Kvenlander kirjoitti:Luin erään amerikan-suomalaisen lähettämää korttia viime vuosisadan alusta ja yritin arvailla, mistä kirjoittaja olisi kotoisin.
Kortissa kiinnitin huomiota siihen, että siinä käytettiin sanaa "ja" merkityksessä "myöskin", josta tuli mieleen länsirannikko, esimerkiksi Pori.
Sitten "jotka" oli kirjoitettu muotoon "jokka", josta tuli mieleen Pohjanmaa. Mutta eikö toisaalta meänkielessä kirjoiteta "jokka" ja se kai pohjautuu itämurteisiin?
Viimeinen vihje oli, että "poikia" oli kirjoitettu "poikija", mutta tämä ei välttämättä viittaa murteisiin.
Osaako joku kielitieteilijä auttaa?
Vaikea kuvitella, että kortin kirjoittaja olisi ollut kotoisin alueelta, jossa puhutaan Lounais-Suomen murretta. Itse lounais-suomea äidinkielenä puhuvana satakuntalaisena luulin ensin otsikon ("jokka") nähdessäni jussipussin hakevan jotakin saamelaista paikannimeä, niin perin oudolta muoto vaikutti. Olisin veikannut kirjoittajan olevan Pohjanmaalta, mutta jos Eskous pohjalaisena (?) on kuullut ainoastaan naantalilaisen käyttävän "ja"-muotoa "myöskin" asemasta, niin silloinhan kysymykseen voisi tosiaankin tulla porilainen, joka puhuu nimenomaan Lounais-Suomen välimurteita. Meiltä on Poriin vain varttitunnin ajomatka, mutta murreraja kulkee valitettavasti vanhan asuinpaikkani ja Porin välissä. Meillä ja etelämpänäkin rannikolla sanotaan esim. että: "Ne väsynee skeittari ova poikki, ketä ova porilaisen tykön. Mää ole ja vähä väsyny..." Eli sekä "jokka" että "poikija" ovat mahdottomia varsinaista lounais-suomen murretta puhuvien suuhun pistettäviksi. "Myöskin"-muoto on jo äänteellisesti ihan mahdoton ja jos "myöskin"-sanaa käytettäisiin Lounais-Suomessa, se olisi "myäskin". Tämäkin kuulostaa jotenkin käytön puuttuessa ihan merkilliseltä. Sitäpaitsi se ei sovi länsi-suomalaisen mentaliteettiinkaan: nämä nimittäin pistävät asiat aina jonoon ja riviin sanoen "se ja se ja se ja se...", kun taas "myöskin" ottaa jotenkin huomioon sen toisenkin asian. Länsi-suomalainen ei ota periaatteessa koskaan mitään muuta asiaa tai ihmistä huomioon.
Sillä on vaan käytössä se jono tai sitten se sanoo "joko – tai", "on" tai "off".
Tästä tuleekin mieleen tämä:
Kvenlander kirjoitti:Toisaalta Porissa koko ikänsä asunut kaveri, joka joskus yläasteaikoihin lähti käymään Iisalmeen mökille kuiskasi ruokapöydässä "Mä en ymmärrä sanaakaan, mitä sun mummo sanoo." Hänen toinen ihmettelyn aiheensa olikin sitten se, että Kuopiossa paikalliset nuoret tuli juttelemaan, kun näki kaksi tuntematonta skeittaria. Ei tapahtuisi Porissa!
Satakuntalaista pelottaa, jos joku vieras tulee juttelemaan, varsinkin jos se tapahtuu vielä ystävällisesti. Sille tulee heti mieleen: "Täsä on ny joku goer haudattun". Tunsin kotipaikassani Satakunnassa yhden taivalkoskelaisen miehen, joka aina jutteli vieraiden ihmisten kanssa ja oli lisäksi vielä ystävällinen ja avulias. Mies oli kuin marsilainen paikkakuntalaisten joukossa!