Abel Warries: Uralic substrate influence in Tocharian?

[merimaa]

Abel Warries väittelee hollantilaisessa Leidenin yliopistossa 18. kesäkuuta 2025 aiheesta ”Tocharian and Samoyed: On the question of Uralic substrate influence in Tocharian”. Tällä hetkellä väitöskirjasta ei ole vielä muuta tietoa, mutta väitöstilaisuudesta kertovan sivun alaosassa on linkki, josta tilaisuutta pitäisi voida seurata suorana lähetyksenä sitten, kun se pidetään.
https://www.universiteitleiden.nl/en/ev ... -tocharian

Abel Warriesin aiempi artikkeli aiheesta on vuonna 2022 julkaistu ”Towards a new comparison of the pre-Proto-Tocharian and pre-Proto-Samoyed vowel systems”.
https://brill.com/view/journals/ieul/10 ... p169_9.xml

[Jaska]

Kappas, kokonainen väitöskirja tästä aiheesta. Tuo artikkeli oli ainakin laadukasta työtä.

[merimaa]

Abel Warries piti väitöstilaisuuden aluksi lyhyen esitelmän hollanniksi ja kertoi yleistajuisesti tutkimuksensa aiheesta. Sain puheesta aika hyvin selvää, mutta esitelmässä ei ollut kovin paljon yksityiskohtaista tietoa väitöskirjan sisällöstä. Warries näytti kuitenkin kuvan, jossa näkyi tutkimuksen kannalta olennainen aikaväli. Se oli mielestäni 3000-(2000)/1800 vuotta nykyhetkestä taaksepäin eli ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua ja muutama vuosisata ajanlaskun alun jälkeen. Lisäksi Warries näytti kaksi esimerkkiä lainasanoista, mutta sain niistä vain toisen kirjoitettua muistiin. Se oli tokaari-A:ssa esiintyvä sana mańk, josta olisi tullut tundranenetsin sana maŋk°.

Väitöstilaisuudessa oli yhteensä kuusi vastaväittäjää, joista jokainen kysyin yhden tai kaksi kysymystä. Professori Olesya Khanina kysyi tokaarin ja samojedin välisten kontaktien sosiolingvistisestä kontekstista ja häntä kiinnosti erityisesti se, millainen tilanne voisi selittää lopputuloksen, jossa tokaariin on tullut paljon kieliopillisia ja äänteellisiä muutoksia, mutta sanoja on lainautunut vähän tai ei ollenkaan suuntaan tai toiseen. Warries vastasi kysymykseen, että tilanteen voisi selittää kielenvaihto, jossa samojedikieltä puhunut väestö olisi vaihtanut kielensä tokaariin, mutta hän sanoi myös, että sosiolingvistista kontekstia on vaikea rekonstruoida, koska uskottavia lainasanoja on niin vähän (tai ei ollenkaan?). Sen jälkeen Warries totesi, että nykyään puhuttujen samojedikielten edeltäjillä ei olisi välttämättä ollut kontakteja tokaariin, vaan kyse on voinut olla myös jostain niiden sukulaiskielestä, joka on sittemmin sammunut. Lisäksi kontaktikieltä ei voi määritellä kovin tarkasti nimenomaan samojediksi, joten sekin on mahdollista, että tokaarin kanssa yhteydessä ollut kieli olisi voinut olla esikantaurali.

Tohtori Uwe Seefloth kysyi, olisiko tokaarin ja jukagiirin välillä ollut mahdollisesti kontakteja. Warries vastasi, että jukagiirista puuttuu niin varhainen rekonstruktiotaso, joten kontaktien määritteleminen on hankalaa.

Professori Gus Kroonen kysyi yhden kysymyksen kieliopista ja toisen arkeologiasta. Jälkimmäinen kysymys koski arkeologisia vaihtoehtoja Afanasievon kulttuurille, koska Kroonen käsittääkseni ehdotti, että tokaarissa olisi voinut olla indoeurooppalaista alkuperää olevaa maanviljelysanastoa eli sanat auralle ja viljanjyvälle (vrt. taulukko artikkelista Kroonen et al. 2022). Warries vastasi kysymykseen, että hänellä ei ole tiedossa sellaista arkeologista vaihtoehtoa, ja lisäsi, että kielikontaktien aikasyvyyttä on vaikea määrittää, joten samojedi-tokaari-kontaktit eivät ehkä osu yksiin Afanasievon kulttuurin aikajanan kanssa.

