Muinainen Suomi

rcislandlake kirjoitti:Mutta edelleen... Miksi kylän nimi olisi Iku, Ikuisuus, Jumala ?

Nimihän ei ole edes ainoa lajissaan, Liivinmaan kronikassa mainitaan myös alue nimeltä Ykewalda, ?*Ikä(i)nvalta, vrt. kronikan liiviläiset henkilönimet Ike, Ykemele, ilmeisesti siis < ?*Ikä(i), ?*Ikämieli ja suomalainen sukunimi Ikäheimo < ?*Ikä(i)nheimo. Kantasana on siis ikä, "vanhuus, elinaika tms" ja tuo siihen perustuva henkilönimi on aivan normaali itämerensuomalainen miehennimi.

Väinäjoelle on Petri Kallion toimesta osoitettu uskottava slaavilainen etymologia " *äi (cf. Finnish Väinä ) ← Early Slavic *dvæinā > Russian Двина" jne. joten suosittelen aloittamaan nimistön pohtimisen tutustumalla helposti saatavilla olevaan erinomaiseen materiaaliin, kuten edellä osoitettu ja tämä:

https://www.academia.edu/20252178/The_L ... ern_Europe

Kinaporin kalifi kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:Mutta edelleen... Miksi kylän nimi olisi Iku, Ikuisuus, Jumala ?

Nimihän ei ole edes ainoa lajissaan, Liivinmaan kronikassa mainitaan myös alue nimeltä Ykewalda, ?*Ikä(i)nvalta, vrt. kronikan liiviläiset henkilönimet Ike, Ykemele, ilmeisesti siis < ?*Ikä(i), ?*Ikämieli ja suomalainen sukunimi Ikäheimo < ?*Ikä(i)nheimo. Kantasana on siis ikä, "vanhuus, elinaika tms" ja tuo siihen perustuva henkilönimi on aivan normaali itämerensuomalainen miehennimi.

Väinäjoelle on Petri Kallion toimesta osoitettu uskottava slaavilainen etymologia " *äi (cf. Finnish Väinä ) ← Early Slavic *dvæinā > Russian Двина" jne. joten suosittelen aloittamaan nimistön pohtimisen tutustumalla helposti saatavilla olevaan erinomaiseen materiaaliin, kuten edellä osoitettu ja tämä:

https://www.academia.edu/20252178/The_L ... ern_Europe

Lähinnä tähän kaikkeen... Mielikuvitus teettää.. Voihan sitä viritellä vaikka mitä etymologioita.... mutta K.I.S.S. l. (keep it simple stupid) https://fi.wikipedia.org/wiki/KISS-periaate . Se on vain yksi kylä ts. ykköskylä, kylä nro 1. !

Paremminkin Ykemele voisi olla yksimielinen eikä ikämielinen (dementikko) ja Ykewalda l . Yksivalta eli yksinvaltias .

rcislandlake kirjoitti:Se on vain yksi kylä ts. ykköskylä, kylä nro 1.

Tosiaan, kukaan ei voi velvoittaa sinua uskomaan moniin asiantuntijoihin jotka ovat aihetta vuosien varrella pohtineet. Eihän rokotuksiakaan oteta ties mistä syystä. Silti olen itse sitä mieltä että jo tehty työ kannattaa huomioida asioita itse pohtiessa, näin säästyy paljon omaa työtä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Tosiaan, kukaan ei voi velvoittaa sinua uskomaan moniin asiantuntijoihin jotka ovat aihetta vuosien varrella pohtineet. Eihän rokotuksiakaan oteta ties mistä syystä. Silti olen itse sitä mieltä että jo tehty työ kannattaa huomioida asioita itse pohtiessa, näin säästyy paljon omaa työtä.

Onko näitä Suomessa esiintyviä saaria tutkittu? Miten itse ne tulkitset?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:Se on vain yksi kylä ts. ykköskylä, kylä nro 1.

Tosiaan, kukaan ei voi velvoittaa sinua uskomaan moniin asiantuntijoihin jotka ovat aihetta vuosien varrella pohtineet. Eihän rokotuksiakaan oteta ties mistä syystä. Silti olen itse sitä mieltä että jo tehty työ kannattaa huomioida asioita itse pohtiessa, näin säästyy paljon omaa työtä.

Eikös ikä tule sanasta aika ? Ikä <- Ika <- aika ? ikuinen <- aikuinen (valmis). Hankalaksi tuo i:n muuttuminen u/y:ksi tuossa menis...
Väinäjoen etymologiaan en mene väittämään.. Dvina tahi ei. Mutta miksei Väinä voisi tässäkin tapauksessa tarkoittaa tyventä, suvantoa sekä leveästi, tyynesti ja syvää jokea ? Melko tasaistahan tuo Väinäjoki näyttäisi olevan.. Mutta onhan siellä tietysti dyynejäkin.. https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6
Mikseivät ne voi tarkoittaa samalla molempia ?

rcislandlake kirjoitti:

Lainasanoista päätellen jotkin suomalaiset ainakin olivat balttien kanssa tekemisissä. Tulivatko balttilainat Suomeen balttien mukana, vai suomalaisten mukana ? Miten saamelaiset saivat balttilainansa ? Olen käsittänyt, että lainaukset tapahtuivat eriaikoina. Mikä siis selittäisi eriaikaisen lainaamisen ? Saamelaisten ja suomalaisten asuminen balttiassa ja eriaikainen lähteminen kohti Skandinaaviaa ? https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_lainasanat Jaskan kirjoituksesta : http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf Ovatko balttian N-ryhmäläiset paikoilleen jääneitä, baltteihin assimiloituneita suomalais-saamelaisia ryhmiä ?

