Sivu 26/28

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:10
Kirjoittaja Jaska
koltti kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kappas, Jaska ymmärsi ihan oikein. Mikähän siinä oikein on?

Suattaisi olla se, että alan immeisenä minä tunnistan monta eri mahdollista ymmärrystä alan termeille, kun taas asiaan vähemmän syventynyt ehkä tunnistaa vain oman ymmärryksensä ja luulee toisen käyttävän samaa ymmärrystä. Sitten puhutaan taas aidasta ja seipäistä, niin kuin usein käy... PDT_Armataz_01_01


Ymmärsitköhän nyt ihan oikeasti sittenkään PDT_Armataz_01_01

Olihan siellä lauseita, jotka ylittävät inhimillisen ja puolijumalallisenkin käsityskyvyn. PDT_Armataz_01_14 Mutta ainakin osan ilmeisesti ymmärsin.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:24
Kirjoittaja koltti
Mä vähän veikkaan että veljet vaan luulevat ymmärtävänsä toisiaan. Mutta toisaalta: sehän riittää jo pitkälle.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:39
Kirjoittaja koltti
Kuva

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:50
Kirjoittaja Sigfrid
Rekonpoika kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kappas, Jaska ymmärsi ihan oikein. Mikähän siinä oikein on?

Suattaisi olla se, että alan immeisenä minä tunnistan monta eri mahdollista ymmärrystä alan termeille, kun taas asiaan vähemmän syventynyt ehkä tunnistaa vain oman ymmärryksensä ja luulee toisen käyttävän samaa ymmärrystä. Sitten puhutaan taas aidasta ja seipäistä, niin kuin usein käy... PDT_Armataz_01_01


Se on vähän tangentin ulkopuolella, kyseessähän ei ollut kiista kantakielen määritelmästä vaan siitä onko jotakin kantakieltä puhuttu ja onko sitä puhuttu pienellä alueella.



Höpönhöpö.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:52
Kirjoittaja aikalainen
Rekonpoika kirjoitti:Viron länsirannikolta ja erityisesti Saarenmaalta 1500 eaa. alkaen niitä germaaneja voi hakea. Parpola antaa nämä lähteet: Salo 1997: 14–17;
Kriiska & Tvauri 2007: 96–116.

Tässä Aikion mallissa kantasuomen ja kantasaamen välissä olisi ollut koko ajan jotain transitiomurteita joten niiden ei olisi tarvinnut ehkä olla kiinni toisissaan. http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf

Tämähän istuisi mukavasti piirtämääni kuvaan, jonka kauan sitten laitoin foorumille. Siinä kolmeen osaan jakautunut imsu on sijoitettu siten, että "optimoituu" jakautumisen luontevuus ja jatkolevittäytymisen luontevuus. Myös germaanikontaktit ja balttikontaktit istuvat siihen luontevasti. Kantasaamen oletettu sijaintipaikka jossain Laatokan suunnalla jää syrjemmäksi, mutta sekin silti yhteisen vesitien varrella. Kuva: Imsu hetkellä 3.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:54
Kirjoittaja Sigfrid
koltti kirjoitti:Mä vähän veikkaan että veljet vaan luulevat ymmärtävänsä toisiaan. Mutta toisaalta: sehän riittää jo pitkälle.


Koltin pyssyyn tarvittaisiin taas kuivempaa ruutia PDT_Armataz_01_20

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 00:58
Kirjoittaja Rekonpoika
Sigfrid kirjoitti:

Höpönhöpö.


Älä viitsi aikuinen mies pelleillä.

Sigfrid kirjoitti:
Kantakieltä juuri sellaisena kuin konstruktio on ei ollut olemassa. Kantakieltä vastaava puhuttu kieli oli yksi ilmentymä vastaavan ajankohdan mahdollisista rinnakkaiskielistä tai murteista.