Professori Alwin Kloekhorst kysyi indoeurooppalaisen kantakielen rekonstruktiosta: Pitäisikö indoeurooppalainen kantakieli rekonstruoida Warriesin mielestä enemmän tokaarin kaltaiseksi, jolloin tokaari olisi ollut lähempänä alkuperäistä indoeurooppalaista typologiaa ja muuttunut vähemmän kuin muut indoeurooppalaiset kielet? Warries vastasi, että hänen on vaikea kannattaa ajatusta siitä, että tokaari olisi ollut lähempänä indoeurooppalaisten kielten alkuperäistä typologiaa kuin muut kielet.

Lopuksi vastaväittäjät vetäytyivät pohtimaan väitöskirjan hyväksymistä ja heidän palattua saliin professori Michaël Peyrot ilmoitti, että väitöskirja on kiittäen hyväksytty. Hän nimesi väitöskirjan erityiseksi ansioksi sen, että Warries on kehittänyt siinä ensimmäisenä suhteellisen kronologian samojedikielten äänteenmuutoksille.

[merimaa]

Leidenin yliopisto on julkaissut Abel Warriesin väitöskirjan sisällysluettelon ja keskeiset väittämät (propositions). Alun perin yliopisto julkaisi myös väitöskirjan yhteenvedon, mutta sitä ei olisi ilmeisesti pitänyt julkaista, koska yhteenveto poistettiin yliopiston sivuilta jo seuraavana päivänä.
https://scholarlypublications.universit ... 87/4250485

Kerkesin lukea väitöskirjan yhteenvedon kerran läpi, mutta en valitettavasti tallentanut sitä mihinkään, joten voin kommentoida yhteenvedon sisältöä vain siltä osin kuin muistan, mitä siinä sanottiin. Sisällysluettelo ja keskeiset väittämät auttavat kuitenkin jonkin verran, koska sisällysluettelosta näkee, mitä lainasanoja väitöskirjassa käsitellään, ja keskeiset väittämät ovat osittain samoja kuin yhteenvedossa, joskaan niissä ei ole mainittu sellaisia tutkimustuloksia, jotka ovat yhteenvedon perusteella vähemmän varmoja.

Warries toteaa yhteenvedossa, että varhainen samojedi on tämän hetken tietojen perusteella paras ehdokas tokaarin kontaktikieleksi. Tätä tukevat myös väitöskirjan keskeiset väittämät 1 ja 3, jotka tuovat esille äänteellisiä ja kieliopillisia yhtäläisyyksiä varhaisen samojedin ja tokaarin välillä.

"1. The phonological profile of pre-Proto-Tocharian before phonological palatalization had taken place aligns well with pre-Proto-Samoyed in both the consonants and the vowels, and can thus be understood as a transformation of the Proto-Indo-European system under early Samoyed influence."

"3. The Tocharian participle system aligns with the Samoyed participle system in two significant ways: it mostly consists contextually oriented participles, and it features both a negative participle (the privative) and a future or necessitative participle (the gerundives)."

Ei ole kuitenkaan varmaa, että nimenomaan esikantasamojedi olisi ollut yhteydessä esikantatokaariin, koska Warries toteaa yhteenvedossa, että periaatteessa kontaktikieli olisi voinut olla myös esikantaurali tai jopa varhainen jukagiiri. Tämä johtuu siitä, että esikantasamojedi on Warriesin mukaan lähellä kantauralia ja jukagiirikin on samankaltainen kieli, mutta siitä puuttuu riittävän varhainen rekonstruktiotaso, jonka perusteella voisi arvioida luotettavasti jukagiirin ja tokaarin välisiä kontakteja.

Warries joka tapauksessa olettaa, että esikantasamojedi olisi omaksunut esikantatokaarista joitakin lainasanoja, joko suoraan tai välillisesti, mutta hän toteaa yhteenvedossa, että uskottavia lainasanoja on sen verran vähän, että niiden perusteella ei voi sulkea pois sanojen sattumanvaraista samankaltaisuutta.

Kaikki väitöskirjassa käsitelly lainasanat näkyvät sisällysluettelon kohdissa 9.2 ja 9.3. Sanoista kolme on mielestäni sellaisia, joita Warries pitää yhteenvedossa uskottavina, eikä hänellä ole niistä mitään huomautettavaa:

pre-PT *mēnē- ‘moon’ ⇒ PS ±*mänä/iwjə ‘full moon’
pre-PT *monko- ‘lack, deficit’ ⇒ PS *måŋkə̑ ‘poverty, need’
pre-PT *der- ‘split, separate’ ⇒ pre-PS *tar- ‘divide, separate’

Lisäksi Warriesin pitää uskottavana koiraa tarkoittavaa sanaa, mutta toteaa, että hänellä ei ole tiedossa toista vastaavaa tapausta, jossa sananalkuinen kw-äänne olisi muuttunut w-äänteeksi:

Pre-PT *kwënə(m) acc. of ‘dog’ ⇒ pre-PS *we̮n ‘dog’

