Ridge kirjoitti:Kampakeraaminen kulttuuri 3000 vuotta eaa. Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa mukaan. (sivu 25)
1a = Kampakeramiikan läntinen alue (=tyypillinen kampakeramiikka)
1b = Kampakeramiikan keskinen alue (=kuoppakeramiikka)
1c = Itäinen kampakeramiikka
Kiitos, selkeä kartta.
Ridge kirjoitti:Jos siis uralilaiset kielet ovat myöhäisempi ilmiö kuin kampakeramiikka, niin eikö ole aika uskomatonta miten kampakeraamiset löydöt osuvat noin selvästi suomalais-ugrilaisille alueille?
Kielillä on tapana levitä tiettyä vyöhykettä seuraten. Esimerkiksi arovyöhykkeellä ovat suunnilleen samaa reittiä samalle alueelle levinneet aikoinaan iranilainen kieli, bolgaarinturkkilainen kieli (hunni), muinaisunkari ja kipchak-turkkilainen kieli.
Metsävyöhykkeellä ei ole levinnyt yhtä monia kieliä kuin arolla, mutta meillä on jälkiä uralilaista kielikuntaa edeltävästä paleoeurooppalaisesta kielestä (ks. sivut 37- ja 46-: http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf ), joka vastaa vielä paremmin läntisimpiä kampakeramiikan alueita kuin uralilainen kieli: uralilainen kielihän ei ole koskaan ulottunut esimerkiksi Liettuaan asti, toisin kuin kampakeramiikka.
Lisäksi kantaurali paikannetaan juuri tuolle kampakeramiikattomalle alueelle Kaman alajuoksulle, joten olisi hyvin vaikea selittää miten kieli olisi levinnyt kampakeramiikan mukana.
Kaiken huipuksi kampakeramiikan leviäminen on tuhansia vuosia varhaisempi tapahtuma kuin uralilaisen kielen leviäminen (ks. linkki edellä), joten yhteys on sikälikin mahdoton.
Ridge kirjoitti:Mielenkiintoista sinänsä, että on myös jotenkin vaikea selittää sitä että näillä väestöillä olisi ollut joku muu yhdistävä tekijä minkä takia he olisivat ottaneet saman, uuden uralilaisen kielen.
Arkeologisesta aineistosta löytyy oikein hyviä vastineita myös myöhemmälle uralilaiselle ekspansiolle, esimerkiksi Seiman-Turbinon pronssiverkosto ja tekstiilikeramiikka.
Sitä paitsi kun otetaan huomioon, että itämerensuomi ja saame ovat levinneet Suomeen vasta rautakaudella (ks. esim. http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf ), menee kampakeramiikan ulottuvuudesta paljon hukkaan. Eri kielentasojen leviäminen ei voikaan liittyä yhteen ja samaan arkeologisesti havaittavaan ilmiöön, vaan eri vaiheille on tietysti etsittävä eri vastineet.