Kuka tunnistaa tämän lorun?

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Ulfbehrt2 » 19 Joulu 2014 21:28

Kuva

Kuka tunnistaa tämän lorun ja osaa selittää ? Sen takana on myös inhimillinen tragedia.
Avatar
Ulfbehrt2
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 27
Liittynyt: 19 Joulu 2014 21:00
Paikkakunta: Vantaa

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Jaska » 19 Joulu 2014 22:51

Ulfbehrt2 kirjoitti:Kuva

Kuka tunnistaa tämän lorun ja osaa selittää ? Sen takana on myös inhimillinen tragedia.

En tunnista... Ei näytä miltään uralilaiselta kieleltä. Linkkiosoite viitannee balttien suuntaan?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Pertinax » 19 Joulu 2014 23:15

Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Ulfbehrt2 » 20 Joulu 2014 15:11

Pertinax kirjoitti:http://en.wikipedia.org/wiki/Nostratic_languages#Sample_text


Wikipedia tiesi. Kyseessä on Vladislav Illyich-Svitychin rekonstruoima pätkä hypoteettista Nostraattista (Nostratic) kieltä joka yhdistää mm. Uralilaisen ja Indoeurooppalaisen kieliperheen. Hyvin on I-S suomensa lukenut kun tämä on melkein suoraan kääntyvä. Viime aikoina ei ole enää paljoa kiinnostusta ollut tähän alunperin Holger Pedersenin kehittämään hypoteesiin. I-S:n lisäsksi myös Aharon Dolgopolsky on kehitellyt nostraattista sanastoa. Muoti muuttuu myös lingvistiikassa...
Avatar
Ulfbehrt2
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 27
Liittynyt: 19 Joulu 2014 21:00
Paikkakunta: Vantaa

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Ulfbehrt2 » 20 Joulu 2014 15:13

Ulfbehrt2 kirjoitti:
Pertinax kirjoitti:http://en.wikipedia.org/wiki/Nostratic_languages#Sample_text


Wikipedia tiesi. Kyseessä on Vladislav Illyich-Svitychin rekonstruoima pätkä hypoteettista Nostraattista (Nostratic) kieltä joka yhdistää mm. Uralilaisen ja Indoeurooppalaisen kieliperheen. Hyvin on I-S suomensa lukenut kun tämä on melkein suoraan kääntyvä. Viime aikoina ei ole enää paljoa kiinnostusta ollut tähän alunperin Holger Pedersenin kehittämään hypoteesiin. I-S:n lisäsksi myös Aharon Dolgopolsky on kehitellyt nostraattista sanastoa. Muoti muuttuu myös lingvistiikassa...



...ai niin, se inhimillinen targedia koski Vladislav Illyich-Svitych parkaa, joka jäi auton alle ja kuoli kesken teoriansa kehittelyä
Avatar
Ulfbehrt2
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 27
Liittynyt: 19 Joulu 2014 21:00
Paikkakunta: Vantaa

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Joulu 2014 00:23

Nostraattinen aikataso menee jo niin kauas, että sitä tuskin voitaisiin uskottavasti rekonstruoida, vaikka nuo kielet oikeastikin palautuisivat yhteiseen kantakieleen. Niin kaukaa ei pitäisi olla periytynyt nykykieliin enää kuin joitain kymmeniä sanoja, ja säännöllisiä äännevastaavuuksia olisi enää hyvin vaikea selvittää.

Sinänsä mitä tahansa kielikuntia yhdistämään voidaan rekonstruoida kantakieli - se on teknisesti ja metodisesti mahdollista - mutta tällainen rekonstruktio ei ole automaattisesti oikein. Esim. rekonstruoitu uralilais-indoeurooppalainen kantakieli poikkeaisi uralilais-altailaisesta kantakielestä, eikä kumpaakaan olisi mahdollista arvioida nykytiedoin toista uskottavammaksi eli lähempänä muinaista totuutta olevaksi, vaikka ne ovat keskenään ristiriidassa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiKirjoittaja Pystynen » 29 Joulu 2014 18:07

Jaska kirjoitti:Nostraattinen aikataso menee jo niin kauas, että sitä tuskin voitaisiin uskottavasti rekonstruoida, vaikka nuo kielet oikeastikin palautuisivat yhteiseen kantakieleen. Niin kaukaa ei pitäisi olla periytynyt nykykieliin enää kuin joitain kymmeniä sanoja, ja säännöllisiä äännevastaavuuksia olisi enää hyvin vaikea selvittää.