Rekonpoika kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Sitä en väittänyt, joten älä lue tekstistä asioita jotka eivät siinä ole. "Kantakieltä on puhuttu pienellä alueella" ei sisällä oletusta tai implikaatiota siitä että kantakieli olisi ollut identtinen rekonstruktion kanssa.


Kantakieltä vastaavaa pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.


Miksi ei olisi ollut?

Lainaan Jaskaa:

A language is "born" so that at the certain area there occurs enough changes, which differentiate a vernacular from the other, spoken by neighbours. It seldom happens that the result is a sharp boundary between two areally close vernaculars - because people are in contact with each other and might adopt certain features from their neighbours. The "languagezation" rather occurs via the disappearance of intermediary dialects. If, for example, dialects 1 and 2 unite (adopt from each other all the features which used to separate them), the process results the growing difference and thus sharpening of the linguistic boundary between dialects 2 and 3. (Salminen 1999: 14; 2001: 385)

It follows, that a language is always "born" in a narrow area: the wider the area is, the more improbable is the occurring of a sharp boundary, because the distribution of the features does not match each other as easily as in a narrow area. Those who suggest, that the Proto-Uralic area has been wide, ignore this linguistic law: Proto-Uralic must have been "born" in a narrow area (Janhunen 1999: 34). And those who suggest, that Proto-Uralic was a mixed language born as a result of intensive areal contacts, ignore this very same law: also the contact languages are born in a narrow area.


Tuossa puhutaan kantauralista mutta sama pätee kantasuomeen, kantasaameen, kantagermaaniin ja kantadravidaan. Pieni alue on todennäköisempi kuin suuri. Tosin pienellä alueella tässä kontekstissa tarkoitettaneen enemmän jonkin Venäjän oblastin tai Baltian maan kokoista aluetta kuin Kauniaisten kokoista aluetta, ainakin itse ymmärrän asian näin.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 01:07
Kirjoittaja Sigfrid
Reko

Älä viitsi aikuinen mies pelleillä


Mitä muuta voin sanoa, kun pistät omiasi minun ajatuksiksi. Sano vain ettet ymmärrä mitä tarkoitan sen sijaan, että väität omia mielipiteitäsi minun ajatuksikseni. Todella etovaa.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 01:13
Kirjoittaja Rekonpoika
Sigfrid kirjoitti:Reko

Älä viitsi aikuinen mies pelleillä


Mitä muuta oin sanoa, kun pistät omiasi minun ajatuksiksi. Sano vain ettet ymmärrä mitä tarkoitan sen sijaan, että väität omia mielipiteitäsi minun ajatuksikseni. Todella etovaa.


En tehnyt mitään etovaa vaan lainasin tekstiä jossa ensin selität asian (kantakielen - ei rekonstruktio -olemassaolo) vierestä ja sitten vaihdat toiseen (kantakieli olikin olemassa mutta sitä ei puhuttu pienellä alueella, todennäköisimmin asia päinvastoin), siispä uhriutumisesi ei herättäne satunnaisessa lukijassakaan suurempaa tunnevaikutusta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 02:05
Kirjoittaja Jaska
aikalainen kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Viron länsirannikolta ja erityisesti Saarenmaalta 1500 eaa. alkaen niitä germaaneja voi hakea. Parpola antaa nämä lähteet: Salo 1997: 14–17;
Kriiska & Tvauri 2007: 96–116.

Tässä Aikion mallissa kantasuomen ja kantasaamen välissä olisi ollut koko ajan jotain transitiomurteita joten niiden ei olisi tarvinnut ehkä olla kiinni toisissaan. http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_aikio.pdf

Tämähän istuisi mukavasti piirtämääni kuvaan, jonka kauan sitten laitoin foorumille. Siinä kolmeen osaan jakautunut imsu on sijoitettu siten, että "optimoituu" jakautumisen luontevuus ja jatkolevittäytymisen luontevuus. Myös germaanikontaktit ja balttikontaktit istuvat siihen luontevasti. Kantasaamen oletettu sijaintipaikka jossain Laatokan suunnalla jää syrjemmäksi, mutta sekin silti yhteisen vesitien varrella. Kuva: Imsu hetkellä 3.

