Sivu 23/28

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 10:32
Kirjoittaja Sigfrid
Kiitos Jaska. Selvennän vielä mitä tarkoitin sillä ettei rekonstruoitua kantakieltä voi liittää tiettyyn aikaan ja pieneen alueeseen. On hyvin selvää, että kieli syntyy pienellä kommunikaatioalueella, mutta rekonstruktion pohjalta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki rekonstruktioon sisältyvät sanat syntyivät tietyllä pienellä alueella. Todellinen kielen syntyalueen kieli ja kantakieli eivät ole sama asia. Yksikään kieli ei ole voinut syntyä umpiossa tapaan Tarzan ja Jane, sormella osoittaen "minä Jane, sinä Tarzan", tai siis oikeasti "urrum Jane, gurrum Tarzan". Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä. Uusille käsitteille annettiin nimi, ja nimi on luontevaa lainata ja soveltaa. Oli myös luontevampaa lainata sisarkielistä. Esimerkiksi ruotsin laina "porstua" lienee tunnettu myös alueilla, joilla ei ole ollut kontakteja ruotsia puhuvien kanssa. Jos kielitutkija olisi elänyt oletettuun kantakielen aikaan ja puhunut sen aikaista todellista kieltä, niin tutkimustuloksena olisi ollut joku vanhempi kantakieli yhdistämään silloin puhutut sisarkielet.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 11:35
Kirjoittaja putkonen
Sigfrid kirjoitti:Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä.

Kääntelin (kömpelösti) yhtä melko ajankohtaista (2014) Wienin yliopiston germanistiikan laitoksella tehtyä tutkimustyötä liittyen Keski-Euroopan vanhaan paikannimistöön. Liittyy erityisesti tähän Sipin toteamukseen "...todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä":


Corinna Scheungraber ja Friedrich E. Grünzweig (2014):
"Die altgermanischen Toponyme sowie ungermanische Toponyme Germaniens":

Hans Krahe (1963) käyttää termiä "vanhaeurooppalainen" (indoeurooppalainen) kuvaamaan koko Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Brittein saarilla esiintyvää vanhinta indoeurooppalaista sanastoa, jota esiintyy erityisesti Euroopan hydronyymeissä.

Ajankohtaista kritiikkiä Schramm (2001a, 2001b, 2004) ja Udolph (2003, 2004).

Krahe loi "vanhaeurooppalainen hydronymia"-termin vielä tänäkin päivänä oikeiksi pidetyille havainnoille, joiden mukaan suuressa osassa Eurooppaa on käytetty yhdenmukaista sanastoa vesistöjen nimitysten muodostamisessa ja jotka on kulloinkin omaksuttu jatkuvasti vaihtuvan väestön välittäminä vanhoina muotoina. Paikalle saapuneiden uusien väestöjen kielille tyypilliset sananmuodot eivät päässeet vaikuttamaan nimiin.

Krahen mielestä voidaan täten ennen indoeurooppalaisten yksittäiskielien syntyä nähdä vähäisiä jäänteitä näitä edeltäneestä kielellisestä jatkuvuudesta, erityisesti Keski-Euroopassa ja sen itäisessä osassa (siitä länteen kilpailu muiden kielikerrosten kanssa). Sanamateriaalin vähyyden takia ei ole mahdollista vetää johtopäätöksiä siitä, miten pitkälle kyseisessä aikatasossa voidaan olettaa jokin tietty kielitilanne tai kielen yhtenäisyys.

Hans Kuhn (1959, 1962, 1978):
"Luoteisryhmän" kielessä ei pitäisi olla kysymyksessä kelttiläinen eikä germaaninen, vaan indoeurooppalainen kielimuoto, mahdollisesti useita rinnakkain tai vierekkäin. Tämä ryhmä on nimistön perusteella paikannettavissa luoteiseen Keski-Eurooppaan. Sitä edelsi ei-indoeurooppalaisen kielen kerros, joka liittyy Välimeren (Espanjasta Vähään Aasiaan) nimistöön. Siellä asuvia heimoja, jotka vielä historiallisena aikana erottivat kelttejä ja germaaneja, voidaan pitää "läntisten indoeurooppalaisten jäännöksinä" ja jotka selvästi olivat kanssakäymisessä itaalisten kanssa.

