myöhäiskantasuomi=suomi-viron kantakieli

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

myöhäiskantasuomi=suomi-viron kantakieli

ViestiKirjoittaja Sees2011 » 29 Huhti 2011 06:25

Milloin katsotaan ihmisten siirtyneen puhumaan tätä kieltä ja missä?

Tämä kieli siis alkoi erkaantua 500 eaa. nyky-Suomen alueella omaksi kielekseen, ensin muinaishämeeksi?
Sees2011
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 470
Liittynyt: 14 Helmi 2011 23:41

Re: myöhäiskantasuomi=suomi-viron kantakieli

ViestiKirjoittaja Jaska » 30 Huhti 2011 01:54

Sees2011 kirjoitti:Milloin katsotaan ihmisten siirtyneen puhumaan tätä kieltä ja missä?

Tämä kieli siis alkoi erkaantua 500 eaa. nyky-Suomen alueella omaksi kielekseen, ensin muinaishämeeksi?

Kopioin löytämisen helpottamiseksi tähän järkevästi nimettyyn ketjuun pätkän toisesta ketjusta:

--------------

Kieliyhteys voi säilyä satoja vuosia, ja olennaisempia ovatkin kielenulkoiset tekijät: onko kielisaareke riippuvainen emäalueesta vai ei.

Germaani-saame-ims.-kolmiomittauksella on saatu haarukoitua myöhäiskantasuomen hajoaminen suunnilleen nuoremmalle roomalaisajalle (200-400 jaa.). Hieman tämän jälkeen on vasta alkanut kantasuomen pohjoismurteen erilliskehitys kohti muinaishämettä (suomen kielen vanhin juuri).

Kuitenkin paikannimistön jatkuvuus osoittaa että kielellisiä esivanhempiamme on asunut Lounais-Suomessa ainakin jo suunnilleen 500 eaa.: silloin on germaaneilta lainattu paikannimiä jotka ovat kehittyneet säännöllisesti nykysuomeen saakka.

Eli vaikka itämerensuomalaisia on ollut läsnä Suomessa jo rautakauden alusta lähtien, he ovat olleet jokseenkin heiveröinen ja emäalueesta riippuvainen siirtokunta, ja kieleen ovat päivittyneet kaikki kantasuomalaiset muutokset. Vasta lähes vuosituhatta myöhemmin itämerensuomalaisten kolonia Lounais-Suomessa on ollut riittävän suuri pärjäämään omillaan, jolloin on alkanut kielen eriytyminen. Toki vielä tämän jälkeenkin on saatu päivitystä Virosta, minkä seurauksena syntyi varsinaissuomalainen murteisto (virolaisvaikutteita muinaishämäläiselle pohjalle).

---------

Eli vielä 500 eaa. puhuttiin keskikantasuomea - se on epämääräinen käsite, joka kattaa koko pitkän muutosjakson varhaiskantasuomen ja myöhäiskantasuomen välissä. Kieli päivittyi vielä lähes vuosituhannen ajan Viron suunnalta, joten se ei alkanut kehittyä vielä omaan suuntaansa (ainakaan siltä osin kuin siihen päästään käsiksi).

Vasta myöhäiskantasuomen alettua hajota alkoivat muutokset, jotka hyvin karkeasti vasta noin 500 jaa. oikeuttavat puhumisen itsenäisestä muinaishämäläisestä murteesta. Tällä tarkoitetaan sitä kielimuotoa, joka on kaikkien suomen kielen länsimurteiden vanhin juuri: se levisi Pohjanlahden rannikkoa Tornionjoelle saakka ensimmäisen vuosituhannen jaa. aikana. Varsinais-Suomessa sen päälle tuli virolaista vaikutusta, Pohjanmaalla karjalaista vaikutusta, ja Hämeen-Satakunnan alueella se alkoi kehittyä "varsinaiseksi" hämeeksi (esim. *δ > l).

On tulkinnanvaraista, onko muinaishäme sama kuin pohjoiskantasuomi, eli se kielimuoto joka on muinaishämeen ja muinaiskarjalan taustalla. Arkeologisen aineiston perusteella on mahdollista, että muinaishäme levisi merovingiajalla (600-800 jaa.) Laatokan rantaan saakka, jolloin se olisikin muinaiskarjalan emokieli eikä sisarkieli.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: myöhäiskantasuomi=suomi-viron kantakieli

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 02 Touko 2011 18:37

Jaska kirjoitti:Kuitenkin paikannimistön jatkuvuus osoittaa että kielellisiä esivanhempiamme on asunut Lounais-Suomessa ainakin jo suunnilleen 500 eaa.: silloin on germaaneilta lainattu paikannimiä jotka ovat kehittyneet säännöllisesti nykysuomeen saakka.

Tässä et tarkoita nimiä Eura ja Harjavalta, joiden synty olisi tämän vuosituhannen puolella?
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

Re: myöhäiskantasuomi=suomi-viron kantakieli

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Touko 2011 00:23

hunninko62 kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kuitenkin paikannimistön jatkuvuus osoittaa että kielellisiä esivanhempiamme on asunut Lounais-Suomessa ainakin jo suunnilleen 500 eaa.: silloin on germaaneilta lainattu paikannimiä jotka ovat kehittyneet säännöllisesti nykysuomeen saakka.

Tässä et tarkoita nimiä Eura ja Harjavalta, joiden synty olisi tämän vuosituhannen puolella?

Millä perusteella niin myöhäinen? Vallitsevan käsityksen mukaan Eura olisi jo ennen luoteisgermaanin tasoa omaksuttu, eli selvästi ennen ajanlaskun alkua, ja Harjavalta olisi ns. varhaiskantaskandinaavin ajalta eli jokunen vuosisata jälkeen ajanlaskun alun.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa