Kielipolisismia ja -nipotusta

[Jaska]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

[Palokärki]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

Ilmaisisin asian mieluummin näin; "Henkilö A:n vuositulot ovat kolmasosa henkilö B:n tuloista".

Jos henkilö B ansaitsee vuodessa 90000 rahaa ja henkilö A ansaitsee 3 kertaa vähemmän niin päässäni tapahtuu laskutoimitus 3 kertaa 90000. Mutta koska tulo on 270000 ja se on myös 'vähemmän' kuin 90000, niin tässä kohden suksi tökkää ja alkaa ärsyttää. Myönnän että tämä on varmaankin vain minun ongelmani, mutta mielestäni ilmaus "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n" on yksinkertaisesti huonoa suomea, vaikka se saattaa olla kieliopillisesti moitteeton.

[Jaska]

Kummallinen on ilmeisesti englannista lainautunut malli, missä vertaillaan kahta asiaa toisiinsa ja sitten todetaan tyyliin, "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n".

En tiedä rikkooko tuo muuta kuin omaa kielikorvaani ja/tai vakiintunutta tapaa, mutta ärsyttävää silti.

Miten sinä itse tuon ilmaisisit? Nyt jää aika epäselväksi, mikä kohta tuossa vertailussa töksähtää.

Ilmaisisin asian mieluummin näin; "Henkilö A:n vuositulot ovat kolmasosa henkilö B:n tuloista".

Jos henkilö B ansaitsee vuodessa 90000 rahaa ja henkilö A ansaitsee 3 kertaa vähemmän niin päässäni tapahtuu laskutoimitus 3 kertaa 90000. Mutta koska tulo on 270000 ja se on myös 'vähemmän' kuin 90000, niin tässä kohden suksi tökkää ja alkaa ärsyttää. Myönnän että tämä on varmaankin vain minun ongelmani, mutta mielestäni ilmaus "Henkilö A:n vuositulot ovat 3 kertaa pienemmät kuin henkilö B:n" on yksinkertaisesti huonoa suomea, vaikka se saattaa olla kieliopillisesti moitteeton.

Kiitos, nyt hahmotan.
Joo, onhan tuo matemaattisesti ajateltuna epäselvästi muotoiltu. Tavan tamppari varmaan kuitenkin yleensä hahmottaa tuon niin, että "kolme kertaa vähemmän" = kolmasosa.

[Jaska]

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

"PARIISIN olympialaisten avajaiset juhlitaan perjantaina."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010588412.html

Olen sanaton. Tämä ei ole minun äidinkieleni.

Kyllä tämä totaaliobjektin väärinkäyttö näyttää olevan jokin toimittajien virus. YLEn olympialähetyksessä mm. näin:
"hän kiittää yleisön" - pitäisi olla: "kiittää yleisöä"
"seuraa [muox:] kamerallaan suomalaiset loppuun asti" - pitäisi olla: "seuraa suomalaisia"

Onko tätä kielivammaa kuultu tai nähty muilta kuin toimittajilta? Nimistä päätellen nämä ovat olleet vieläpä ihan syntyjään suomenkielisiä toimittajia.

MUOX: Iltalehden otsikko: "Tv-lähetys vaurioitti olympiamaratonin"
Tämä voisi olla myös leikkaa/liimaa-virhe. Ehkä tarkoitettiin kirjoittaa "rikkoi maratonin" tai "vaurioitti maratonia" mutta vaihdettiinkin kesken ajatuksen toiseen.

[Kinaporin kalifi]

"Jututimme kolme korkeakouluopiskelijaa sekä opintopsykologin, jotka kertoivat, mitä kannattaa miettiä, ennen kuin aloitat opintosi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa."
https://yle.fi/a/74-20097825

Tässä on käytetty monikkomerkityksellisessä lauseessa kolme-sanasta nominatiivia eikä partitiivia, mutta sentään lukusanan jälkeinen partitiivi on vielä tallella. Normaalissa yksikössä on taas valittu n-genetiiviakkusatiivi.

Onkohan tämän piirteen sylttytehdas toimittajakoulutuksessa? Vai onko kukaan kuullut tai nähnyt tällaista käyttöä missään muualla kuin lehtijutuissa?

"PARIISIN olympialaisten avajaiset juhlitaan perjantaina."
https://www.is.fi/urheilu/art-2000010588412.html

Olen sanaton. Tämä ei ole minun äidinkieleni.

Kyllä tämä totaaliobjektin väärinkäyttö näyttää olevan jokin toimittajien virus. YLEn olympialähetyksessä mm. näin:
"hän kiittää yleisön" - pitäisi olla: "kiittää yleisöä"
"seuraa suomalaiset loppuun asti" - pitäisi olla: "seuraa suomalaisia"

Onko tätä kielivammaa kuultu tai nähty muilta kuin toimittajilta? Nimistä päätellen nämä ovat olleet vieläpä ihan syntyjään suomenkielisiä toimittajia.

Tuo "mitä kannattaa miettiä" voisi olla tässä vihje. Ehkä kyseessä on näillä journalisteille tiettävästi pakollisilla kursseilla määritelty, toimittajan ideologiseen suuntautumiseen liittyvä vaivihkainen viesti muulle medialle, tyyliin salainen kädenpuristus?

