Kinaporin kalifi kirjoitti:Petri Kallio, The Language Contact Situation in Prehistoric Northeastern Europe
Kirjassa The linguistic Roots of Europe, löytynee googlaamalla ja kannattaa ehdottomasti lukea. Kallio päättyy varovasti kannattamaan Okan aluetta uralilaiseksi alkukodiksi, josta sekä Uralin Garino Bor että läntinen tekstiilikeramiikka juontaisivat juurensa. Hän myös hylkää typologisen yhteyden altailaisiin kieliin, ural ei siis olisi siperialainen kieli, vaan juontaisi ehkä juurensa Volosovon kulttuurista. Varsinainen ural olisi hajonnut vasta oltuaan yhteydessä protoiraniin jossain Okan-Kaman alueella, mutta sitä ovat saattaneet ympäröidä jo varhain parauralilaiset kielet, myös lännessä.
Itämerensuomi saattaisi perustua pohjoisbaltin substraattiin, joka hävisi vasta roomalaisella rautakaudella-kansainvaellusajalla? Itämerensuomi levisi laajasti Länsi-Venäjälle symbioottisessa suhteessa skandinaavien ja sloveenien ekspansioon, ehkä jopa jostain Izborskin alueelta ja Izborskin alueen Long Barrow-kulttuuriin perustuvien asukkaiden alkuperäinen eksonyymi chud perustuisi skandinaavien ja sittemmin sloveenien heistä käyttämään skandinaaviseen termiin tjud, "kansa"? Tsuudi oli sittemmin ehkä jonkin aikaa Rus'-valtion uralinpuhujien lingua franca, mikä selittäisi samankaltaisuudet eteläviron, karjalan ja vepsän välillä?
P.S. tämä loistelias tutkielma löytyy ainakin academia.edu:sta:
https://www.academia.edu/20252178/The_L ... ern_Europe
Kinaporin kalifi kirjoitti:Hän myös hylkää typologisen yhteyden altailaisiin kieliin, ural ei siis olisi siperialainen kieli, vaan juontaisi ehkä juurensa Volosovon kulttuurista.
Pystynen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Hän myös hylkää typologisen yhteyden altailaisiin kieliin, ural ei siis olisi siperialainen kieli, vaan juontaisi ehkä juurensa Volosovon kulttuurista.
Kantauralin siperialainen alkuperä on minustakin epäselvä hypoteesi, mutta itse en menisi tästä ihan muitta mutkitta päättelemään, että ural-altailainen typologia on kokonaan sattumaa vain. Edelleen kannattaa muistaa, että kantaturkki ja kantatunguusi, kantamongolista nyt puhumattakaan, ovat tuhansia vuosia kantauralia nuorempia. "Altailaisen typologian" piirteistä osa voi olla levinnyt Siperiaan pikemmin itäuralin ja edelleen kantasamojedin vaikutuksesta, samoin ehkä aiemminkin parauralilaisten kielimuotojen mukana. Samoin vanhimmat lainasanat taitavat vain olla vielä sellaisiksi tunnistamatta. Klassiset "ural-altailaiset" sanarinnastukset kuten kieli ~ mongoli *kele-, kala ~ tunguusi *xol ovat edelleen olemassa, mutta usein turhan harvassa että niitä kannattaisi sukulaisuuden kautta selittää.
Rekonpoika kirjoitti:Typologian perusteella varhaisemmat jampat sisällyttivät myös kaukasuskielet, baskit ym. samaan altailais-turanilais-skyyttiläiseen kasaan.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mölö-paikannimiin jne. saattaisivat liittyä levikin osalta muro-nimet, nämä myös muodossa muuro- tai muuru-. Sen taustalla saattaisi olla ilmeisesti vörun kielessä tavattu termi muro, "pihapiiri tms."?
Pystynen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Mölö-paikannimiin jne. saattaisivat liittyä levikin osalta muro-nimet, nämä myös muodossa muuro- tai muuru-. Sen taustalla saattaisi olla ilmeisesti vörun kielessä tavattu termi muro, "pihapiiri tms."?
SSA:n mukaan tämä kuuluisi suomen murteista tunnetun sanan muro 'vesiheinä, pihatähtimö' yhteyteen, jolloin viron murun merkitys 'pihapiiri' olisi kai paikallinen kehittymä. Eipä sikäli, kyllä niittykasveistakin paikannimiä saa muodostettua.
Muuro- ja muuru-paikannimistö näyttää KKP:n aineistossa sisältävän kohtalaisen määrän soita (Muurunsuo, Laitila; Muuronsuo, Luumäki; Muurossuo, Miehikkälä; Muuronräme, Kalajoki…) joten voisi epäillä niiden tulevan lähinnä muuraimesta (alkuperäinen taivutus luultavasti ollut tyyppiä *muuroin : *muuramen, kuten livvin, eteläkarjalan ja lyydin muuroi vihjaa).
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa