Switch to full style
Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.
Lähetä vastaus

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

09 Elo 2014 23:08

Kysyin tuota laiti-sanan alkuperää liittyen Jaskan mainioon tekstiin. Ja vieskan alkuperää. En yrittänyt enempää.

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

10 Elo 2014 06:41

Kiitos palautteesta ja kiitoksista, tulipa esiin paljon hyviä juttuja. Palaan niihin paremmalla ajalla, tässä vain pari pikaista vastausta:

Vahtola on kaivellut henkilönnimiä vanhoista (ala)saksalaisista asiakirjoista ja verrannut niitä suomalaisiin asutusnimiin; osa selityksistä on hyväksyttäviä, kun taas osalle on uskottavampiakin selityksiä. Esimerkiksi henkilönnimiselitys Eura ei selitä sitä, miksi Eura ja Aura nimeävät jokia, eikä sitä, että jälkimmäinen on luoteisgermaaninen asu ensimmäisestä. Koivulehdon selitys siis selittää paremmin näitä paikannimiä ja niiden tarkoitteita. Lisäksi saksalainen nimivastine oli muistaakseni Euracum/Ebura- tai jotain sellaista, eikä ole mitään varsinaisia todisteita siitä, että tuollaista henkilönnimeä olisi koskaan Suomessa käytetty/tunnettu. Harjavalta taas edellyttää jo äänteellisistä syistä kanta- tai luoteisgermaanin tason lainautumista.

Tietysti ne asutusnimet, jotka voidaan uskottavimmin selittää juuri germaanisista henkilönnimistä eivätkä sanoista, eivät todistaisi juuri germaanien läsnäolosta, koska suomen- ja vaikka saamenkielisetkin ovat voineet omaksua uusia nimiä vierailijoilta.

Kuitenkin nimielementit kuten Uotso/Uosso jne. on lainattu saameen germaanista, eikä mikään henkilönnimi tietääkseni muistuta niitä. Niinpä henkilönnimillä selittäminenkään ei selitä pois germaanien läsnäoloa täällä jossain vaiheessa.

Merovingiajan omaleimainen länsisuomalainen kulttuuri voisi hyvinkin liittyä suomengermaanien itämerensuomalaistumiseen – ennen ruotsalaisten tuloahan heidän on täytynyt sulautua. Kantaskandinaavien läsnäoloa Suomessa en käsitellyt, koska käsittääkseni siitä ei ole vielä ajantasaista tutkimuspäivitystä; toivottavasti Mikko Heikkilä tai joku muu tuo siihenkin aikatasoon lisävalaisua.

Jussipussi, kyllä tuo saamen ajoitus on ihan linjassa sen kanssa, mitä olen aiemmin kirjoittanut: luoteisgermaanin kaudellahan saame levisi Skandinaviaan saakka. Jätin tuossa yhteydessä selvyyden vuoksi käsittelemättä tarkemmin kielen leviämisen nopeutta ja reittiä (esim. jokin haara mahdollisesti Perämeren yli).

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

10 Elo 2014 09:06

Jaska kirjoitti:Jussipussi, kyllä tuo saamen ajoitus on ihan linjassa sen kanssa, mitä olen aiemmin kirjoittanut: luoteisgermaanin kaudellahan saame levisi Skandinaviaan saakka. Jätin tuossa yhteydessä selvyyden vuoksi käsittelemättä tarkemmin kielen leviämisen nopeutta ja reittiä (esim. jokin haara mahdollisesti Perämeren yli).


Maltillisempi kuin aiempi kirjoitin. Oulujärveen osoittava nuoli pitäisi osoittaa Nordkapiin ja Keski-Norjan rannikolle tuolla vuosiluvulla varustettuna, jolloin se olisi kuten aiemmin. Muuten en olisi hyvästä jutusta tällaista pieneltä vaikuttavaa nyanssia edes kaivanut esille, mutta noin esitettynä saamen kielen leviämisnopeus näyttää huomattavasti hitaammalta, kuin aiemmassa jutussasi. Ei noita vuosilukuja tietenkään ole tarkoitettukaan kuin suuntaa antaviksi.

Juttusi on otsikkonsa mukainen, eikä varmaan ole tarvettakaan kaikkia mahdollisia koukeroita pohtia, päinvastoin selvyys kärsisi kuten totesit. Hyvin siinä selviää eri kielten Suomen alueella olo ja niiden aikautus.

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

11 Elo 2014 17:58

Jaettu viestejä ketjuun "Kansanomainen opetuspaketti työstöön?"
viewtopic.php?f=31&t=1030

-----------

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

11 Syys 2014 19:23

Pohjustin tätä vähän blogitekstissä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nen-suomea