Tämän ryhmän maantieteellinen rajaus:
    - lounainen raja: Somme - Oise (zum Main)
    - pohjoinen ja koillinen raja: Unterweseriin saakka; Alleriin, Harzin vuoristoon ja sen keskelle
    - eteläinen raja: Thüringen

Kielillisesti tämä raja määrittyy ie *p:n säilyminenä ja joko osittain tai täysin muuttumattomattomina (verschoben=siirtyneiden?muuttuneiden?) suffikseina; st-suffiksi paikannimissä ja osaksi henkilönnimistössä; k-osa; -apa-osa (jokien nimet); tiettyjen nimikantojen esiintyminen.

Meid (1986, 201ff): --> 3 erilaista aspektia:
    1) alkuperäisen ei-kelttiläisen eikä germaanisen, mutta sukulaiskieltä puhuvan väestön asutus
    2) tämän kielellisen substraatin leviäminen
    3) luoteisen alueen myöhempi muuttuminen germaaniseksi

Meidille on muunkielisen väestön olomassaolo alueella todistettu; rajoituksia vain yksittäisissä todisteissa. Kohdat 2) ja 3) jäävät avoimiksi. Kritiikki tätä hypoteesia kohtaan juontuu Kuhnin käyttämästä valtavan suuresta kieliaineistosta (erityisesti nimet), jota ei ole käsitelty ja työstetty tarpeeksi kriittisesti.


jne. jne.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 12:58
Kirjoittaja Rekonpoika
Sigfrid kirjoitti:Kiitos Jaska. Selvennän vielä mitä tarkoitin sillä ettei rekonstruoitua kantakieltä voi liittää tiettyyn aikaan ja pieneen alueeseen. On hyvin selvää, että kieli syntyy pienellä kommunikaatioalueella, mutta rekonstruktion pohjalta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki rekonstruktioon sisältyvät sanat syntyivät tietyllä pienellä alueella. Todellinen kielen syntyalueen kieli ja kantakieli eivät ole sama asia. Yksikään kieli ei ole voinut syntyä umpiossa tapaan Tarzan ja Jane, sormella osoittaen "minä Jane, sinä Tarzan", tai siis oikeasti "urrum Jane, gurrum Tarzan". Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä. Uusille käsitteille annettiin nimi, ja nimi on luontevaa lainata ja soveltaa. Oli myös luontevampaa lainata sisarkielistä. Esimerkiksi ruotsin laina "porstua" lienee tunnettu myös alueilla, joilla ei ole ollut kontakteja ruotsia puhuvien kanssa. Jos kielitutkija olisi elänyt oletettuun kantakielen aikaan ja puhunut sen aikaista todellista kieltä, niin tutkimustuloksena olisi ollut joku vanhempi kantakieli yhdistämään silloin puhutut sisarkielet.


Tietty, mutta tämä ei tarkoita että kantakieltä ei olisi puhuttu pienellä alueella. Lainaan:

Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 13:34
Kirjoittaja putkonen
Rekonpoika kirjoitti:
Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.

Niin, polveutuminen voi tapahtua vain emokielestä. Tätikieli ei ole tässä tapauksessa mahdollinen PDT_Armataz_01_01

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 13:48
Kirjoittaja koltti
Ihan oikeasti Sippi, ei tämän pitäisi olla noin vaikeaa. Jos ehdotat että Vepsä ei polveudu kantaitämerensuomesta, silloin vepsä ei voi olla itämerensuomalainen kieli. Jotta tuo sinun systeemi toimisi kantaitämerensuomi pitäisi sijoittaa jonnekin muualle, paljon paljon idempään.

Sitten tuolla itäisessä alkukodossa kanta-IMS olisi jakautunut kanta-karjalavepsään ja sitten siihen haaraan joka meni sinne viroon -> kanta-viro/pohjanmaan lätinä & kitinä.

Eli jatkossa voidaan puhua kanta-V/PL&K:sta kun väännetään Viron janttereista.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 13:48
Kirjoittaja Sigfrid
putkonen kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.