Tuo on ihan mahdollinen malli, se jättäisi Pohjois-Viron esim. germaaneille. Jotkin seikat eivät kuitenkaan istu siihen hirveän hyvin:
- Pohjoisvenäjän itämerensuomalaiset kielet (ven. paikannimistö, permiin lainat jne.); sinne on hirveän pitkä matka. Ne tosin edustavat keskikantasuomea, mutta siihen aikaanhan etelävirokin jo alkoi eriytyä, eli karttasi murteet lienisivät olleet tuollaisessa suhteessa.
- Saamen ja itämerensuomen jakamat sadat vanhat sanat (poislukien tunnetut lainasanat), jotka edellyttävät pitkään jatkunutta läheisyyttä.

Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa sellaista mallia, joka selittäisi kaiken todistusaineiston nätisti - todellisuus siis kai oli väkisinkin ruma ja sekava. PDT_Armataz_01_18 Germaanikontaktit vetävät kantasuomea länteen, baltoslaavilaiset etelään, iranilaiset itään, saamelaiset pohjoiseen... PDT_Armataz_01_14

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 08:04
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Rekonpoika kirjoitti:Vepsän substraatti voidaan kai selittää tuolla keskikantasuomen kadonneella pohjoisvenäjä-ekspansiolla.

EDIT Enemmän keskikantasuomen tasoa edustava arkaaisempi itäkantasuomi oli ainakin sanastoltaan osin eteläkantasuomen kaltainen ja sai lisäksi vaikutteita ei-IMS-kieliin kuuluvalta merja-muromalta? Kontaktialue kulki nauhana linjassa Väinäjoki, Velikaja, Peipsi Suomenlahti, Laatokka, Sääsjoki jne., Mologa (*Moolo-), Volga? Väinäjoelta tai ehkä oikeastaan Koivajoella omaksuttiin lisäksi varhaisimpia slaavivaikutteita ja vendejä myös muutti Inkerinmaalle, vrt. siellä paikannimet tyyppiä lauka-, "?kaari, ?niitty?" ja kirnu-, "musta" ?

Keskikantasuomen ja myöhäiskantasuomen rajanveto ei liene ihan selvä asia, esim. läntisten germanivaikutusten uupuessa itäkantasuomi säilyi murrejatkumossa vanhakantaisempana?

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 10:49
Kirjoittaja Sigfrid
Selvyyden vuoksi. Kantakieli syntyi pienellä alueella tapaan "minä Jane, sinä Tarzan". Joskus alle puheikäiset lapset keksivät samaan tapaan oman kielen. Pikkuveli oli autoista kiinnostunut ja antoi niille hyvin johdonmukaisia nimiä. Kuorma-auto oli böijöiträm ja henkilöauto saapträm. Auto oli siis träm. Kantakielen luominen on näin helppoa pikkulapsellekin.

Rekonstruoitu kantakieli on tieteellinen teoria. Käytännön ja teorian väliin jää ero. Tämä ero kattaa myös sen että rekonstruoitu kantakieli voi sisältää sanoja laajemmalta alueelta kuin todellinen kantakieli. Teoriaan liittyy myös epävarmuus todellisen kantakielen paikasta. Rekonstruoitu kantakieli sen sijaan voi antaa lainasanaviitteitä, joiden avulla se voidaan sijoittaa johonkin tiettyyn paikkaan. Näitä lainasanoja ei välttämättä ollut todellisessa kantakielessä.

