Kielipolisismia ja -nipotusta

[EsaJii]

heh

[wejoja]

Aikoinaan tänne Kymijoen suulle muutettuani ihmettelin taajaan kymiläistä sanontaa "tota-noi-naa",
jota ymmärtääkseni vastaa länsirannikon tuo-noi...? Eräs tuttu insinööri kirosi kymiläistä sanontaa kaikkein
ärsyttävimmäksi opiskeluaikanaan Kotkassa kuulemistaan sanonnoista.

No, sittemmin toimiessani tuntiopettajana Kotkassa kuulin hiukan pidemmälle viedyn version: "tota-noi-naa-nii"
ja paria myöhemmin eräs keski-ikäinen nainen pisti vielä paremmaksi "tota-noi-naa-nii-naa". Se kerta nosti
verenpaineeni huippulukemiin ja vieläkin ihmettelen, ettei verisuoni ratkennut päästä.

[Jaska]

No niin, ehkä. Mulla on jonkinverran vanhentunut kieli. Pidän kuitenkin "juuei" sanaa hauskana, tämä vain pikkasen ärsyttää.

Juurikaan ei ole yhtä paha kuin juurikin

Se on juurikin näin, kuten juontajilla ja toimittajilla on nykyään tapana sanoeskella.

[Jaska]

Ärsyttää, etteivät nykynuoret toimittajat osaa enää edes sekä-että-rakennetta. Etenkin televisiossa ja radiossa kuulee paljon tämän raiskausta tyyliin: "...sekä Suomessa ja Ruotsissa."

Niin-kuin-rakenne puolestaan on jo lähes täysin unohdettu: "Ilmiötä havaitaan niin Suomessa kuin muissakin pohjoismaissa."

Tuore esimerkki niin-kuin-rakenteen raiskauksesta:
"Pidimme niin Taffelin, Lidlin ja Rainbown dippijauheista."
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art ... 25195.html

Oikea ilmaus olisi:
"Pidimme niin Taffelin, Lidlin kuin Rainbown dippijauheista."

Jotenkin uskomatonta, etteivät tällaiset rakenteet ole toimittajilla hallussa. Ovatko he kasvaneet lukematta yhtään suomenkielistä kirjaa? Ehdotan ikäsyrjivästi, että 70-luvun jälkeen syntyneiden täytyisi suorittaa kirjoituslisenssi päästäkseen toimittajiksi.

Nipotushistoriankirjoittajille tiedoksi taas yksi esimerkki:
"Sekä ensimmäinen varapuheenjohtaja Niina Malm ja kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen hakevat jatkokautta."
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009561392.html

[EsaJii]

Sana ilman paljoa käyttöä.

Ilmeisesti saa käyttää rimpsun lopussa: Timo, Eero, Sanna, Iiris sekä Hanna saapuivat.
https://fi.wiktionary.org/wiki/sek%C3%A4

[Jaska]

Sana ilman paljoa käyttöä.

Ilmeisesti saa käyttää rimpsun lopussa: Timo, Eero, Sanna, Iiris sekä Hanna saapuivat.
https://fi.wiktionary.org/wiki/sek%C3%A4

Kätevä myös parittamisessa:
"Eero ja Hanna sekä Atte ja Helena saapuivat paikalle."

[Jaska]

Nykysuomalaiset koittavat monenlaista, mutta todellisuudessa kielessämme on kaksi eri verbiä, jotka usein sekoitetaan: koittaa ja koettaa.

Koittaa on johdos sanasta koi 'auringonnousu, päivänsarastus'. Päivä voi koittaa, ihminen ei voi.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... i&word=koi

Koettaa taas liittyy verbiin kokea, eli siinä vokaalit kuuluvat eri tavuihin, koska niiden välistä on kadonnut k:n heikon asteen edustaja *g.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologin ... word=kokea

Murteissa voidaankin sanoa "kojettaa" tai "kovettaa", jopa "kohettaa". Näiden sanojen ero on parhaiten säilynyt varsinaissuomalais- ja savolaismurteissa.
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-articl ... rd=koettaa

[Jaska]

Tänä keväänä olen kuullut radiosta useita nykynuorison viisuja, joissa v:tä ei osata ääntää, vaan sen tilalla äännetään f: "faan", "faikka", "fahfistaa". Tämän epidemian nollapotilas lienee Williamin kappale Penelope muutaman vuoden takaa, mutta nyt epidemia on räjähtämässä käsiin. En osaa edes arvata, mikä vamma tai minkä aineen yliannostus tällaiseen ääntövirheeseen johtaa.