Seuraavat kolme sanaa ovat enemmän epävarmoja. Niistä minulle jäi sellainen käsitys, että ne olisivat Warriesin mielestä jokseenkin uskottavia, mutta ovat kuitenkin jollain tavalla arveluttavia, esimerkiksi suppean levikkinsä takia.

pre-PT *lonko- ‘steep slope; cliff’ ⇒ PS *lə̑ŋkə̑ ‘steep bank; steep’
pre-PT *lenk- ‘dangle, sway, hang’ ⇒ pre-PS *laŋkå- ‘hang, dangle’
pre-PT *newo- ‘new’⇒ Pre-PS *ńuwV ‘child, young boy’

Ongelmallisia ovat sen sijaan kaksi muuta sanaa, koska samojedin seitsemää ja metallia/rautaa tarkoittavat sanat ovat Warriesin mielestä peräisin kantauralista ja tokaarin kultaa tarkoittava sana ei sovi Warriesin mielestä ajallisesti yhteen varhaisten samojedikontaktien kanssa. Hän sanoo, että kantauralin metallia tarkoittava *wäćka olisi muuttunut samojedissa joka tapauksessa muotoon *wäsa, jolloin samojedi olisi voinut periä sen suoraan kantauralista ja tokaari olisi voinut saada samankaltaisen sanan muualta.

pre-PT *septə(m) ‘seven’ ⇒ pre-PS *säjt³wə ‘id.’
pre-PT *wesa ‘gold’ and PS *wäsa ‘metal, iron’

Viimeinen sana sisällysluettelossa on sellainen, että sitä ei mielestäni mainita Warriesin yhteenvedossa lainkaan. Olisiko syy se, että rekonstruktion edessä on kysymysmerkki?

pre-PT ?*mëywya ‘power, strength’ ⇒ pre-PS *me̮jə̑ ‘sturdy, solid’

Näiden lisäksi Juho Pystynen on ehdottanut kolme sanaa, jotka samojedi olisi voinut lainata tokaarista, mutta Warries ei käsittele niitä ainakaan väitöskirjansa yhteenvedossa, eikä sanoja mainita myöskään sisällysluettelossa. Yhteenvedossa Warries mainitsee kuitenkin, että jotkut toiset tutkijat ovat ehdottaneet tokaarista lainasanoja jo kantauraliin, mutta hän vaikuttaa niiden suhteen skeptiseltä.

[Jaska]

Kiitos, oivallinen katsaus!

Seuraavat kolme sanaa ovat enemmän epävarmoja. Niistä minulle jäi sellainen käsitys, että ne olisivat Warriesin mielestä jokseenkin uskottavia, mutta ovat kuitenkin jollain tavalla arveluttavia, esimerkiksi suppean levikkinsä takia.

pre-PT *lonko- ‘steep slope; cliff’ ⇒ PS *lə̑ŋkə̑ ‘steep bank; steep’
pre-PT *lenk- ‘dangle, sway, hang’ ⇒ pre-PS *laŋkå- ‘hang, dangle’
pre-PT *newo- ‘new’⇒ Pre-PS *ńuwV ‘child, young boy’

Näissä rinnastuksissa ongelma on nähdäkseni vokaaleissa. Tuossa aiemmassa *o-o-sanassa oli samojedin ensitavussa *å, mikä on uskottavampi äännevastine.

[merimaa]

Yhteenvedossa Warries mainitsee kuitenkin, että jotkut toiset tutkijat ovat ehdottaneet tokaarista lainasanoja jo kantauraliin, mutta hän vaikuttaa niiden suhteen skeptiseltä.

Viimeinen lause ei vastaa tarkasti sitä, mitä Warries sanoo, joten muotoilisin sen uudestaan näin: Yhteenvedossa Warries vaikuttaa skeptiseltä sen suhteen, että tokaarista olisi lainautunut sanoja jo kantauraliin, vaikka jotkut toiset tutkijat ovat ehdottaneet sellaista.

Warries ei nimeä mitään tiettyjä sanoja tai viittaa mihinkään tiettyihin tutkimuksiin, joten en tiedä, mitä sanoja hän tarkoittaa. Ehkä ne voivat olla jopa niitä sanoja, joita hän käsittelee omassa väitöskirjassaan, mutta se ei käy ilmi yhteenvedosta, koska asia kuitataan siinä vain yhdellä lauseella.

Alkuperäistä lausetta kirjoittaessani ajattelin, että Zsolt Simon (2020) ja Martzloff & Machajdíková (2023) ovat ehdottaneet yksittäisiä lainasanoja jo kantauraliin, mutta Warries ei tosiaan välttämättä tarkoita heidän ehdotuksiaan, koska ne eivät näy myöskään väitöskirjan sisällysluettelossa.