TTJ kirjoitti:Kuul. Mutta eikö 'lopilaiset' eläneet historiallisena aikana vieläkin Äänisestä selvästi kaakkoon? Vai oletatko että se on myöhempi leviäminen, eikä tuolla aikatasalla (500-1000)? Vai saivartelenko turhaa parin sadan kilometrin vuoksi?
Muinonen kirjoitti:Havainnollinen kartta. Mietin kuinka hyvin saamen eteläraja tiedetään Karjalankannaksella? Siellähän on esim. Kuolemajärvi Koiviston itäpuolella.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska, olet sijoitanut kartallasi varhaiskantasaamen n. 1000 eaa Mologalle, alueelle mihin Rahkonen 0-800 jaa sijoittaa itätsuudin:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Saamelaiskielten mahdollinen kuuluminen Langin ns. B-jatkumoon on ollut esillä pitkään, mutta ilmeisesti missään vertaisarvioidussa julkaisussa ei ole yksiselitteisesti todettu asiaa? Eli, jatkaako itätsuudi varhaiskantasaamea vai ei?
Jaska kirjoitti:Tähänastisessa aineistossa on ollut sen verran niukasti esimerkkisanoja (käytännössä venäjän läpi näkyviä paikannimielementtejä), että luotettavien äännehistoriallisten päätelmien tekeminen jäisi liian epävarmaksi. Toivottavasti tähän tulee lähivuosina parannus. Eli en uskalla sanoa enempää kuin että alustavasti näyttää mahdolliselta, että saame ja merjalaiskielet jakaisivat keskenään joitain äänteenmuutoksia, kuten Rahkonen aikoinaan jo havainnoi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tähänastisessa aineistossa on ollut sen verran niukasti esimerkkisanoja (käytännössä venäjän läpi näkyviä paikannimielementtejä), että luotettavien äännehistoriallisten päätelmien tekeminen jäisi liian epävarmaksi. Toivottavasti tähän tulee lähivuosina parannus. Eli en uskalla sanoa enempää kuin että alustavasti näyttää mahdolliselta, että saame ja merjalaiskielet jakaisivat keskenään joitain äänteenmuutoksia, kuten Rahkonen aikoinaan jo havainnoi.
Onkohan vepsäläisalueen paikannimet ja sanasto jo tässä suhteessa käyty läpi? Niissähän tilanne olisi sama kuin suomessa ja substraatti Rahkosen kartan pohjalta olisi joko parasaami tai itätsuudi.
Jaska kirjoitti:Paikannimistöntutkijoiden (Mullonen, Matvejev) perusteella Äänisen kaakkoispuolella on jo parasaamelaista nimistöä, ei varsinaisesti saamelaista. Eli sitä ei voi johtaa myöhäiskantasaamesta vaan sille rinnakkaisesta haarasta. Sikäläiset kehityslinjat lienevät eriytyneet heti varhaiskantasaamen jälkeen, Yksi jälkeläislinja sitten kiersi Laatokan vastapäivään ja kehittyi myöhäiskantasaameksi.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Paikannimistöntutkijoiden (Mullonen, Matvejev) perusteella Äänisen kaakkoispuolella on jo parasaamelaista nimistöä, ei varsinaisesti saamelaista. Eli sitä ei voi johtaa myöhäiskantasaamesta vaan sille rinnakkaisesta haarasta. Sikäläiset kehityslinjat lienevät eriytyneet heti varhaiskantasaamen jälkeen, Yksi jälkeläislinja sitten kiersi Laatokan vastapäivään ja kehittyi myöhäiskantasaameksi.
Missähän vaiheessa tämä 'para-saame' olisi kadonnut? Sulautunut melko nopeasti itämerensuomalaisten kielten levitessä?
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Paikannimistöntutkijoiden (Mullonen, Matvejev) perusteella Äänisen kaakkoispuolella on jo parasaamelaista nimistöä, ei varsinaisesti saamelaista. Eli sitä ei voi johtaa myöhäiskantasaamesta vaan sille rinnakkaisesta haarasta. Sikäläiset kehityslinjat lienevät eriytyneet heti varhaiskantasaamen jälkeen, Yksi jälkeläislinja sitten kiersi Laatokan vastapäivään ja kehittyi myöhäiskantasaameksi.
Missähän vaiheessa tämä 'para-saame' olisi kadonnut? Sulautunut melko nopeasti itämerensuomalaisten kielten levitessä?
Äänisen eteläpuoli vepsäläistyi vasta myöhään, tällä tietoa viikinkiajalla. Sen itäpuolella taas on voinut säilyä erilaisia muinaiskieliä alueen venäläistymiseen saakka, joka tapahtui muistaakseni 1200-1300-luvuilla.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa