putkonen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kun on itselöäkin (kerrankin) mielipide, niin sanon. Ruotsin yleistyminen rannikolla oli tyypillinen prestiisivaikutus.
Jos ruotsin yleistyminen rannikolla on tyypillinen prestiisivaikutus, niin miksi siinä prestiisivaikutuksessa on suuri kolo keskellä. Tarkoitan tällä Satakunnan rannikkoa. Satakunnan rannikkohan on suomenkielinen, vaikka Ruotsin vaikutus on ollut yhtä suuri kuin rantaruattalaisten alueilla Satakunnasta etelään ja pohjoiseen. Minusta suurempana selityksenä kielen vaihtumiseen on ruotsinkielisen väestön siirtyminen Suomen rannikolle. Kuten jo jossain aikaisemmin kirjoitin, pienikin ruotsinkielinen ryhmä kalastajia tai lampuoteja, Ahvenanmaalta tai vaikkapa Ruotsista, saattaa muodostaa paikallisisssa todella pienissä kyläyhteisöissä suuriakin osuuksia. Ensin ihan nämä reuna-alueen ruotsinkieliset saavat kielen parin sukupolven kuluessa muuttumaan ruotsiksi ja sitten siitä ihan reunasta aletaan pikkuhiljaa "hivutustakstiikalla" siirtyä kauemmaksi rannikosta.
Miksei siinä saisi olla koloa keskellä? Eihän Satakunnan rannikon säilyminen suomenkielisenä kumoa sitä, että kieli vaihtui muualla. Ei mikään sosiolingvistinen prosessi ole sellainen, että lopputuloksena on kielenvaihto 100 %:ssa tapauksista. Satakunnassa on sitten toiminut vastakkaisia vaikutuksia, jotka ovat mitätöineet prestiisin, tai sitten siellä ruotsinkielisten määrä on jäänyt liian pieneksi.
Prestiisimallissakin on toki kriittinen massa, jos näin halutaan ajatella, mutta (1) se ei ole vakio vaan vaihtelee kaikkien vaikuttavien tekijöiden mukaan, ja (2) se ei edellytä enemmistöasemaa eli 50,1 %.
Miten ne muutamat ruotsinkieliset saavat kielensä hivutettua koko ajan kauemmas?
Selityksenä on sinunkin esimerkissäsi kielen prestiisi. Vai keksitkö jonkin muun syyn sille, miksi ruotsin kieli levisi?
putkonen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Muutos tapahtui esimerkiksi Vöyrissä 1400-luvulla, suomesta ruotsiin. Nythän on palattu takaisin suomeen, kun hurrien prestiisi on kadonnut erilaisten fennomaani-ideologioiden alla.
Vöyrissä muuten oli Kimon ruukki ja sen kautta paljon ruotsinkielistä ammattiväestöä. Vöyrissä tämä kielenvaihto saattoi toimia lyhyen aikaa, mutta siinä kävi kuten minun sukuni tapauksessa Kullaan Leineperissä, tilanne ei jäänyt pysyväksi, vaan kieli palautui nopeasti takaisin alkuperäiseksi. Seppien ja aikaisemman 1400-luvun väestön, ehkä papiston ja muutaman kauppiaan prestiisi ei siis riittänyt Vöyrissäkään pysyvään kielenvaihtoon, vaan se keikahti todella helposti suomenkielisen väestön määrällisen ylivoiman alla. Ihan sama juttu tosiaankin tässä minun tapauksessani, jossa fennomaaniaatteella ei olllut niinkään paljon sanottavaa kuin mitä voisi luulla. Mummu ja koko nuoruutensa elinympäristö oli kaikkea muuta kuin fennomaaniaatetta kannattava ja siltikin mummun oli ruotsalaismielisten periaatteittensa kanssa annettava periksi ympäristön jyräämänä. Usein nämä Länsi-Suomen ruotsinkieliset ja "rudimenttiruotsinkieliset" kuuluvat siihen kaikkein köyhimpään kansanosaan: kalastajia ja torppareita. Ei näiden prestiisillä ainakaan kieltä vaihdeta.
Edelleen korostan, että prestiisi ei toimi ilman puhujia kovinkaan tehokkaasti. Yhtälöön kuuluvat tietenkin sekä prestiisi että lukumäärä: mitä suurempi toinen on, sitä vähemmän toista tarvitaan että lopputuloksena olisi kielenvaihto.
putkonen kirjoitti:@Jaska:
Eikä minun mielipiteeni ole automaattisesti mikään olkinukke tai kummajainen jos satun olemaan eri mieltä. Se on vain minun ikioma mielipiteeni, että prestiisin on HYVIN VAIKEA saada kieltä vaihtumaan. Ei se nyt ehkä mahdottomuuskaan ole, mutta sitkeää se vaihtuminen prestiisin avulla kuitenkin on.
Olkinukke on se, että väität prestiisimallin kaatuvan siihen, jos kieli ei vaihdu 100 % varmuudella aina kun prestiisi liittyy asiaan. Eli kuvittelet, että vastaesimerkki tekisi prestiisimallista pätemättömän.
Näköjään ilmeisesti myös oletat(te), että prestiisi riittäisi vaihtamaan kielen ilman kielenpuhujien läsnäoloa - näinhän ei tietenkään ole. Prestiisi kompensoi kielen vähemmistöasemaa.