnollisen siirron syynä saattaisi olla pohjoissaamelaisten levittäytyminen Norjan Ruijasta Itä-Enontekiölle. On kuitenkin hyvin mahdollista, että Itä-Enontekiöllä puhuttiin alkuaan jotain keminsaamelaista murretta ja että se olisi säilynyt käytössä vielä Sirman aikaan saakka. Olihan kaikissa muissakin Kemin Lapin lapinkylissä kehittynyt omanlaisensa murre, joten miksei Peltojärvellä?

3) Vanha sodankylänsaame? Vaikka Sirma halusikin kirjoittaa seurakuntalaistensa omalla kielellä, on vaikea tuottaa tekstiä aikuisena opitulla kielellä niin, ettei lähisukuisesta äidinkielestä tulisi mitään piirteitä läpi.

Näitä vaihtoehtoja on mahdollista punnita saamelaiskielten ja -murteiden tunnettua äännehistoriaa vasten sekä vertaamalla eri kielten kieliopillisia aineksia. Kuvassa on esimerkki kummastakin, ja ainakaan niiden perusteella Sirman katekismuksen kieli ei näyttäisi olevan pohjoissaamea. Tutkiminen on kuitenkin vasta alussa, ja pohjoissaamen murrepiirteiden lisäksi katekismuksen sanoja ja taivutusmuotoja täytyy vertailla Schefferuksen Lapponia-kirjan (1673) lauluteksteihin, jotka ovat myös peräisin Sirmalta. Hän esitti ne nuorena, joten ne edustavat varmasti hänen äidinkieltään, vanhaa sodankylänsaamea.

Jos katekismuksen kieli osoittautuu poikkeavan selvästi niin pohjoissaamen murteista kuin sodankylänsaamestakin, silloin olemme päässeet vanhan peltojärvensaamen jäljille.

https://www.alkuperasivusto.fi/Sirma_Gezelius.jpg

[rcislandlake]

Mielenkiintoista.. Perin mielenkiintoista.

[jussipussi]

Kukas se teistä kielititeilöijstä oli sitä mieltä, että myös Kalixjoen se alueella oli oma suomen murteensa? Saarikivi? No kai ne saamen murteetkin olivat jokivarsikohtaisia. Ei se olisi, ihmeellistä, että vesistöjen latvoilla sitten vähän jo erotaan alajuoksun murteesta ja sekoitutaan toisen jokivarren murteen kanssa. Peltojärvi on Ounasjoen latvoja, jonne myös Muonion joen latvat yltävät, Tornionlappia. Ounasjoen alue kuului alunperin Kemin-Lappiin.

[Jaska]

Kukas se teistä kielititeilöijstä oli sitä mieltä, että myös Kalixjoen se alueella oli oma suomen murteensa? Saarikivi?

Tuollaisesta en muista lukeneeni. Siis onhan laajalla peräpohjalaismurteiden alueella toki paljon paikallismurteita, joilla kullakin on omia erityispiirteitään.

[jussipussi]

Kukas se teistä kielititeilöijstä oli sitä mieltä, että myös Kalixjoen se alueella oli oma suomen murteensa? Saarikivi?

Tuollaisesta en muista lukeneeni. Siis onhan laajalla peräpohjalaismurteiden alueella toki paljon paikallismurteita, joilla kullakin on omia erityispiirteitään.

Pystynen se oli.

[Jaska]

Kukas se teistä kielititeilöijstä oli sitä mieltä, että myös Kalixjoen se alueella oli oma suomen murteensa? Saarikivi?

Tuollaisesta en muista lukeneeni. Siis onhan laajalla peräpohjalaismurteiden alueella toki paljon paikallismurteita, joilla kullakin on omia erityispiirteitään.

Pystynen se oli.

Missä ja mitä hän tarkalleen sanoi?

[jussipussi]

Hän arveli, että Kalixjoen yläjuoksun tornionlaakson murteesta poikkeavat piirteet olisivat syntyneet alunperin ko jokivarren omasta murteesta. Alajuoksun suomalaiset syrjäytettiin aiemmin ruotsia puhuvien toimesta. Muistaakseni hänellä oli tarkoitus tutkiakin aihetta. En muista missä hän tämän esitti, todennäköisesti tällä foorumilla.

