Painotus kantauralissa

[tilavuus]

Tämä tutkimus rekonstruoi kantauralin painotuksen:

https://www.researchgate.net/publicatio ... nstruction

https://www.semanticscholar.org/paper/P ... d67d6660d6

En osaa venäjää - mitkä ovat tutkimuksen tärkeimmät tulokset? Mitä mieltä muut tutkijat ovat niistä?

[Jaska]

Tämä tutkimus rekonstruoi kantauralin painotuksen:

https://www.researchgate.net/publicatio ... nstruction

https://www.semanticscholar.org/paper/P ... d67d6660d6

En osaa venäjää - mitkä ovat tutkimuksen tärkeimmät tulokset? Mitä mieltä muut tutkijat ovat niistä?

"As a result, the author has found out that Proto-Uralic had four accent paradigms, which survived without changing in Komi-Permyak dialects, but fused into two paradigms in Samoyedic languages."

Kaikissa kielissä tietysti on jonkinlainen painotus läsnä, mutta en ole varma, mitä hän tarkalleen ehdottaa kantauraliin. Hänen kirjoituksiaan ei näytä löytyvän netistä vapaasti saatavilla, enkä myöskään nimihaulla törmännyt arvioihin hänen töistään. Perinteinen näkemys on, että kantauralissa oli pääpaino aina sanan ensimmäisellä tavulla. Ehkä sivupainon vaihtelu sitten tuottaisi nuo neljä eri painotusluokkaa? Suomessakin sen osalta on vaihtelua:

"Suomessa sanan pääpaino on aina ensimmäisellä tavulla. Toinen ja viimeinen tavu ovat aina painottomia. Sivupaino on tavallisesti kolmannella tavulla, jos sana on neli- tai useampitavuinen, ja sen jälkeen aina joka toisella tavulla. Sivupaino voi olla joskus neljännellä tavulla, erityisesti jos kolmas tavu on lyhyt ja neljäs pitkä. Joskus ensimmäinen sivupaino voi olla vasta viidennellä tavulla."
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/F ... ivu172.htm

[merimaa]

Venäläisissä artikkeleissa on aika usein englanninkielinen tiivistelmä joko ihan alussa tai lopussa. Tässäkin artikkelissa on sellainen sivulla 142.
https://journals.tsu.ru/engine/download ... area=files

Kantauralin kannalta keskeinen tulos näyttäisi olevan, että Julia Normanskajan mukaan kantauralissa olisi ollut samanlainen sanojen painotus kuin nykyään joissakin Komin kielen murteissa.

”This article compares the reconstruction of the Proto-Samoyedic stress to the free stress in Proto-Finno-Volgaic, Permic, Ob-Ugric languages, and reconstructs the Proto-Uralic free paradigmatic stress.
As a result, the author has found out that Proto-Uralic had four accent paradigms, which survived without changing in Komi-Permyak dialects, but fused into two paradigms in Samoyedic languages.”

Normanskaja on tehnyt samasta aiheesta jopa kokonaisen venäjänkielisen kirjan, mutta sitä ei ole varmaankaan käännetty muille kielille. Kirjassa hän esittää, että tietyssä Komin kielen murteessa olisi säilynyt samanlainen sanojen painotus kuin permiläisessä kantakielessä: ”the most archaic is the PP [proto-Permic] system, which has been preserved unchanged by individual speakers of the Lower Invensky dialect of the Komi-Permyak language” (s. 480-481).
https://iling-ran.ru/Normanskaya/2015-2020/0.pdf

Itse en osaa ottaa kantaa siihen, mitä mieltä muut tutkijat ovat Normanskajan tuloksista, mutta tutkija Juho Pystynen on kommentoinut muun muassa Normanskajan tutkimuksia.
https://www.academia.edu/101286450/Abri ... _Languages

”Currently the most comprehensive single presentation of overall Proto-Uralic phonology and its later development is probably the recent review-and-synthesis article Zhivlov 2023. [...] Several alternate approaches to vowel reconstruction remain active: Tálos (1983, 1987, 1993) [...] Ponaryadov (e.g. 2013c, 2013d, 2014, 2015, 2016) [...] and Normanskaya (in overview 2018b), who aims to account for exceptional sound correspondences by positing complex prosodic systems in early Uralic. These [approaches] do not show equal coverage or detail (all have relatively weak engagement with Ob-Ugric and Samoyedic data and recent etymological research) compared to the majority theory represented by Aikio, Sammallahti, Zhivlov and their precedessors, but they will likely prove to show insights worth integrating regardless.”

[Jaska]

Kantauralin kannalta keskeinen tulos näyttäisi olevan, että Julia Normanskajan mukaan kantauralissa olisi ollut samanlainen sanojen painotus kuin nykyään joissakin Komin kielen murteissa.

Tuo kuulostaa jo lähtökohtaisesti oudolta, koska permissä sanat ovat kuluneet erittäin lyhyiksi. Esimerkiksi sanamuotojen tavumäärä eräissä saamelaiskielissä ja suomessa on paljon lähempänä kantauralia kuin permissä. Siksi on vaikea nähdä, miten edes teoriassa juuri permissä olisi voinut säilyä kantauralilainen painotussysteemi.

[merimaa]

Ymmärrän tämän asian nyt niin, että kantauralin ja myöhempien uralilaisten kielten välisissä vokaalivastaavuuksissa on joitakin epäsäännöllisyyksiä ja Normanskaja yrittää selittää niitä hypoteesilla, jonka mukaan kantauralissa tai myöhemmissä välikantakielissä olisi ollut erilainen sanojen painotus kuin niissä yleisesti ajatellaan olleen. Esimerkiksi Pystysen kommentti viittaa sellaiseen hypoteesiin ("Normanskaya [...] aims to account for exceptional sound correspondences by positing complex prosodic systems in early Uralic") ja myös Pystysen mainitsema Ponoryadov (2021: 4-5) on samoilla linjoilla.

"Normanskaya [...] tries to solve the problem by introducing a new factor of a prosodic nature, namely the place of proto-linguistic stress, which, in her opinion, was dictionary-fixed to the first or second syllable of ancient lexical bases and in some languages ​​influenced the development of vowels [Normanskaya 2008]. Although this hypothesis looks quite promising, it undoubtedly requires further development and verification. In its present form, its acceptance encounters certain difficulties, at least in light of the data of the Permian languages, where stress in the Komi-Yazva idiom is better explained as innovative in accordance with the classical theory of V.I. Lytkin, and not as archaic, which is assumed in the hypothesis of J.V. Normanskaya."
https://scholar.google.fi/scholar?clust ... as_sdt=0,5

Kantapermin vokaalijärjestelmän rekonstruoiminen on nähtävästi monimutkainen ongelma, kuten Niklas Metsäranta (2020: 93) toteaa väitöskirjassaan ja Ponoryadov (2021: 49) omassa artikkelissaan.

"Vokalismin kehitys kantauralista kantapermiin on ollut siinä määrin monimutkaista, että monista rekonstruktioyrityksistä huolimatta mikään kantapermiin rekonstruoiduista vokaalijärjestelmistä ei ole saavuttanut kiistatonta kannatusta. Oman näkemyksensä kantapermin vokaalijärjestelmästä ovat esittäneet mm. E. Itkonen 1954, Lytkin 1964, Harms 1967, Rédei 1969, Korenchy 1974, Sammallahti 1988, Zhivlov 2014. Kokoavan katsauksen kantapermin vokaalirekonstruktioon tarjoaa Csúcs 2005. Vaikka kantapermiin rekonstruoitavien vokaalien määrästä ja laadusta onkin esitetty eriäviä mielipiteitä, perustuvat rekonstruktiot silti rajattuun määrään komin ja udmurtin välisiä vokaalivastaavuuksia, joiden kantauralilainen taustakin on usein suhteellisen hyvin tiedossa kantapermiläisten vokaalifoneemien ja niiden muodostaman järjestelmän määrittämisen haasteista huolimatta. Esitän tässä kappaleessa oman tähän tutkimushistoriaan ja indoiranilaiseen lainasanaevidenssiin pohjaavan näkemykseni." (Metsäranta 2020: 93)
https://helda.helsinki.fi/items/65b28db ... 80712b3125

"The historical development of Permian vocalism is a complex scientific problem that has not yet received a definitive solution. Beginning with the fundamental works of E. Itkonen and V.I. Lytkin [Itkonen 1953; Lytkin 1964], the views of various researchers (see their general reviews in [Sammallahti 1988: 524–531; Nekrasova 2000: 19–21; Csúcs 2005: 58–79; Normanskaya 2009: 260–261]) on what the Proto-Permian vowel system looked like, differ greatly. Moreover, most of the proposed reconstructions have been criticized due to their incomplete derivability from the vowel systems of modern Permian languages, due to their own incomplete derivability from the proto-systems of a deeper chronological level (Proto-Finno-Permian, Proto-Finno-Ugric), and also due to typological implausibility [Zhivlov 2010; Ponaryadov 2011]." (Ponoryadov 2021: 49)

Normanskaja yrittää ratkaista ongelman hypoteesilla, joka on ristiriidassa sen yleisesti hyväksytyn käsityksen kanssa, että kantauralissa sanapaino oli sanan ensimmäisellä tavulla. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu pääasiassa venäjäksi ja venäläisissä lehdissä, joskin muutama artikkeli on julkaistu myös englanniksi länsimaisissa lähteissä (esim. Normanskaja 2020). Venäjällä Ponoryadov on kritisoinut Normanskajan hypoteesia ja Normanskaja (2018: 36) itse viittaa tuohon kritiikkiin omassa artikkelissaan, jossa hän käsittelee kantapermin sanapainoa.

"[T]he whole picture of the historical interrelations of vocalism and accentuation of the Permian languages in the interpretation of J.V. Normanskaya turned out to be upside down. Instead of deriving the stress position from the quality of vowels as required by the linguistic material it determines the quality of vowels by stress."
https://iling-ran.ru/Normanskaya/2015-2020/12.pdf

Metsäranta, N. (2020). Periytyminen ja lainautuminen : Marin ja permiläisten kielten sanastontutkimusta.
Normanskaya, Yu.V. (2020). The system of variable stress in Northern Mansi dialects and its external correspondences.
http://vana.kirj.ee/public/Linguistica_ ... 33-146.pdf
Normanskaya, Yu.V. (2018). Прапермское ударение: внутренняя и внешняя реконструкция [Proto-Permic stress: internal and external reconstruction].
Ponoryadov, V.V. (2021). Сравительно-историческое исследование уральского вокализма [Comparative-historical study of Uralic vocalism].

[Jaska]

Kiitos, merimaa, erinomaisesti pengottu!

[merimaa]

Täytyy vielä lisätä muutama huomio, koska Gerson Klumpp käsittelee kantapermin vokaalijärjestelmän rekonstruoimista ja sanapainoa suhteellisen tuoreessa uralilaisten kielten käsikirjassa The Oxford Guide to the Uralic Languages (2022: 476-478).

”The Permic literary languages have identical phoneme systems, but this does not mean that the history of their phoneme systems would be straightforward and uncomplicated. Vowel correspondences between Udmurt and Komi are often erratic, and reconstructions attempting to explain as many of them as possible lead to vowel systems of almost bizarre complexity[.]”
[...]
”The key to the problem of the Permic vocalism is probably to be found in the one circumstance in which Permic languages differ considerably, namely accent (Geisler 2005). Recent accounts (Normanskaja 2009) appear promising but are still in need of further etymological research and discussion.”

Klumppin mukaan Geisler (2005) esittää, että kantapermissä sanapaino olisi ollut sanan ensimmäisellä tavulla, mutta Normanskaja (2009) esittää, että kantapermissä olisi ollut sellainen sanapaino kuin nykyään Komin kielen Jazvan murteessa.

”Word stress is basically initial in Komi-Zyryan, free in Komi-Permyak, and final in Udmurt (Geisler 2005: 157–77); in Komi-Jaz’va, closed first-syllable vowels are unstressed, and Normanskaja (2009) reconstructs this pattern for Proto-Permic as well. Geisler (2005: 180) sketches the development of the Permic accentuation systems as follows:
1. Inherited initial (first syllable) accent (not preserved);
2. Vowel quality-oriented system: closed first syllable vowels are unstressed (Jaz’va, Oni, Upper Ižma, in parts Old Zyryan) (e.g. Jaz’va munˈnȯ ‘go’ < PP *mun-, but ˈvu̇rɑ ‘udder’ < PP *vȯ̭ra); later: generalization of stress on second-syllable ɑ (Old Zyryan, Permyak, Zyryan, and Udmurt dialects);
3. Morphologically conditioned stress: Proto-Zyryan: stress becomes fixed on specific suffixes (in parts Old Zyryan, majority of Permyak dialects, Zyryan dialects Luza-Letka, Upper Sysola, Upper Vyčegda, sporadically preserved also in Pečora; e.g. morphologically conditioned stress in Permyak: deverbal noun oˈl-əm ‘life’ vs perfect tense 3sg ˈol-ɘm ‘s/he has lived’);
4a. If the ultima is stressed, this pattern becomes generalized, supported by a Turkic superstrate (Udmurt; for exceptions from ultima accent in Udmurt see 27.2.3);
4b. If the penultima is stressed, this pattern becomes generalized (Udora);
4c. The stress is fixed again due to the influence of Finnic (Lower Vyčegda, Prisyktyvkar).”