Niin, polveutuminen voi tapahtua vain emokielestä. Tätikieli ei ole tässä tapauksessa mahdollinen PDT_Armataz_01_01


Saivartelua PDT_Armataz_01_15 Terveen logiikan mukaan ennen jotakin oli aina jotakin muuta, välillä kausaliteetti. Pelkkä asioiden yksinkertaistaminen ei johda järkevään lopputulokseen kompleksisessa kokonaisuudessa, se johtaa vain uskomuksiin. Kysymys oli germaanilainoista ja siitä miten tämä äitikieli on mahdollista rekonstruoida.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 13:51
Kirjoittaja Sigfrid
koltti kirjoitti:Ihan oikeasti Sippi, ei tämän pitäisi olla noin vaikeaa. Jos ehdotat että Vepsä ei polveudu kantaitämerensuomesta, silloin vepsä ei voi olla itämerensuomalainen kieli. Jotta tuo sinun systeemi toimisi kantaitämerensuomi pitäisi sijoittaa jonnekin muualle, paljon paljon idempään.

Sitten tuolla itäisessä alkukodossa kanta-IMS olisi jakautunut kanta-karjalavepsään ja sitten siihen haaraan joka meni sinne viroon -> kanta-viro/pohjanmaan lätinä & kitinä.

Eli jatkossa voidaan puhua kanta-V/PL&K:sta kun väännetään Viron janttereista.


Et sinäkään ymmärrä, toinen tohelo. Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:04
Kirjoittaja Sigfrid
Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:07
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Saivartelua PDT_Armataz_01_15 Terveen logiikan mukaan ennen jotakin oli aina jotakin muuta, välillä kausaliteetti. Pelkkä asioiden yksinkertaistaminen ei johda järkevään lopputulokseen kompleksisessa kokonaisuudessa, se johtaa vain uskomuksiin. Kysymys oli germaanilainoista ja siitä miten tämä äitikieli on mahdollista rekonstruoida.


Mieki yritän. Kantakieli on se pienin yhteinen tekijä. Aiemmaksi ei tarvitse mennä, vaikka pääsisikin.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:09
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:12
Kirjoittaja putkonen
Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.

Saivartelua PDT_Armataz_01_01 Meillä ei vain ole käytössä kirjoitettuja lähteitä noilta ajoilta, mutta se komposiitti tai malli, miten vain, koskee vain sen kielen ulkomuotoa eikä sitäkään tietenkään karvan tarkkuudella, mutta jossakin melko suppealla alalla jossakin tietyssä kohtaa aikajanaa sen kaltaistakieltä on kuitenkin täytynyt seudun väen puhua.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:18
Kirjoittaja jussipussi
putkonen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.

Saivartelua PDT_Armataz_01_01 Meillä ei vain ole käytössä kirjoitettuja lähteitä noilta ajoilta, mutta se komposiitti tai malli, miten vain, koskee vain sen kielen ulkomuotoa eikä sitäkään tietenkään karvan tarkkuudella, mutta jossakin melko suppealla alalla jossakin tietyssä kohtaa aikajanaa sen kaltaistakieltä on kuitenkin täytynyt seudun väen puhua.


Niin on saivartelua. Alueen on oltava suppea, jotta kieli ei ole murteutunut siinä määrin ennen leviämistään että ne murteet erottuisivat eri jälkeläiskielissä, jos erottuvat, pitää kantaa vielä supistaa, jotta saadaan oikea kanta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 14:35
Kirjoittaja putkonen
Jaska kirjoitti:Pääsääntö on, että aina kun kahta kieltä puhutaan pitkään lähekkäin, sanoja lainautuu yhteen tai kahteen suuntaan. Ei tiettävästi tunneta poikkeuksia: kaikki kielet lainaavat sanoja muilta. Ei ole mitään merkitystä sillä, oliko käsitteille jo olemassa sana tai oliko kehitys "samalla tasolla": uusia innovaatioita keksitään aina, ja innovaation mukana myös sana leviää helposti kielestä toiseen. Se, ettei joidenkin kielihaarojen välillä ole ollut lainasanakontakteja, osoittaa näin, ettei niitä ole puhuttu pitkiä aikoja lähekkäin.
putkonen lainasi ja kirjoitti:Hans Kuhn (1959, 1962, 1978):
"Luoteisryhmän" kielessä ei pitäisi olla kysymyksessä kelttiläinen eikä germaaninen, vaan indoeurooppalainen kielimuoto, mahdollisesti useita rinnakkain tai vierekkäin. Tämä ryhmä on nimistön perusteella paikannettavissa luoteiseen Keski-Eurooppaan. Sitä edelsi ei-indoeurooppalaisen kielen kerros, joka liittyy Välimeren (Espanjasta Vähään Aasiaan) nimistöön. Siellä asuvia heimoja, jotka vielä historiallisena aikana erottivat kelttejä ja germaaneja, voidaan pitää "läntisten indoeurooppalaisten jäännöksinä" ja jotka selvästi olivat kanssakäymisessä itaalisten kanssa.