Jos joku ei ymmärrä tätä tekstiä, niin en voi auttaa. Nyt teillä vastarannan kiiskillä on autenttista tietoa, jotem olokeepa höyli ja lopettakaa asian viäntäminen, jos ei löydy mitään kehityskeleposta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 10:56
Kirjoittaja Sigfrid
Jaska, eikö verbi lienee ole konditionaali jo itsessään? Muoto lienisivät kuulostaa oudolta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:00
Kirjoittaja Rekonpoika
Selvennykseksi niille jotka eivät jaksa lukea ketjua: kukaan ei ole väittänyt että rekonstruktio olisi täysin sama kuin todellinen kantakieli jota joskus puhuttiin, vaan on keskusteltu siitä että oliko jokin kantakieli olemassa ja puhuttiinko sitä pienellä alueella, kuten ylempänä olevasta pitkästä lainauksesta selviää. Tämän kannalta yksinpuhelu rekonstruktion ja todellisen kantakielen erosta on ns. savusilli.

Kuten Jaska kirjoitti, kantakielen olemassaolo ei riipu siitä että rekonstruktio nykykielten pohjalta ei sitä täysin vastaa.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:30
Kirjoittaja Sigfrid
Rekonpoika kirjoitti:Selvennykseksi niille jotka eivät jaksa lukea ketjua: kukaan ei ole väittänyt että rekonstruktio olisi täysin sama kuin todellinen kantakieli jota joskus puhuttiin, vaan on keskusteltu siitä että oliko jokin kantakieli olemassa ja puhuttiinko sitä pienellä alueella, kuten ylempänä olevasta pitkästä lainauksesta selviää. Tämän kannalta yksinpuhelu rekonstruktion ja todellisen kantakielen erosta on ns. savusilli.

Kuten Jaska kirjoitti, kantakielen olemassaolo ei riipu siitä että rekonstruktio nykykielten pohjalta ei sitä täysin vastaa.



Hyvä hyvä, löysit yhden epätarkan, asiayhteydestä irrotetun lauseen. Tätä asiaa väännettiin sivutolkulla, jossa esitin tämän. Kantakieltä juuri sellaisena kuin rekonstruktio sen kuvaa ei ole ollut olemassa. Kun samaa asiaa toistaa kymmenen kertaa, niin joukkoon mahtuu yksi epätarkka lause, jonka Reko vuorenvarmuudella noukkii unohtaen itse asia. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:38
Kirjoittaja Rekonpoika
Sigfrid kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Selvennykseksi niille jotka eivät jaksa lukea ketjua: kukaan ei ole väittänyt että rekonstruktio olisi täysin sama kuin todellinen kantakieli jota joskus puhuttiin, vaan on keskusteltu siitä että oliko jokin kantakieli olemassa ja puhuttiinko sitä pienellä alueella, kuten ylempänä olevasta pitkästä lainauksesta selviää. Tämän kannalta yksinpuhelu rekonstruktion ja todellisen kantakielen erosta on ns. savusilli.

Kuten Jaska kirjoitti, kantakielen olemassaolo ei riipu siitä että rekonstruktio nykykielten pohjalta ei sitä täysin vastaa.



Hyvä hyvä, löysit yhden epätarkan, asiayhteydestä irrotetun lauseen. Tätä asiaa väännettiin sivutolkulla, jossa esitin tämän. Kantakieltä juuri sellaisena kuin rekonstruktio sen kuvaa ei ole ollut olemassa.



Ei väännetty. Kukaan ei väitellyt tuosta, etkä kykene todistamaan sitä lainauksin. Sinä yritit selittää että pienellä alueella puhuttua kantakieltä ei ollut olemassa, mikä oli helposti vastattava väite. Sitten aloit huutelemaan asian vierestä tuosta kantakielen ja rekonstruktion erosta, josta kukaan muu ei kiistellyt. En mene spekuloimaan syytä tähän perin omituiseen debattitapaasi.

Sigfrid kirjoitti: Kantakieltä juuri sellaisena kuin konstruktio on ei ollut olemassa. Kantakieltä vastaava puhuttu kieli oli yksi ilmentymä vastaavan ajankohdan mahdollisista rinnakkaiskielistä tai murteista.


