Sivu 1/1

Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 19 Joulu 2014 21:28
Kirjoittaja Ulfbehrt2
Kuva

Kuka tunnistaa tämän lorun ja osaa selittää ? Sen takana on myös inhimillinen tragedia.

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 19 Joulu 2014 22:51
Kirjoittaja Jaska
Ulfbehrt2 kirjoitti:Kuva

Kuka tunnistaa tämän lorun ja osaa selittää ? Sen takana on myös inhimillinen tragedia.

En tunnista... Ei näytä miltään uralilaiselta kieleltä. Linkkiosoite viitannee balttien suuntaan?

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 19 Joulu 2014 23:15
Kirjoittaja Pertinax

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 20 Joulu 2014 15:11
Kirjoittaja Ulfbehrt2
Pertinax kirjoitti:http://en.wikipedia.org/wiki/Nostratic_languages#Sample_text


Wikipedia tiesi. Kyseessä on Vladislav Illyich-Svitychin rekonstruoima pätkä hypoteettista Nostraattista (Nostratic) kieltä joka yhdistää mm. Uralilaisen ja Indoeurooppalaisen kieliperheen. Hyvin on I-S suomensa lukenut kun tämä on melkein suoraan kääntyvä. Viime aikoina ei ole enää paljoa kiinnostusta ollut tähän alunperin Holger Pedersenin kehittämään hypoteesiin. I-S:n lisäsksi myös Aharon Dolgopolsky on kehitellyt nostraattista sanastoa. Muoti muuttuu myös lingvistiikassa...

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 20 Joulu 2014 15:13
Kirjoittaja Ulfbehrt2
Ulfbehrt2 kirjoitti:
Pertinax kirjoitti:http://en.wikipedia.org/wiki/Nostratic_languages#Sample_text


Wikipedia tiesi. Kyseessä on Vladislav Illyich-Svitychin rekonstruoima pätkä hypoteettista Nostraattista (Nostratic) kieltä joka yhdistää mm. Uralilaisen ja Indoeurooppalaisen kieliperheen. Hyvin on I-S suomensa lukenut kun tämä on melkein suoraan kääntyvä. Viime aikoina ei ole enää paljoa kiinnostusta ollut tähän alunperin Holger Pedersenin kehittämään hypoteesiin. I-S:n lisäsksi myös Aharon Dolgopolsky on kehitellyt nostraattista sanastoa. Muoti muuttuu myös lingvistiikassa...



...ai niin, se inhimillinen targedia koski Vladislav Illyich-Svitych parkaa, joka jäi auton alle ja kuoli kesken teoriansa kehittelyä

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 22 Joulu 2014 00:23
Kirjoittaja Jaska
Nostraattinen aikataso menee jo niin kauas, että sitä tuskin voitaisiin uskottavasti rekonstruoida, vaikka nuo kielet oikeastikin palautuisivat yhteiseen kantakieleen. Niin kaukaa ei pitäisi olla periytynyt nykykieliin enää kuin joitain kymmeniä sanoja, ja säännöllisiä äännevastaavuuksia olisi enää hyvin vaikea selvittää.

Sinänsä mitä tahansa kielikuntia yhdistämään voidaan rekonstruoida kantakieli - se on teknisesti ja metodisesti mahdollista - mutta tällainen rekonstruktio ei ole automaattisesti oikein. Esim. rekonstruoitu uralilais-indoeurooppalainen kantakieli poikkeaisi uralilais-altailaisesta kantakielestä, eikä kumpaakaan olisi mahdollista arvioida nykytiedoin toista uskottavammaksi eli lähempänä muinaista totuutta olevaksi, vaikka ne ovat keskenään ristiriidassa.

Re: Kuka tunnistaa tämän lorun?