---------

Laitan tännekin linkin kirjoitukseeni, jossa esitellään kuluvan vuosituhannen kielitieteellisiä tuloksia Suomen muinaiskielistä. Kadonneiden muinaiskielten selvittelyssä ollaan vielä aika alussa, mutta jonkinlaista erottelua sekä karkeita arvioita ajasta ja paikasta voidaan antaa: Kielet Suomessa kautta aikain. (Mukana paljon karttoja.)
Ihmisille voi olla avartavaa tietää, että suomen kieli on vain yksi lukuisista kielistä, joita tänne on runsaan 10 000 vuoden aikana päätynyt - ja myöhemmin vuorostaan vetäytynyt uusien leviämiskykyisten kielten tieltä. Vetäytyminen tai jopa katoaminen tulee jossain vaiheessa olemaan suomen kielenkin kohtalo, mutta on mahdotonta sanoa, tapahtuuko se satojen vai tuhansien vuosien aikajänteellä.
Suomi ei siis ole mikään suomenkielisten ikivanha perintömaa, jossa kaikki muut kieliryhmät olisivat vain vieraita. Nykyaikaan säilyneet vanhat kielialueet (saamenkielinen, suomenkielinen ja ruotsinkielinen) edustavat vain viimeistä vaihetta alati muuttuneesta esihistoriallisesta kielimosaiikista.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kielen vaihtuminen alueella tarkoita väestön totaalista vaihtumista. Jonkin verran uusia ihmisiä tietysti aina tarvitaan levittämään tänne uusi kieli, mutta väestöjen sekoittuminen ja siihen liittyvä yleinen kaksikielisyys johtaa jossain vaiheessa helposti siihen, että toinen kieli hylätään turhana - sitä ei enää opeteta lapsille.
Niinpä meissäkin on suurella todennäköisyydellä kaikkien noiden muinaiskielten puhujien geenejä. Modernin genetiikan tuloksia olisikin mielenkiintoista verrata historiallisen kielitieteen tuloksiin, mutta työ on vielä pitkälti tekemättä. Emme tiedä edes sitä, mitkä haploryhmät tai niiden alaryhmät toivat tänne suomen kielen esimuodot (suomihan on kaksijuurinen kieli: länsi- ja itämurteet periytyvät kantasuomen eri murteista).
Jälkiä muinaiskielistä on löydetty paikannimistöstä ja sanastosta. Suomen alueella on puhuttu tällä tietoa ainakin seuraavia muinaiskieliä, vanhimmasta alkaen:
1. Muinaislappi (tuntematon kielikunta)
2. Muinaisjärvimaa (tuntematon kielikunta)
3. Kampakeraamiikkojen kieli (tuntematon kielikunta)
4. Nuorakeraamikkojen kieli (indoeurooppalainen)
5. Tekstiilikeraamikkojen kieli (uralilainen)
6. Skandinaavisen pronssikulttuurin kieli (esi- ja paleogermaani) ja sitä seurannut rautakautinen kieli (kanta- ja luoteisgermaani) (indoeurooppalainen)
7. Saamelainen kieli (uralilainen)
8. Itämerensuomalainen kieli, josta alkoi noin 1500 vuotta sitten kehittyä Lounais-Suomessa muinaislänsisuomi (uralilainen); noin 1000 vuotta sitten Laatokan rannalta levisi muinaiskarjala, joka on kaikkien itämurteidemme kantakieli.

Suomea nuorempia tulokaskieliä en enää käsittele. Tiedetään kuitenkin, että muinaisruotsi levisi manner-Suomeen noin 1100-luvulta alkaen. Täältä puolestaan löytyy esimerkkilause siitä, miten kieli on muuttunut kantauralista välivaiheiden kautta nykysuomeen; ja täältä karttasarja suomen kielen esimuotojen leviämisestä Volgalta Suomeen.
Se, mikä kieli jää voitolle ja syrjäyttää toisen kielen, riippuu sitten ihan muista kuin kielellisistä seikoista: mikä kieli on hohdokas menestyjien ja yläluokan kieli, minkä kielen puhujat ovat teknisesti edistyneitä tai minkä kielen puhujat alistavat toisen kielen puhujat valtansa alle. Siinä tilanteessa ei suinkaan arvioida sitä, mikä kieli olisi helpoin oppia.
Mainittakoon, että toisin kuin aiemmin ajateltiin (jatkuvuusteoriat, jotka on osoitettu menetelmiltään epäluotettaviksi ja lähtökohdiltaan virheellisiksi), näyttää uralilainen kieli levinneen Suomen alueelle vasta indoeurooppalaisen kielen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että uralinkielinen väestö olisi onnistunut levittämään kielensä indoeurooppalaisille nuorakeraamikoille. Esimerkiksi Mikko Heikkilä on väitöskirjassaan ehdottanut syyksi sitä, että pronssimetallurgia omaksuttiin Volgan-Uralin alueella joitain satoja vuosia aikaisemmin kuin Skandinaviassa.
Voi kuitenkin olla, että varhaisimmat indoeurooppalaiset ehtivät sulautua Suomen alueen varhaisempien muinaiskielten puhujiin jo ennen kuin ensimmäiset uralinkieliset saapuivat. Tästä asiasta ei siis ole varmuutta.

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

11 Syys 2014 22:17

Erittäin hyvä ja ajankohtainen teksti.

Re: Kielet Suomessa kautta aikain

05 Loka 2014 02:07

Väkersin kuvaajan selventääkseni kahta eri hahmotusta. Minä edustan vasemmanpuoleista, joka siis vastaa todellisuutta. Oikeanpuoleinen näyttää liittyvän yltiökansallismieliseen maailmankuvaan ja tiedon puutteeseen. :wink:

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kaaviokielialueet.png

Tätä olen yrittänyt selittää, kun olen puhunut siitä, ettei Suomi ole suomenkielisten maa vaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten maa.
Lähetä vastaus