Rekonpoika kirjoitti: Sitä en väittänyt, joten älä lue tekstistä asioita jotka eivät siinä ole. "Kantakieltä on puhuttu pienellä alueella" ei sisällä oletusta tai implikaatiota siitä että kantakieli olisi ollut identtinen rekonstruktion kanssa.

Sigfrid kirjoitti: Kantakieltä vastaavaa pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.

Rekonpoika kirjoitti:Miksi ei olisi ollut?

Lainaan Jaskaa:

Lainaa:
A language is "born" so that at the certain area there occurs enough changes, which differentiate a vernacular from the other, spoken by neighbours. It seldom happens that the result is a sharp boundary between two areally close vernaculars - because people are in contact with each other and might adopt certain features from their neighbours. The "languagezation" rather occurs via the disappearance of intermediary dialects. If, for example, dialects 1 and 2 unite (adopt from each other all the features which used to separate them), the process results the growing difference and thus sharpening of the linguistic boundary between dialects 2 and 3. (Salminen 1999: 14; 2001: 385)

It follows, that a language is always "born" in a narrow area: the wider the area is, the more improbable is the occurring of a sharp boundary, because the distribution of the features does not match each other as easily as in a narrow area. Those who suggest, that the Proto-Uralic area has been wide, ignore this linguistic law: Proto-Uralic must have been "born" in a narrow area (Janhunen 1999: 34). And those who suggest, that Proto-Uralic was a mixed language born as a result of intensive areal contacts, ignore this very same law: also the contact languages are born in a narrow area.


Tuossa puhutaan kantauralista mutta sama pätee kantasuomeen, kantasaameen, kantagermaaniin ja kantadravidaan. Pieni alue on todennäköisempi kuin suuri. Tosin pienellä alueella tässä kontekstissa tarkoitettaneen enemmän jonkin Venäjän oblastin tai Baltian maan kokoista aluetta kuin Kauniaisten kokoista aluetta, ainakin itse ymmärrän asian näin.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:39
Kirjoittaja Sigfrid
Tässä vielä kantakielen määritelmä
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.[1]


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kantakieli

Ja Rekon esiinnostama lauseeni

Kantakieltä vastaavaa pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.


Olkaapa nyt rehellisiä, muuten tämä Rekon show ei lopu.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:42
Kirjoittaja Rekonpoika
Sigfrid kirjoitti:Tässä vielä kantakielen määritelmä
Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.[1]


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kantakieli

Ja Rekon esiinnostama lauseeni

Kantakieltä vastaavaa pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.


Olkaapa nyt rehellisiä, muuten tämä Rekon show ei lopu.


Jaska vastasikin jo.

Jaska kirjoitti:Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
1) kantakielessä oli murteita ja vaihtelua, joita historiallis-vertaileva menetelmä ei saa enää näkyviin;
2) kantakielen kaikkia piirteitä ja sanoja ei saada enää rekonstruoitua, koska jälkiä ei ole säilynyt tarpeeksi - siksi rekonstruoitu kantakieli on aina epätarkka ja vajavainen mallinnus todellisesta kantakielestä;
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:49
Kirjoittaja Sigfrid
Olen samaa mieltä Jaskan kanssa, koska

Kantakieli on historiallis-vertailevassa kielitieteessä sellainen nykykieliä edeltävä historiallinen kielimuoto, joka on päätelty eli rekonstruoitu historiallis-vertailevan metodin avulla eli tietyn toistensa sukukielinä pidettyjen kielten joukon systemaattisia yhtäläisyyksiä vertailemalla.


Kantakieli ei siis ole puhuttu kieli, vaan rekonstruktio, kuten totesinkin Rekon lainaamassa lauseessa

Kantakieltä vastaavaa pienellä alueella puhuttua kieltä ei ole ollut olemassa de facto.

Kysyttävää?

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 24 Touko 2016 11:53
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:Kysyttävää?

Miksi ette keskity esim. pohtimaan Eskouksen ideaa IBS-vertailujen jatkokehittelystä?