Älä kokeile tätä kotona ilman verenpainelääkitystä!
https://www.youtube.com/watch?v=1V60dbu ... illiamVEVO

P.S. Koska tuottajat ja miksaajat päästävät f-ääntämisvirheen läpi, sillä täytynee olla jotain tekemistä "nuorisocooliuden" kanssa. Tai ehkä ajatellaan, että negatiivinenkin tunnereaktio kuulijassa on parempi kuin ei mitään reaktiota.

[EsaJii]

Olipa kamala, Penelope. Siellä oli viulu-cover. Ilman sanoja. Se oli hyvä.
https://youtu.be/5OsuhqYFx-I?si=H8xyM884qTnm-Cp4

[Jaska]

Rektiot kunniaan!
Hirveän ärsyttävää, kun nykyään lääkäri haastattelee potilaan tai poliisi kuulustelee asiakkaan. Kyllä niissä suomeksi käytetään partitiivia, perkele:
- haastattelee potilasTA, asiakasTA, leipuriA.
- kuulustelee rikollisTA, epäiltyÄ, silminnäkijäÄ.

Heti perään jatkoa:
"Seattle Krakenin Joonas Donskoi ja hänen puolisonsa Devin Devine Donskoi pääsivät tapaamaan presidentti Sauli Niinistön Seattlessa."
https://www.is.fi/nhl/art-2000009437541.html

Tässä on lisää kielemme hienovaraisia eroja. Nimittäin aivan hyvin voisi sanoa, että "tapasivat Sauli NiinistöN", eikä tietenkään voisi sanoa, että "tapasivat Sauli NiinistöÄ" (ellei se tapahtunut toistuvasti). Kuitenkin sanottaisiin luontevammin "pääsivät tapaamaan Sauli NiinistöÄ" eikä "pääsivät tapaamaan Sauli NiinistöN". Kyse saattaa kuitenkin olla siitä, että otsikkoon on jälkikäteen pikaisesti lisätty "pääsivät"; ehkä siinä on alun perin lukenut vain "tapasivat".

Epidemia leviää edelleen toimittajakunnassa:
"Eli Orpo oli puhutellut hallituksensa ministerin ja viesti oli, että yhteisymmärrys on olemassa."
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010522339.html

Kyllä suomeksi sanotaan: "oli puhutellut ministeriä." Eivät tällaiset verbit mitenkään ole vaikutuksiltaan niin kaikenkattavasti kohdetta muuttavia, että genetiivi-akkusatiivia voisi perustella.

[Jaska]

Tänä keväänä olen kuullut radiosta useita nykynuorison viisuja, joissa v:tä ei osata ääntää, vaan sen tilalla äännetään f: "faan", "faikka", "fahfistaa". Tämän epidemian nollapotilas lienee Williamin kappale Penelope muutaman vuoden takaa, mutta nyt epidemia on räjähtämässä käsiin. En osaa edes arvata, mikä vamma tai minkä aineen yliannostus tällaiseen ääntövirheeseen johtaa.

Älä kokeile tätä kotona ilman verenpainelääkitystä!
https://www.youtube.com/watch?v=1V60dbu ... illiamVEVO

P.S. Koska tuottajat ja miksaajat päästävät f-ääntämisvirheen läpi, sillä täytynee olla jotain tekemistä "nuorisocooliuden" kanssa. Tai ehkä ajatellaan, että negatiivinenkin tunnereaktio kuulijassa on parempi kuin ei mitään reaktiota.

Myös Kuumaan Ylivoimainen on täynnä v-vikaista lausuntaa: "sä olet fiimeinen falo mun polulla" jne.
https://www.youtube.com/watch?v=HWJkEnV ... inKilpailu

[Jaska]

Rektiot kunniaan!
Hirveän ärsyttävää, kun nykyään lääkäri haastattelee potilaan tai poliisi kuulustelee asiakkaan. Kyllä niissä suomeksi käytetään partitiivia, perkele:
- haastattelee potilasTA, asiakasTA, leipuriA.
- kuulustelee rikollisTA, epäiltyÄ, silminnäkijäÄ.

Heti perään jatkoa:
"Seattle Krakenin Joonas Donskoi ja hänen puolisonsa Devin Devine Donskoi pääsivät tapaamaan presidentti Sauli Niinistön Seattlessa."
https://www.is.fi/nhl/art-2000009437541.html

Tässä on lisää kielemme hienovaraisia eroja. Nimittäin aivan hyvin voisi sanoa, että "tapasivat Sauli NiinistöN", eikä tietenkään voisi sanoa, että "tapasivat Sauli NiinistöÄ" (ellei se tapahtunut toistuvasti). Kuitenkin sanottaisiin luontevammin "pääsivät tapaamaan Sauli NiinistöÄ" eikä "pääsivät tapaamaan Sauli NiinistöN". Kyse saattaa kuitenkin olla siitä, että otsikkoon on jälkikäteen pikaisesti lisätty "pääsivät"; ehkä siinä on alun perin lukenut vain "tapasivat".

Epidemia leviää edelleen toimittajakunnassa:
"Eli Orpo oli puhutellut hallituksensa ministerin ja viesti oli, että yhteisymmärrys on olemassa."
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010522339.html

Kyllä suomeksi sanotaan: "oli puhutellut ministeriä." Eivät tällaiset verbit mitenkään ole vaikutuksiltaan niin kaikenkattavasti kohdetta muuttavia, että genetiivi-akkusatiivia voisi perustella.

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

[pekkis]

Myös Kuumaan Ylivoimainen on täynnä v-vikaista lausuntaa: "sä olet fiimeinen falo mun polulla" jne.
https://www.youtube.com/watch?v=HWJkEnV ... inKilpailu

Yks havainto noista f-kirjaimista et voi olla myös miksauksesta kiiinni tai ylipäänsä koko äänentoistoketjusta - musapuolella huomannut et miksatessa joidenkin henkilöiden s-kirjaimet muuttuu f-kirjaimiksi jos äänestä on liikaa leikattu tietyjä diskanttipuolen taajuuksia pois - ja näin varsinkin naispuolisilla artisteilla.

[Jaska]

Myös Kuumaan Ylivoimainen on täynnä v-vikaista lausuntaa: "sä olet fiimeinen falo mun polulla" jne.
https://www.youtube.com/watch?v=HWJkEnV ... inKilpailu

Yks havainto noista f-kirjaimista et voi olla myös miksauksesta kiiinni tai ylipäänsä koko äänentoistoketjusta - musapuolella huomannut et miksatessa joidenkin henkilöiden s-kirjaimet muuttuu f-kirjaimiksi jos äänestä on liikaa leikattu tietyjä diskanttipuolen taajuuksia pois - ja näin varsinkin naispuolisilla artisteilla.

Joo, tuo on hyvin mahdollista. Mutta jos miksaajat eivät ole pahasti kuuroutuneet, heidän pitäisi kyllä korvakuulolta erottaa v ja f. Siksi ajattelin, että ehkä tuo v-vikainen ääntämys päästetään läpi tahallaan - tai se jopa tuotetaan tahallaan. Koska ihan amatööriohjelmillakin pystyy noita eri taajuuksia vahvistamaan ja heikentämään niin, että äänteet kuulostavat siltä miltä niiden pitääkin kuulostaa.

[Palokärki]

Jokohan kahden kielteisen lauseen rinnastaminen eli ei-eikä- rakenne on ollut käsittelyssä? Keksitty esimerkki; "Kaupassa ei ollut soijaa ja ei ollut myöskään oliiveja". Pitäisi kai olla; "Kaupassa ei ollut soijaa eikä myöskään oliiveja".

Terveisin nimimerkki 'me ei ektoplasma ja ei pallo pää'.

[Jaska]

Jokohan kahden kielteisen lauseen rinnastaminen eli ei-eikä- rakenne on ollut käsittelyssä? Keksitty esimerkki; "Kaupassa ei ollut soijaa ja ei ollut myöskään oliiveja". Pitäisi kai olla; "Kaupassa ei ollut soijaa eikä myöskään oliiveja".

Terveisin nimimerkki 'me ei ektoplasma ja ei pallo pää'.

Nuo ovat varmaan puhekielessä yleisiä, kun lauseita rakennetaan tietämättä aina miten ne oikeastaan tulevat päättymään, mutta lehdissä en muista tuota väärää tapaa nähneeni.

[Palokärki]

Nuo ovat varmaan puhekielessä yleisiä, kun lauseita rakennetaan tietämättä aina miten ne oikeastaan tulevat päättymään, mutta lehdissä en muista tuota väärää tapaa nähneeni.

Erilaisia blogeja lukiessa olen ilmiöön törmännyt. Ammatikseen kirjoittavat eivät (vielä) tähän virheeseen sorru. Toisaalta monet blogistit ovat kyllä ahkeria kirjoittajia, mutta heillä on sitten vain päässyt unohtumaan se, että suomen kielessä olisi myös mainio ei-eikä- rakenne.

[Jaska]

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

"PARIISIN olympialaisten avajaiset juhlitaan perjantaina."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010588412.html

Olen sanaton. Tämä ei ole minun äidinkieleni.

[EsaJii]

Kovavauhtista juhlintaa. Oikeen määrätään, ne juhlitaan! Loppuu: ei juhlita enää!

[Palokärki]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.