[jussipussi]

Ketjussa "Pohjalaismurteiden synnystä":

Pystynen: "Jos palataan hieman varhaisempiin aikoihin, lähtökohdaksi selvästi tulee ottaa, että jo keskiajalla on ollut olemassa vähintään eri peräpohjalaista suomenkielistä yhteisöä: Kainuunjoen, Tornionjoen ja Kemijoen–Simojoen ryhmät, joista polveutuvat nykyiset Jällivaaran, Tornion ja Kemin murteet. Tulee muuten huomata että jälkimmäiset termit viittaavat edelleen vesistöihin eivätkä kaupunkeihin; "Tornion murre" ulottuu Jukkasjärvelle asti, "Kemin murre" vastaavasti Sodankylää ja Sallaan asti, ja kaikista kolmesta ryhmästä siirtolaisia vielä pitkin Ruijaa. Kainuunjoen alajuoksu on nyttemmin ruotsalaistunut, vastaani ei tosin ole toistaiseksi tullut mitään kunnollisia tietoja tai teorioita siitä milloin tämä olisi tapahtunut. Eteläisemmilläkin Ruotsin puolen suomalaisryhmillä voisi spekuloida, mutta tämä nyt ei välttämättä ole tarpeen."

Linkki ketjuun:

https://muinainensuomi.foorumi.eu/viewt ... f=9&t=2953

[Jaska]

Selvä, kiitos kun löysit.
Keskiajalla pohjoisessa on toki ollut jo eriytyneitä murteita. Eriytyminen alkoi viimeistään muinaiskarjalaisesta vaikutuksesta, joka ei enää levinnyt Tornionjokiseudulle eikä siitä lännemmäksi.

[jussipussi]

Selvä, kiitos kun löysit.
Keskiajalla pohjoisessa on toki ollut jo eriytyneitä murteita. Eriytyminen alkoi viimeistään muinaiskarjalaisesta vaikutuksesta, joka ei enää levinnyt Tornionjokiseudulle eikä siitä lännemmäksi.

Lueskelin tuota vanhaa ketjua.

Onko sinulla mielestäni piteitä noista Pystysen ajatuksista?muuta kuin, että et ilmeisesti pidä teoriaa Kalixjoen omasta murteesta perusteltuna.

Mites sitten tuo asia jota Pystyseltä yritin selvittää, että miksi Sallan murre on niin erilainen kuin Tornionlaskson murre ja myös Kemijoen - Kitisen murre + Kemijoen alue Savukoskella.

[Jaska]

Selvä, kiitos kun löysit.
Keskiajalla pohjoisessa on toki ollut jo eriytyneitä murteita. Eriytyminen alkoi viimeistään muinaiskarjalaisesta vaikutuksesta, joka ei enää levinnyt Tornionjokiseudulle eikä siitä lännemmäksi.

Lueskelin tuota vanhaa ketjua.

Onko sinulla mielestäni piteitä noista Pystysen ajatuksista?muuta kuin, että et ilmeisesti pidä teoriaa Kalixjoen omasta murteesta perusteltuna.

Etkö lukenut kommenttejani? Tietysti kaikkialla on kehittynyt omia murteitaan jo keskiajalla. Muinaislänsisuomalaisethan asuttivat Perämeren rannikkoseudut jo vuoden 1000 tienoilla.

Mites sitten tuo asia jota Pystyseltä yritin selvittää, että miksi Sallan murre on niin erilainen kuin Tornionlaskson murre ja myös Kemijoen - Kitisen murre + Kemijoen alue Savukoskella.

Täältä Harri Mantilan artikkelista käy hyvin ilmi peräpohjalaismurteiden kirjavuus:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001/28377

Niihin on tullut vaikutteita eri aikoina eri murrealueilta. Sallankin murretta tuossa käsitellään.

[jussipussi]

Selvä, kiitos kun löysit.
Keskiajalla pohjoisessa on toki ollut jo eriytyneitä murteita. Eriytyminen alkoi viimeistään muinaiskarjalaisesta vaikutuksesta, joka ei enää levinnyt Tornionjokiseudulle eikä siitä lännemmäksi.

Lueskelin tuota vanhaa ketjua.

Onko sinulla mielestäni piteitä noista Pystysen ajatuksista?muuta kuin, että et ilmeisesti pidä teoriaa Kalixjoen omasta murteesta perusteltuna.

Etkö lukenut kommenttejani? Tietysti kaikkialla on kehittynyt omia murteitaan jo keskiajalla. Muinaislänsisuomalaisethan asuttivat Perämeren rannikkoseudut jo vuoden 1000 tienoilla.

Mites sitten tuo asia jota Pystyseltä yritin selvittää, että miksi Sallan murre on niin erilainen kuin Tornionlaskson murre ja myös Kemijoen - Kitisen murre + Kemijoen alue Savukoskella.

Täältä Harri Mantilan artikkelista käy hyvin ilmi peräpohjalaismurteiden kirjavuus:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001/28377

Niihin on tullut vaikutteita eri aikoina eri murrealueilta. Sallankin murretta tuossa käsitellään.

Kiitos, vaikutti tutulta tekstiltä, mutta oli hyvää tietoa kerrata.

Luinhan minä kommenttisi. Tavoittelin vastauksestasi jotain yksityiskohtaisempaa, jota tuosta linkistä löytyikin.