Jotenkin näin:

Ensin länsi-ie-ryhmä halkesi kahtia: syntyi germaani ja keltti-itaali.
Koska ryhmät olivat aluksi juuri toisistaan eronneina vielä hyvin toistensa kaltaisia, tarvetta sanaston lainailulle ei ollut.

Muutama sata vuotta myöhemmin itaali erottui keltistä.

Kelttien ja germaanin väliin jäi kuitenkin vanhaa jätöskieltä puhuvien joukko, jonkinlainen puskuri, joka esti suorat lainat kelttien ja germaanien välillä ja joka oli läheisessä kanssakäymisessä itaalisten kanssa. Keltit ohitettiin? Oliko tämä jätöskansa aikaisempien ei-indoeurojen ja jätöslänsi-indoeurojen risteytys?

Voisiko tässä olla selitys lainasanojen vähyydelle? Länsi-ie:n jätöskieli puskurina keltin ja germaanin välissä.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:02
Kirjoittaja Sigfrid
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?


Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:06
Kirjoittaja putkonen
^^ Brainstorming:


Itaalit etelässä olivat kehityksessä muita edellä ja näiden kanssa läheisessä kanssakäymisessä olevat Jätöslänsi-ie:t omaksuivat näiltä sanastoa, joka ensin kulki välissä asustavien kelttien kautta ja kelttiläistyi. Tätä kelttiläistynyttä alunperin itaalien teknologiasanastoa germaanit myöhempinä aikoina lainailivat Jätöslänsi-ie:iltä samalla kun oppivat soveltamaan etelän innovaatioita omaan yhteiskuntaansa ja elinkeinoihinsa.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:07
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?


Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.


Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:15
Kirjoittaja putkonen
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

jussipussi kirjoitti:Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?

Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.

jussipussi kirjoitti:Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.

No saihan Sippi lopulta kakaistua asiansa ulos PDT_Armataz_01_21 Miksi pitää aina tehdä asia ensin niin monimutkaiseksi??? Sippi haluaa dramaturgiallaan pitää meitä ensin jännityksessä ja paljastaa jujun vasta ihan lopussa sitten kun kaikki ovat jo ihan räjähdyspisteessä PDT_Armataz_01_12

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:19
Kirjoittaja Rekonpoika
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.


Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.


Niinpä. Tämähän ei tarkoita että kantakieltä ei olisi ollut olemassa, tai että sitä ei olisi puhuttu pienellä alueella mistä riita alunperin syntyi.

Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:30
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05

Rajallisen substraattisanaston osalta asia voisi hyvinkin olla näin. En tosin tiedä onko tämä substraattisanasto varsinaisesti alkukantaista, ehkä vain erilaista.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Touko 2016 15:41
Kirjoittaja Rekonpoika
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05

Rajallisen substraattisanaston osalta asia voisi hyvinkin olla näin. En tosin tiedä onko tämä substraattisanasto varsinaisesti alkukantaista, ehkä vain erilaista.


Eikös Arkangelin ja Itä-Karjalan uralilainen substraatti lajiudu näin:

-ei-suomalaista kuollutta uralilaista
-"merjalaista" (myös ei-IMS) eteläosissa
-permiläistä idässä
-saamelaista länsiluoteessa
-jotain ehkä eteläviron tapaista joka voisi olla varhasen IMS:n tyyppiä ja on substraattina vepsässä tms.
-karjala/vepsätyyppistä IMS:ää jossa on tyypilliset IMS-germaanilainat ja joka on kuljettanut niitä komimurteisiin asti