Fagus kirjoitti:Kannatan ehdottomasti! Sanojen säilyminen lienee täysin meistä itsestämme kiinni.
Ulfbehrt2 kirjoitti:Pelastettava on! Kielikorvaani aivan sattui kun entinen duunipomoni käytti yhdistelmää "lienee on" aivan surutta. En koskaan uskaltanut puuttua siihen ilmaisuun, joten korva vaan vinkui....
Ulfbehrt2 kirjoitti:Kielikorvaani aivan sattui kun entinen duunipomoni käytti yhdistelmää "lienee on" aivan surutta. En koskaan uskaltanut puuttua siihen ilmaisuun, joten korva vaan vinkui....
Schrödingerin kissan elossalienevyys ja -liemättömyys ovat epäselviä, kunnes asia mitataan ja kissan aaltofunktio romahtaa, tuottaen kissalle tilan, jossa lienevyys on mennyttä. Kissa ei ole enää lienemättä elossa, tai liemätön elämisensä suhteen, vaan yksiselitteisesti joko elävä tai kuollut.
Pystynen kirjoitti:— Jaskan uudistaivutukseen lisään hieman nominaalimuotoja yms.
Infinitiivit:
liedään "mahdollisesti ollaan"
lieden "mahdollisesti ollen"
liemässä "mahdollisesti olemassa"
lieminen "mahdollisesti oleminen" (valkoviinin loppujen lieminen voi olla keitonlieminen)
Partisiipit:
lienyt "mahdollisesti ollut"
liety "mahdollisesti oltu"
lievä "mahdollisesti oleva" (lievä vaiva on usein tosiaan lievä!)
lietävä "mahdollisesti oltava"
Johdoksia:
lienti "mahdollinen olo"
liejä "hypoteettinen olio"
Eskous kirjoitti:Minusta lie-verbi sisältää potentiaalisen olla-verbin, jopa silloinkin, kun sanotaan: "Sitä ei liene olemassa." Siksi "lie on" ei kuulosta minusta järkevältä.
Eskous kirjoitti:Lienevä, lienevämpi, lienevin. Liemätön, liemättömämpi, liemättömin. - Todennäköisyyden (uskottavuuden) ja epätodennäköisyyden (epäuskottavuuden) asteen ilmaisuja. Esimerkiksi: "Käärmeen sammakon syönti on lienevämpää kuin sammakon käärmeen syönti." tai "Lienevin vaihtoehto on hyvin paljon todennäköisempi kuin liemättömin."
Jaska kirjoitti:Vähän pitää venäyttää mielikuvitusta, mutta esimerkiksi sauna voisi olla "juuri ja juuri lietävä", ennen kuin kuumuus käy sietämättömäksi.
Pystynen kirjoitti:"heiiii jope me liedään herttoniemelässä jatkoilla, hyvääää uutta vuottaah!!"
Jusarius kirjoitti:Lie lienee vain yksi esimerkki kielen köyhtymisestä. Sanojen ja ilmaisujen eri vivahteiden tunnistamisessa on valtava kuilu sukupolvien välillä. Kolmikymppisille ja sitä nuoremmille nuorukainen on nuori ihminen, venakko on venäläinen nainen tai mies, pirssi on auto ym. Tuleeko meistä kaikista puolikielisiä finglishin puhujia? Kuulostan kalkkikselta, mutta syy lienee televisiossa ja tietokoneessa. Ennen television ja interaktiivisemmat multimediahärvelit korvasi tarinointi. Omassa lapsuudessani mummolassa vietetyt kesät olivat varsinaisia "kielikylpyjä". En muista kaivanneeni siellä kertaakaan televisiota, koska mummoni tarinat olivat niin elävää kieltä, että niitä oli nautinto kuunnella ja kuvitella tapahtumat päässään. Toisaalta kyse lienee myös murrealueiden eroista; hämäläispirteissä ei liene aiemminkaan porinoitu yhtä vilkkaasti kuin Karjalassa ja Savossa. Kun yleispuhekieleksi on valikoitunut melko ykstotinen hämäläisvoittoinen puheenparsi, niin sekin vaikuttanee tähän köyhtymisilmiöön.
Totta. Tässä on kuitenkin ilmeisesti valtava ero sukupuolten välillä. Nuoret miehet eivät lue juuri ollenkaan.Jaska kirjoitti:Lisäisin, että kirjallisuuden lukeminen rikastuttaa sanavarastoa ja auttaa ymmärtämään tuollaisia arkielämässä harvemmin kuultuja sanojakin oikein. Nykylapset ja -nuoret eivät lue enää yhtä paljon kuin aiemmat sukupolvet.
Tosin ehkä pitäisi turvautua vanhaan kirjallisuuteen, kun nykykirjailijoiden ja kustannustoimittajienkin sanavarasto alkaa olla mitä on...
Infinitiivit:
liedään "mahdollisesti ollaan"
lieden "mahdollisesti ollen"
Sigfrid kirjoitti:lieden "mahdollisesti ollen"
Vastaavasti lähin muoto olisi
tehnen, ei tehden
vienen
saanen
Olavi kirjoitti:Hyviä ehdotuksia taivutukseen, mutta voisiko imperfekti mennä toisaalta näinkin:
lein, leit, lei, leimme, leitte, leivät
Hän lei kaupassa, kun vesivahinko tapahtui.
Kuulostaa ainakin hauskalta
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 33 vierailijaa