Sivu 28/28

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2016 13:29
Kirjoittaja jussipussi
Eikös se rauta ollut mahdollisesti lainattu punaista tarkoittavasta germaanisanasta. Jos sana alunperin tarkoitti germaanisanasta väriä olisi luontevaa, että germaanit lainasivat itselleen kokonaan uuden sanan uudelle asialle. Samalla mekanismilla raud/vastaava oli uudelle asialle uusi sana, alunperin ilmeisesti saamelle ja sitten suomelle, eikä ollut ristiriitaa väriä tarkoittavan sanan kanssa.

Tallaisessa tapauksessa raud, röd (mikä lie alunperin) olisikin ikivanha sanana. Germaanit ottivat sitten Iron sanan alkuperäisen version myöhemmin käyttöönsä.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2016 19:12
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Kas, piti nämä kommentit lähettää jo viikkoja sitten, mutta näkyy jääneen pyörimään käsiin.

Jaska kirjoitti:On korostettu, että sanan ims. rauta ~ saa. ruovdi täytyy olla vanha, ehkä jo ennen varsinaisen rautakauden alkamista lainattu, koska jo kantagermaaniin lainattiin sitä korvaamaan uusi sana kelteiltä: *iisarna 'rauta' > iron, järn jne. (< kantakeltin *iisarno) Siis germaanilaina meille olisi vanhempi kuin "varsinainen rautakausi" germaaneilla.

Tämähän suorastaa kuulostaa syyltä kannattaa pikemmin Saarikiven esislaavilaista (≈ baltoslaavilaista) lainaselitystä.

Jaska kirjoitti:
putkonen kirjoitti:Indoeuroopan länsiryhmä halkesi ensin germaanin ja keltti-itaalin erotessa toisistaan eli eroamisvaiheessa ryhmien oli pakosta oltava vierekkäin. Muutama sata vuotta myöhemmin myös keltti ja itaali erottuivat omiksi ryhmikseen. Germaanikieliä puhuttiin jopa nimenomaan kelttiläiskielten ja baltoslaavien välissä . Mihin väliin sitten "lainasanateorian" mukaan esi-imsu ja -saame sopisivat? Minusta tämä lainasanateoria ontuu jotenkin tosi pahasti.

Lainasanat eivät valehtele. Germaania ei ole voitu puhua keltin ja baltoslaavin välissä kovin lähellä, kun ei ole siirtynyt monia lainasanojakaan niin varhain vaan vasta rautakaudella. Sitten taas itämerensuomeen ja saameen kymmenittäin lainasanoja eri aikoina.

Eihän tässä ole ristiriitaa: germaanit ja keltit ovat voineet vaeltaa paljonkin eronsa ja keskinäisten lainasanojensa välillä. Tiedämmehän aika lailla varmasti, että keltit itse vielä myöhemmin vaelsivat halki Euroopan aina Iberiaan ja Irlantiin asti, samoin että itaalit menivät etelä-Italiaan asti. "Kantalänsi-indoa" hyvinkin on voitu puhua vaikka jossain Karpaateilla asti. Täältä sitten kaarsivat esigermaanit pohjoiseen kohti Itämerta, italokeltit etelään (kai lähinnä Unkarin läpi?) kohti Välimerta. Yhteyteen päästiin uudelleen kunhan Alpit oli kierretty. (Varmaan osin mentiin läpikin, mutta hyvin todennäköisesti siellä esi-indoeurooppalaiset kielet pitivät pintansa pisimpään.)

En nyt ihan hahmota tällaisen jossittelun pointtia... Mikäänhän tässä ei muuta sitä, että germaanilla on vanhoja pitkäaikaisia kontakteja länsiuralilaisten kanssa.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 22 Heinä 2016 22:44
Kirjoittaja JohanSattui
Udolphin teorian mukaan slaavinkielten "alkukoti" on juuri Karpaateilla.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Heinä 2016 04:42
Kirjoittaja Jaska
JohanSattui kirjoitti:Udolphin teorian mukaan slaavinkielten "alkukoti" on juuri Karpaateilla.

Kyseisen herran metodiikassa on valitettavan paljon petrattavaa, ja tuloksetkin epäuskottuvat sillä perusteella. PDT_Armataz_01_01

Mutta baltoslaavi jakaa alueellisia uudennoksia arjan kanssa, joten kaakkoon se toki vetyy jo näin perustein.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 23 Heinä 2016 09:14
Kirjoittaja JohanSattui
En tiedä U.:n metodeista ja näiden uskottavuudesta hevon kakkia, mutta pongahtipa vain tässä yhteydessä mieleeni.

Re: Kielen leviäminen

ViestiLähetetty: 17 Marras 2016 13:43
Kirjoittaja Arxhgos
Jaska kirjoitti:
Thurisaz kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Virossahan on Asvan muinaislinna, jonka löytöjen mukaan on nimetty Asvan keramiikka, jonka sukuinen levisi myös Suomeen ja Ruotsiin. Aasoja vai asvalttiprinssejä? PDT_Armataz_01_18
On mahdollista, että jotain näistä itäisistä virtauksista olisi jäänyt elämään perimätiedossa. Mutta aasat ovat kuitenkin "skandinaavien omia", kun taas aiemmat vaanit ovat vähän vieraampia - siis luultavimmin tuo heijastelisi pikemminkin paleoskandinavialaisten ja esigermaanien suhteita.

Emme voi vain olettaa että niissä ei ole mitään konkreettista jos Snorri ja muut kertovat että jumalat olivat tosiasiassa palvottuja esi-isiä. He itse elivät aikana jolloin oli vielä paljon pakanoita ja tietoa oli enemmän kuin tänään tulkita ihmisten uskomuksia ja niiden alkuperää.

Sitä en toki epäilekään, vaan sitä että he olisivat olleet uralinkielisiä. Mitään uskottavia kielellisiä jälkiä sellaisesta ei ole osoitettu; jokunen lainasana on ehkä päätynyt germaaniin kantasuomesta.


Konkreettinen Aasamaa kivi näyttää olevan Piritasta pohjoiseen

https://www.google.com/maps/place/Aasamaa+kivi/@59.5625233,24.7983999,3a,75y,90t