jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sinä kuvittelet Langin toimineen toisin kuin hän toimi. Selitin asian sinulle rautalangasta - palaapa siihen viivaesimerkkiin. Luultavasti pystyt ymmärtämään asian sen kautta.
Ei minulla ole vaikeuksia ymmärtää mitä sinä hänestä sanot. Olen vain eri mieltä. En usko että tästä on hedelmällistä vääntää. Emme tiedä kumpikaan miten Lang oikeasti ajatteli.
Sinulla nimenomaan on vaikeuksia ymmärtää, mitä sanon. Alemmat kommentit osoittavat sen kiistatta. Jospa siis päivittäisit todellisuuskäsityksesi vastaamaan todellisuutta.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tällaisen laadukkaan aineiston kartuttaminen on hidasta ja vaatii vuosien työn, koska suurin osa löydetyistä paikannimistä on aina liian epävarmoja päästäkseen mukaan lopulliseen tutkimukseen; mutta kunhan "kriittinen massa" saavutetaan, sen todistusvoimakin on sitten suuri.
Edelleen mainiota.
Minua kyllä ihmetyttää, miten löysit Kemin saamen murre-erot, jos ajattelet kuten esität, jos viitsisit selventää, niin ehkä minäkin ymmärtäisin miten tieteilijä (tai vain Jaska) ajattelee. Löytöhän on hieno.
Sinä et selvästikään ole ymmärtänyt, miten minä ajattelen. Enkä tiedä, miten milloinkaan voisin saadakaan sinut ymmärtämään, koska vuosien selittäminenkään ei ole siihen riittänyt.
Minä etsin jatkuvasti uusia tutkittavia aiheita. Idea-aihioita minulla on jonossa kymmenittäin. Niistä tarkempaan tarkasteluun otan sellaisia, jotka täyttävät seuraavat kriteerit:
1. Olen sillä hetkellä innostunut penkomaan asiaa jostain syystä; esimerkiksi siksi, että kysymys on esitetty täällä foorumilla, eikä siihen ole löytynyt vastausta.
2. Idea ei vaikuta lähtökohtaisesti vesiperältä/umpikujalta, eli arvioin mahdollisuudeksi löytää jotain uutta vähintään 50 %. Mitä enemmän työtä (esim. sanakirjojen tai karttojen penkomista) selvittely edellyttää, sitä korkeammaksi asetan prosenttirajan, koska minua ei kiinnosta käyttää aikaani ns. nollatutkimuksiin. Toisin kuin esim. genetiikassa, kielitieteessä ei saa paljonkaan irti siitä, että onnistuu todistamaan, että jokin yhteys ei ole olemassa.
Keminsaamen kohdalla huomasin jo säilyneitä tekstejä silmäillessäni (kantasaamen äännehistorian tuntemukseni perusteella), että murteet ovat kehittyneet hyvin eri suuntiin eivätkä muodosta yhtenäistä lähisukuisten murteiden ryhmää. Tämä tarkoitti, että mahdollisuus löytää jotain todellista uutta oli hyvin korkea.
Sitten taas mahdollisuus löytää saamelaisten ja germaanien välinen kontaktialue jostain vaikkapa Laatokan Karjalasta tai Pohjanmaalta on hyvin pieni, koska alueilta ei tunneta suoraa germaanisperäistä paikannimistöä. Voisin toki käyttää aikaa hypoteesin muotoiluun, mutta miksi kannattaisi? Jos en löydä todisteita, työ olisi turhaa: kukaan ei uskoisi hypoteesia, eikä se nousisi uskottavaksi haastajaksi Lounais-Suomelle.
Yritys selittää joitain noiden alueiden paikannimiä germaanisiksi vaatisi paljon työtä (koska en muista ulkoa kovin ison joukon kantagermaanin sanojen äänneasua), ja todennäköisyys löytää nimielementtejä joille ei löytyisi kilpailevaa esim. suomalaista selitystä olisi hyvin pieni. Lopputulos olisi jälleen: "Mielenkiintoinen hypoteesi, muttei pysty haastamaan vallitsevaa mallia", eli minun kielelläni = TURHAA TYÖTÄ.
Tällainen on minun ajatusmallini.
Heti jos joku osaa uskottavasti selittää jollekin uudelle alueelle vanhoja germaanisperäisiä paikannimiä, todennäköisyystilanne alueiden välillä muuttuu ja tuo alue nousee lähemmäs Lounais-Suomea. Esimerkiksi Kymi-nimi oli Koivulehdon vanhaksi germaaniseksi selittämä, mutta sitten Johan Schalin selitti sen uskottavasti nuoremmaksi. Toisessa ketjussa olen itse pohtinut Taasianjoki/Tesjoki-nimiparia, mutta siinä on vielä äänteellisiä ongelmia. Mutta jos suhteellisen uskottavia germaanisia nimiselityksiä löytyy kaakosta vielä parikin, niin sitten on syytä arvioida Kaakkois-Suomen tilanne uudelleen.
Eli tutkimus elää: todisteita esitetään ja niitä myös kumotaan. Ja todisteiden pohjalta sitten toimitaan. Niin kauan kuin todisteita ei joltain alueelta ole, siihen ei ole mitään järkeä käyttää omaa aikaansa.
