Rekonpoika kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:
Sitä en väittänyt, joten älä lue tekstistä asioita jotka eivät siinä ole. "Kantakieltä on puhuttu pienellä alueella" ei sisällä oletusta tai implikaatiota siitä että kantakieli olisi ollut identtinen rekonstruktion kanssa.
Kantakieltä vastaavaa
pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.
Miksi ei olisi ollut?
Lainaan Jaskaa:
A language is "born" so that at the certain area there occurs enough changes, which differentiate a vernacular from the other, spoken by neighbours. It seldom happens that the result is a sharp boundary between two areally close vernaculars - because people are in contact with each other and might adopt certain features from their neighbours. The "languagezation" rather occurs via the disappearance of intermediary dialects. If, for example, dialects 1 and 2 unite (adopt from each other all the features which used to separate them), the process results the growing difference and thus sharpening of the linguistic boundary between dialects 2 and 3. (Salminen 1999: 14; 2001: 385)
It follows, that a language is always "born" in a narrow area: the wider the area is, the more improbable is the occurring of a sharp boundary, because the distribution of the features does not match each other as easily as in a narrow area. Those who suggest, that the Proto-Uralic area has been wide, ignore this linguistic law: Proto-Uralic must have been "born" in a narrow area (Janhunen 1999: 34). And those who suggest, that Proto-Uralic was a mixed language born as a result of intensive areal contacts, ignore this very same law: also the contact languages are born in a narrow area.
Tuossa puhutaan kantauralista mutta sama pätee kantasuomeen, kantasaameen, kantagermaaniin ja kantadravidaan. Pieni alue on todennäköisempi kuin suuri. Tosin pienellä alueella tässä kontekstissa tarkoitettaneen enemmän jonkin Venäjän oblastin tai Baltian maan kokoista aluetta kuin Kauniaisten kokoista aluetta, ainakin itse ymmärrän asian näin.
Juuri näin.
Ehkä te puhutte hieman eri asioista? Jos puhutaan täsmälleen
kielilinjasta, niin kaikki uralilaiset kielet palautuvat suppealla alueella puhuttuun kantauraliin, eivät mihinkään sen veljeskieliin. Jos kuitenkin tarkastellaan
yksittäisiä sanoja, niin niiden osalta kielet toki ovat monijuurisia. Osa sanoista on lainattu naapureilta "valmiiseen kieleen" (kielilinjan johonkin varhaisempaan rekonstruktiotasoon), mutta osa on periytynyt kieltään vaihtaneilta alkuasukkailta eri puolilla sitä aluetta, jolla kieltä nykyisin puhutaan. Osa voi periytyä kantakielitasojen veljeskielimuodoista.
Jokainen kielimuoto kuitenkin "syntyy" suppealla alueella, se on looginen välttämättömyys:
"Oletetaanpa, että naapurikielten A ja B puhujat kehittävät yhteiseksi kommunikaatiokielekseen pidginkielen X. Syntynyt kieli omaksutaan kieliyhteisöjen A ja B keskinäisen kommunikaation kieleksi eli lingua francaksi. Vastaavanlainen prosessi tapahtuu myös tuhannen kilometrin päässä, missä naapurikielten C (joka kuuluu samaan kielikuntaan kielen B kanssa) ja D puhujat kehittävät keskinäiseksi lingua francakseen uuden pidginkielen Z. Mitä tapahtuu siinä vaiheessa kun nämä kaksi erillistä kielialuetta, AB ja CD, joutuvat kiinteisiin kosketuksiin keskenään ja syntyy jälleen tarve keskinäiseen kommunikointiin? Oletetaanpa Wiikin tapaan, että kaikkien neljän alkuperäisen kielen puhujat alkavat käyttää yhteydenpidossaan yhtä ja samaa kieltä lingua francana. Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?
Lopputulos riippuu siitä, valitaanko käyttöön valmiista pidginkielistä X vai Z, vai luodaanko peräti täysin uusi kontaktikieli W. Joka tapauksessa lingua franca otetaan aluksi käyttöön suppealla alueella. Syntyneen lingua francan käyttöalue on ABCD, mutta kielen ekspansiokeskus eli kielellinen "alkukoti" on paikannettavissa aina suppealle alueelle: jos lingua francaksi valitaan kieli X, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden A ja B välinen kontaktipinta; jos lingua francaksi valitaan kieli Z, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden C ja D välinen kontaktipinta; jos lingua francaksi kehitetään uusi kieli W, sen alkuperäinen syntyalue ja ekspansiokeskus on kielialueiden (A)B ja C(D) välinen kontaktipinta.
Ei siis ole mitään merkitystä sillä, valitaanko lingua francaksi jonkin kieliyhteisön äidinkieli (A, B, C tai D) vai jokin näiden perusteella luotu pidginkieli (X, Z tai W). Merkitystä ei ole myöskään sillä, kuinka laajoja tai suppeita kohtaavien kielten puhuma-alueet ovat. Lopputulos on aina sama: laaja-alainen lingua franca palautuu aina yhdelle suppealle alueelle, kielen ekspansiokeskukseen. Kielellinen "alkukoti" sijaitsee aina siinä pisteessä kontaktivyöhykkeellä, missä kieli valitaan tai kehitetään, ja täältä se leviää laajempaan käyttöön."
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kontakti.html