Palokärki kirjoitti:Olen nyt tämän päivän miettinyt ilmaisua "ilma on selkenemään päin". Onko tuo 'selkenemään' passiivimuoto vai mikä ihmeen muoto tuo on? Jos se on partitiivi kuten päin-sanan yhteydessä yleensä kai on (hän törmäsi ovea päin) ja taipuva muoto olisi joku infinitiivi (selkeneminen), niin mitenkäs se noin taipuu. "Ilma on selkenemistä päin" ei voi kyllä olla oikein eikä minun kielikorvan mukaan partitiivi.
Kävi mielessä myös selkenemä, mutta eihän se ole mikään sana. Ja vaikka olisikin niin kuinkas se illatiivissa (?) on päin-sanan yhteydessä. Lukitsen siis passiivimuodoksi tuon. Osaisiko joku vastata?
Passiivin tunnushan on suomessa -ta/-tä, eikä tuossa sellaista kyllä ole (istua : istu
taan), joten en ihan hahmota, mitä passiivilla tässä tarkoitat.
Partitiivista ei voi puhua infinitiivien kohdalla muuten kuin selvän partitiivin tapauksessa (syömis
tä), eikä sitäkään tuossa muodossa kyllä ole. Tietysti ensimmäisen eli TA-infinitiivimme tunnus sisältää saman aineksen kuin partitiivi (ja sattumalta myös passiivi), eli -ta/-tä: istua < mksm. *istudak < vksm. *is(a)-tu-ta-k.
Ilmaisussa "ilma on selkenemään päin" kyse on MA-infinitiivin illatiivista (*-mä-hän), joka on liitetty verbijohdosvartaloon selke-ne-.
https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=121