Ketä kiinnostaa "tutkia" todisteiden puutetta vain todetakseen, että "jaahas, tämän alueen tueksi en toistaiseksi pystynyt löytämään mitään todisteita"?Sinua ja aikalaista ilmeisesti kiinnostaa, mutta kielentutkijoiden mielestä se on ajan ja resurssien haaskausta. Ei auta kuin odottaa, kertyykö niitä todisteita muiden tutkimusten kautta vai ei.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Minähän tässä nimenomaan pidän mukana kaksi yhtä vahvaa reittiä: suoran ja kiertotien. Sinä puolestasi vaadit valitsemaan näistä suoran tien Occamin partaveitsen perusteella. Miksi sinä nyt kannatatkin supistavaa, passivoivaa tapaa, kun todisteiden perusteella eroa ei voida tehdä? Ja sitten taas kun todisteita on, sinä vaaditkin huomioimaan ne heikommatkin selitykset.
Lopultakin alat päästä jyvälle. Minä kannatan avointa mallia, tässä tapauksessa molempia.
Sinun omaa ajatustasihan minä tässä olen yrittänyt tuoda esille. Sinä: vain todisteet kelpaavat - > Langin reitillä ei ole todisteita, ei jatkoon.
Ai sinä panit sanoja minun suuhuni? No se meni väärin ja oli sitten olkinukke: minähän en ole sanonut noin, eikä metodistani tuollaista logiikkaa tietenkään seuraa. En ymmärrä, miten et pysty ymmärtämään selkeää suomea, vaikka miten monta kertaa toistelen:
1. Langin reitti perustuu ihan samoihin todisteisiin kuin suora reittikin.
2. Niiltä osin kuin todisteita ei ole, kumpikin reitti on yhtä mahdollinen.
3. Meillä ei ole keinoja arvioida, kumpi reitti on uskottavampi, koska ne perustuvat eri perusteluihin (eivät siis kielellisiin todisteisiin vaan eri perusteluihin): yksi perustuu taloudellisuusperiaatteeseen ja toinen perustuu arkeologisesti havaittuun vaikutusreittiin. jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:
Eli vastaapa kysymykseen:
Miksi kuvittelet, että Occamin partaveitsi olisi vahvempi ei-todiste kuin arkeologinen kehys?
En osaa. Sinä olet perustanut kaiken päättelyn todisteisiin. Nyt olet selittänyt toista. Mie ymmärrän kyllä mitä selität, mutta nyt on ristiriita.
Ei ole mitään ristiriitaa. Luepa taas edellä olevat kappaleet ja viestit ajatuksella ja sataan kertaan. Kyllä se varmasti jossain vaiheessa menee jakeluun, jos oikein pinnistelet.
jussipussi kirjoitti:
No okei, tekstiilikeramiikan mukana levisi mks:a aiempi saame. Sehän levisi lähes koko napapiirin eteläpuoliseen "Suomeen".
Tästäpä on helppo sitten ymmärtää mks:n leviäminen nopeasti vuodesta 0 alkaen ympäri fennoskandiaa ja Kuolaa.
Todisteet? Ei ole.
Arkeologia, jep
Saamen mks:a aiempi muoto sopisi...
Johtopäätös - saame levisi Lappiin jo ennen mks:a. Paikannimitodisteita ei luonnollisestikaan voi olla, koska ne päivittyivät.
Tiedoksi: Lang ei esittänyt em fantasiaa.
Ymmärrätätkö nyt?
Oletus siitä, että esisaame levisi Suomeen jo ennen vuotta 1000 eKr. kuten Lang esittää, on
mahdollinen. Yhtä mahdollinen on myös oletus, että esisaame levisi Suomeen vasta paljon myöhemmin. Emme voi tehdä eroa näiden mallien välille, koska suorat kielelliset todisteet puuttuvat.
Lang ei esitä uusia kielellisiä todisteita vaan tässäkin tapauksessa arkeologisen kehyksen, jonka mukana on levinnyt kulttuurivaikutteita. On siis mahdollista, että myös kielellisiä vaikutteita on levinnyt. Emme kuitenkaan tiedä, mikä kieli oli kyseessä - se saattoi olla länsiurali/esisaame, mutta saattoi olla jokin muukin. Tai saattoi olla, ettei kielellisiä vaikutteita levinnytkään.
Sen sijaan kyhäämäsi mallin loppuosan tiedämme virheelliseksi, koska siltä ajalta on
kielellisiä todisteita: saame ei voinut levitä Lappiin ennen kuin se oli kehittynyt myöhäiskantasaameksi - lainasanakerrostumien avulla tämän tiedetään tapahtuneen luoteisgermaanin kaudella eli ajanlaskun alun tienoilla.
Ymmärrätkö sinä edes sen, mikä on kielellinen todiste? Lue yllä kirjoittamani kuusi kertaa hitaasti ja ajatuksella läpi, ennen kuin vastaat.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eli myöhäiskantasaame syntyi sinunkin mielestäsi Lounais-Suomessa? Hyvä.
Sitäkin omituisempaa on, miksi haluat roikottaa mukana sellaisia alueita, joilta ei ole mitään todisteita.
Samasta syystä, kuin sinäkin. Sinä tosin arvioit todennäisyyksiä eri tavalla.
Mistähän sinä nyt puhut? Minähän en nimenomaan halua roikottaa mukana alueita, joilta ei ole todisteita. Sinä ja aikalainen haluatte jostain syystä toimia niin. Kysyin syytä siihen, etkä sinä vastannut. Minullahan ei ole syytä toimia niin, koska en toimi niin.