ViestiLähetetty: 29 Joulu 2014 18:07
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:Nostraattinen aikataso menee jo niin kauas, että sitä tuskin voitaisiin uskottavasti rekonstruoida, vaikka nuo kielet oikeastikin palautuisivat yhteiseen kantakieleen. Niin kaukaa ei pitäisi olla periytynyt nykykieliin enää kuin joitain kymmeniä sanoja, ja säännöllisiä äännevastaavuuksia olisi enää hyvin vaikea selvittää.

…ja näinpä monet tosissaan olevat nykynostraatikot keskittyvätkin enemmän sen tutkimiseen, millä muilla tavoin kuin kantakieltä täsmällisesti rekonstruoimalla on mahdollista osoittaa sukulaisuussuhteita.

Jaska kirjoitti:Sinänsä mitä tahansa kielikuntia yhdistämään voidaan rekonstruoida kantakieli - se on teknisesti ja metodisesti mahdollista -

Teknisesti voidaan (yksinkertaisimmillaan menetelmällä: "kantanostraatissa oli kaksi sanaa 'tulelle', joista toinen oli tuli ja toinen fire; samoin kaksi sanaa 'puulle', joista toinen oli puu ja toinen tree"), mutta ei suinkaan uskottavasti. Uskottavasti rekonstruoitavissa oleva kantakieli on täysin riittävä peruste pitää kahta kieltä sukulaisina.

Jaska kirjoitti:Esim. rekonstruoitu uralilais-indoeurooppalainen kantakieli poikkeaisi uralilais-altailaisesta kantakielestä, eikä kumpaakaan olisi mahdollista arvioida nykytiedoin toista uskottavammaksi eli lähempänä muinaista totuutta olevaksi, vaikka ne ovat keskenään ristiriidassa.

No jaa, tällöin sietää tietysti kysyä, onko niiden välillä sittenkään mitään lopullista ristiriitaa, vai olisivatko ne vain osatotuuksia samasta historiasta. Vastaavastihan jos rekonstruoitaisiin saamelais-ugrilainen kantakieli, sinne esim. ilmestyy erilainen sana 'vedelle' (*śäčä) kuin jos rekonstruoitaisiin itämerensuomalais-ugrilainen kantakieli (*wetə). Eli nämä hypoteesit myös osin "ovat ristiriidassa". Kuitenkin ne ovat lopulta aika hyvin sovitettavissa yhteen, ei vähiten siksi että löytyy kuitenkin myös paljon yhteisiä suomalais-saamelaisuuksia.

Samoin on esitetty ihan kohtalainen määrä altailais-indoeurooppalaisia rinnastuksia, ja onkin historiallisesti ihan odotettavaa, että näiden havaitseminen ei suinkaan johtanut kolmannen erilaisen eli indoaltailaisen hypoteesin luomiseen, vaan indouralilaisen ja ural-altailaisen hypoteesien yhdistämiseen nostraattihypoteesiksi.

Nostraattihypoteesin pahin yksittäinen valuvika lienee sitten altailaishypoteesi, joka sikäli kun olen katsonut, on melko pitkälle on rakennettu juuri tuolla "tuli/fire, puu/tree" menetelmällä. Jos "altailaiset" piirteet kunnolla purettaisiin osiinsa (eli esintyvätkö ne uskottavasti turkkilais-, mongoli-, tunguusi-, japanilaiskielissä vai koreassa), kuva voisi muuttua paljonkin. Ehkä emme enää saisikaan kasaan sellaisia piirteitä, jotka esim. turkkilaiskielet jakavat sekä uralilaisten että ie. kielten kanssa; vaan löytäisimmekin erilliset kasat yhtäältä ie-turkkilaisuuksia, toisaalta uralilais-tunguusilaisuuksia, ja kolmanneksi turkkilais-tunguusilaisuuksia. Tälläisiä erillisiä rykelmiä ei enää kannattaisi selittää yhden ainoan kantakielen avulla, vaan useimmat niistä varmaankin johtuisivat lainakontakteista tms (vaikka ehkä jokin niistä voisi silti johtua alkusukulaisuudesta).