[Jaska]

"Jalonen ei käy paikan päällä Tukholmassa, vaan seuraa turnauksen kotoaan käsin."
https://www.iltalehti.fi/jaakiekon-mm-2 ... 031a777858

"Seuraa turnausta" tai "katsoo turnauksen." Tuo ei ole suomea.

[Jaska]

Epidemia on jo räjähtänyt käsiin. Tässä tapauksessa ei tietysti voida tietää, sanoiko haastateltava oikeasti noin, vai muuttiko toimittaja sijamuodon vääräksi, vai onko kyse Iltalehden huonosuomi-tekoälykorjauksesta vai mistä.

"Olemme asettaneet riman niin, että aiomme palvella jokaisen asiakkaan hyvin ja pitää sen mikä on luvattu."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... 096dc61c8d

Aiotte toivottavasti palvella jokaista asiakasta hyvin. Jos olisimme jenkkejä, haastaisin nämä kielenraiskaajat oikeuteen.

[Palokärki]

Olen nyt tämän päivän miettinyt ilmaisua "ilma on selkenemään päin". Onko tuo 'selkenemään' passiivimuoto vai mikä ihmeen muoto tuo on? Jos se on partitiivi kuten päin-sanan yhteydessä yleensä kai on (hän törmäsi ovea päin) ja taipuva muoto olisi joku infinitiivi (selkeneminen), niin mitenkäs se noin taipuu. "Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Kävi mielessä myös selkenemä, mutta eihän se ole mikään sana. Ja vaikka olisikin niin kuinkas se illatiivissa (?) on päin-sanan yhteydessä. Lukitsen siis passiivimuodoksi tuon. Osaisiko joku vastata?

[Jaska]

Olen nyt tämän päivän miettinyt ilmaisua "ilma on selkenemään päin". Onko tuo 'selkenemään' passiivimuoto vai mikä ihmeen muoto tuo on? Jos se on partitiivi kuten päin-sanan yhteydessä yleensä kai on (hän törmäsi ovea päin) ja taipuva muoto olisi joku infinitiivi (selkeneminen), niin mitenkäs se noin taipuu. "Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Kävi mielessä myös selkenemä, mutta eihän se ole mikään sana. Ja vaikka olisikin niin kuinkas se illatiivissa (?) on päin-sanan yhteydessä. Lukitsen siis passiivimuodoksi tuon. Osaisiko joku vastata?

Passiivin tunnushan on suomessa -ta/-tä, eikä tuossa sellaista kyllä ole (istua : istutaan), joten en ihan hahmota, mitä passiivilla tässä tarkoitat.

Partitiivista ei voi puhua infinitiivien kohdalla muuten kuin selvän partitiivin tapauksessa (syömistä), eikä sitäkään tuossa muodossa kyllä ole. Tietysti ensimmäisen eli TA-infinitiivimme tunnus sisältää saman aineksen kuin partitiivi (ja sattumalta myös passiivi), eli -ta/-tä: istua < mksm. *istudak < vksm. *is(a)-tu-ta-k.

Ilmaisussa "ilma on selkenemään päin" kyse on MA-infinitiivin illatiivista (*-mä-hän), joka on liitetty verbijohdosvartaloon selke-ne-.
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=121

[Palokärki]

Passiivin tunnushan on suomessa -ta/-tä, eikä tuossa sellaista kyllä ole (istua : istutaan), joten en ihan hahmota, mitä passiivilla tässä tarkoitat.

Älä välitä, en minäkään hahmota . Minun ajatus taisi alunperin jo lähteä väärille urille ja jäi sinne pyörimään.

Ilmaisussa "ilma on selkenemään päin" kyse on MA-infinitiivin illatiivista (*-mä-hän), joka on liitetty verbijohdosvartaloon selke-ne-.
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=121

Jonkinlainen vainu minulla näköjään oli. Näin maallikkona näitä harvemmin tulee mietittyä, senkun puhua pölisee menemään.

[Jaska]

Tuo oli kyllä ihan hyvin haettu, kun vertasit toiseen lauseeseen, jossa oli vaihdettu vain yksi muoto:

"Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Tuossa se olisi oikea partitiivi, vaikka kielikorva tosiaan tökkii... Parempi olisi esim. "selkenemistä kohti." Ja irrallisesti analysoidenhan tuo muoto voisi olla myös elatiivi: selkenemi-stä.

[Palokärki]

Ylen sivuilta päivitetty otsikko;

"Hinkuyskärokote lisätään pysyvästi rokotusohjelmaan raskaana oleville." Alkuperäisen ehdin nähdä, kun se puolisen tuntia oli näkyvissä. Korjaamaton versio muistini mukaan oli;

"Hinkuyskärokote lisätään pysyvästi raskaana olevien rokotusohjelmaan."

"Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.

Tuossa se olisi oikea partitiivi,

No, onhan tuo tosiaan partitiivi. Nukkuminen auttaa usein. Ei ihme, että monet vieraana kielenä suomea opiskelevat manaavat sen vaikeutta, kun minullakin on tällaisia vaikeuksia.