…ja näinpä monet tosissaan olevat nykynostraatikot keskittyvätkin enemmän sen tutkimiseen, millä muilla tavoin kuin kantakieltä täsmällisesti rekonstruoimalla on mahdollista osoittaa sukulaisuussuhteita.

Jaska kirjoitti:Sinänsä mitä tahansa kielikuntia yhdistämään voidaan rekonstruoida kantakieli - se on teknisesti ja metodisesti mahdollista -

Teknisesti voidaan (yksinkertaisimmillaan menetelmällä: "kantanostraatissa oli kaksi sanaa 'tulelle', joista toinen oli tuli ja toinen fire; samoin kaksi sanaa 'puulle', joista toinen oli puu ja toinen tree"), mutta ei suinkaan uskottavasti. Uskottavasti rekonstruoitavissa oleva kantakieli on täysin riittävä peruste pitää kahta kieltä sukulaisina.

Jaska kirjoitti:Esim. rekonstruoitu uralilais-indoeurooppalainen kantakieli poikkeaisi uralilais-altailaisesta kantakielestä, eikä kumpaakaan olisi mahdollista arvioida nykytiedoin toista uskottavammaksi eli lähempänä muinaista totuutta olevaksi, vaikka ne ovat keskenään ristiriidassa.

No jaa, tällöin sietää tietysti kysyä, onko niiden välillä sittenkään mitään lopullista ristiriitaa, vai olisivatko ne vain osatotuuksia samasta historiasta. Vastaavastihan jos rekonstruoitaisiin saamelais-ugrilainen kantakieli, sinne esim. ilmestyy erilainen sana 'vedelle' (*śäčä) kuin jos rekonstruoitaisiin itämerensuomalais-ugrilainen kantakieli (*wetə). Eli nämä hypoteesit myös osin "ovat ristiriidassa". Kuitenkin ne ovat lopulta aika hyvin sovitettavissa yhteen, ei vähiten siksi että löytyy kuitenkin myös paljon yhteisiä suomalais-saamelaisuuksia.

Samoin on esitetty ihan kohtalainen määrä altailais-indoeurooppalaisia rinnastuksia, ja onkin historiallisesti ihan odotettavaa, että näiden havaitseminen ei suinkaan johtanut kolmannen erilaisen eli indoaltailaisen hypoteesin luomiseen, vaan indouralilaisen ja ural-altailaisen hypoteesien yhdistämiseen nostraattihypoteesiksi.

Nostraattihypoteesin pahin yksittäinen valuvika lienee sitten altailaishypoteesi, joka sikäli kun olen katsonut, on melko pitkälle on rakennettu juuri tuolla "tuli/fire, puu/tree" menetelmällä. Jos "altailaiset" piirteet kunnolla purettaisiin osiinsa (eli esintyvätkö ne uskottavasti turkkilais-, mongoli-, tunguusi-, japanilaiskielissä vai koreassa), kuva voisi muuttua paljonkin. Ehkä emme enää saisikaan kasaan sellaisia piirteitä, jotka esim. turkkilaiskielet jakavat sekä uralilaisten että ie. kielten kanssa; vaan löytäisimmekin erilliset kasat yhtäältä ie-turkkilaisuuksia, toisaalta uralilais-tunguusilaisuuksia, ja kolmanneksi turkkilais-tunguusilaisuuksia. Tälläisiä erillisiä rykelmiä ei enää kannattaisi selittää yhden ainoan kantakielen avulla, vaan useimmat niistä varmaankin johtuisivat lainakontakteista tms (vaikka ehkä jokin niistä voisi silti johtua alkusukulaisuudesta).
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa