hunninko62 kirjoitti:Lueskelin mesoliittisten melojen kuvauksia ja sattui silmään kuperalapaset melat. Ne olivat kuulemma hiihtämiseen tarkoitettuja eli edettiin lunta lusikoiden. Menetelmää käytettiin vielä hiljan siperialaisissa yhteyksissä. Näin siis teksti.
hunninko62 kirjoitti:Ihmettelin sitä kyllä (uskon toki) ja avasin etymologisen sanakirjan. Sieltä:
fi-suksi, vepsä-suks', viro-suusk, mordva-soks, mansi-towt-,..., ???-*sukse
fi-soutaa, vepsä-souta, viro-sõuda, mansi-tow-, saame-suhkat, ... ural-*suxi-
Naurattaa tietenkin yhtäläisyyksien etsiminen näin kaukaisista sanoista, mutta jotain valoa tunnelissa voi olla... Tunteeko joku muiden kielein vastineet sanoille suksi ja soutaa? Miten muissa uralilaisissa kielissä sanotaan hiihtää?
Nyt jäin miettimään, miten äänne *x- suhahtaa uralilaisessa sanassa *suxi-?? Voiko sitä kuvailla täällä roomalaisilla kirjaimilla?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jonkin verran hiihtoa harrastavana olen aika vakuuttunut siitä että lumessa melomalla ei kyllä pitkälle pääse. Oliko mela siis leikkaukseltaan lusikan muotoinen vai toiselta sivulta suora, toiselta kupera?
Edes ihan vedessä lusikan muoto ei oikein intuitiivisesti tuntuisi olevan juuri hyödyksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jonkin verran hiihtoa harrastavana olen aika vakuuttunut siitä että lumessa melomalla ei kyllä pitkälle pääse. Oliko mela siis leikkaukseltaan lusikan muotoinen vai toiselta sivulta suora, toiselta kupera?
Edes ihan vedessä lusikan muoto ei oikein intuitiivisesti tuntuisi olevan juuri hyödyksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jonkin verran hiihtoa harrastavana olen aika vakuuttunut siitä että lumessa melomalla ei kyllä pitkälle pääse.
Hunninko62 kirjoitti:Eräs asia vähän on alkanut ihmetyttää: jos uraali oli kieliemme äiti ja suomi on osastomme lähes etäisin kieli, niin miksi suomi on lähempänä uraalia monissa sanoissa kuin muut kielet? Näinkö harhaa? En mainitse esimerkkejä, koska se toistuu niin monessa Jaakon gradun sanoissa (lopuussa on luettelo).
Hunninko62 kirjoitti:Onko germaani- ja balttiyhteydet tiivistäneet esille uraalin kadonneen idun? Toki muutkin kielet ovat yhtä vanhoja kuin suomi, mutta ovat volgalla olleet toistensa lähellä ja "tukeneet" toisiaan nykymuotoonsa. Täällä kaukana, ilman aiemmin haarautuneita kielien vaikutusta olemme saamen ja eestin välissä "uralisoituneet"?
hunninko62 kirjoitti:Muinaiset melontatavat olivat "mela pystyssä" kanootin viertä. Takana veto päättyi lyhyeen ohjauksliikkeeseen.
hunninko62 kirjoitti:Meloista vielä, että linkistä huomaa käyttötarkoituksen sanelevan melan muodon ja varren pituuden. Nykymelat on tarkoitettu "luonnottomaan veivaukseen" sivusuunnassa, kaarressa kuin airo. Muinaiset melontatavat olivat "mela pystyssä" kanootin viertä.
eli Taavetti: Kerroin aiemmassa viestissäni, että lyly/kalhu yhdistelmällä eteneminen perustui pääasiassa jalkatyöhön. Vieläpä meidän käsityksemme mukaan niin epäkäytännölliseen tapaan, kuin toisella jalalla potkimiseen.
Kinapori: Komimetsästäjä käytti sauvaa jossa oli koverrettu kärki nimenoman lumen kaivamista varten, ainakin valokuvien perusteella. Kaivaminen selittää sauvan muodon siis Suomessakin
Make: Kyllä suoraan melottaessa lapa pidetään aina mahdollisimman lähellä kanoottia.
Viimeistelin juuri tätä varten pitkään työstössä olleen jutun "Onko suomi vanhakantainen kieli?"
hunninko62 kirjoitti:Mistä tuohon Quoteen saa nimimerkin mukaan? Siihen asti...
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 30 vierailijaa