Onhan sekin mahdollista, että osa balttilainoista ei siirtynyt ensinkään nykyisen Suomen ja nykyisen Balttian välillä. Ja sitten, kielitieteen ajoitukset eivät voi olla tarkkoja, koska alkukielien murteutus sekoittaa kuvaa.

rcislandlake kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

rcislandlake kirjoitti:Mutta edelleen... Miksi kylän nimi olisi Iku, Ikuisuus, Jumala ?

Nimihän ei ole edes ainoa lajissaan, Liivinmaan kronikassa mainitaan myös alue nimeltä Ykewalda, ?*Ikä(i)nvalta, vrt. kronikan liiviläiset henkilönimet Ike, Ykemele, ilmeisesti siis < ?*Ikä(i), ?*Ikämieli ja suomalainen sukunimi Ikäheimo < ?*Ikä(i)nheimo. Kantasana on siis ikä, "vanhuus, elinaika tms" ja tuo siihen perustuva henkilönimi on aivan normaali itämerensuomalainen miehennimi.

Väinäjoelle on Petri Kallion toimesta osoitettu uskottava slaavilainen etymologia " *äi (cf. Finnish Väinä ) ← Early Slavic *dvæinā > Russian Двина" jne. joten suosittelen aloittamaan nimistön pohtimisen tutustumalla helposti saatavilla olevaan erinomaiseen materiaaliin, kuten edellä osoitettu ja tämä:

https://www.academia.edu/20252178/The_L ... ern_Europe

Lähinnä tähän kaikkeen... Mielikuvitus teettää.. Voihan sitä viritellä vaikka mitä etymologioita.... mutta K.I.S.S. l. (keep it simple stupid) https://fi.wikipedia.org/wiki/KISS-periaate . Se on vain yksi kylä ts. ykköskylä, kylä nro 1. !

Paremminkin Ykemele voisi olla yksimielinen eikä ikämielinen (dementikko) ja Ykewalda l . Yksivalta eli yksinvaltias .

Dementikko on ihan hyvä muinaisnimi. Muinoin naapureita nimiteltiin hyvinkin sopimattomasti.

Thurisaz kirjoitti:Onko näitä Suomessa esiintyviä saaria tutkittu? Miten itse ne tulkitset?

En tiedä onko tutkittu, mutta esim. nimipari Ykspetäjä-Kakspetäjä viittaisi siihen että jossain saaressa on ollut vain yksi puu, toisessa kaksi. Saaren profiilit on tunnetusti yleinen nimeämisperuste, vrt. Tallholm, "Mäntysaari".

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Thurisaz kirjoitti:Onko näitä Suomessa esiintyviä saaria tutkittu? Miten itse ne tulkitset?

En tiedä onko tutkittu, mutta esim. nimipari Ykspetäjä-Kakspetäjä viittaisi siihen että jossain saaressa on ollut vain yksi puu, toisessa kaksi. Saaren profiilit on tunnetusti yleinen nimeämisperuste, vrt. Tallholm, "Mäntysaari".

Suurin osa on niin isoja ettei ole mahdollista että puiden lukumäärä olisi ollut nimeämisen peruste, samoin ne ovat usein niin lähekkäin että saman nimen käyttö olisi erikoista ilman erityistä tarkoitusta.

Toivon että tutkitaan, jotain tuossa on ja sen jokainen huomaa karttaa katsomalla.

Sutropin mukaan vanhin kirjattu nimimuoto on Ykescola, ja vain sitten todennäköisyyksiin uskoen on siihen haluttu yhdistää saksankielinen nimi Ueksküll, joka on edelleentulkittu *'Yksikylä'-merkityksiseksi.

Kirjurin ja hänen äidinkielensä vaikutus (mitä äännettä ja kuinka pitkää äännettä milläkin kirjaimella on yritetty ilmaista) valitettavasti tulee aina aiheuttamaan epävarmuutta tulkintaan.

Missään tapauksessa vanhin nimiasu ei selity liivin 'yksi' + 'kylä' -sanojen pohjalta. Loppuosa, jonka Sutrop perustelee pitkävokaaliseksi (koola) vastaisi kantaliivin sanaa *koola < *kalla 'saari'. (Kuten yleensäkin liivissä ooC < *aCC.)

Mitä tulee Suomen Yks-nimiin, niin ainakin Keuruun vierekkäiset pikkusaaret Yksipetäinen ja Kaksipetäinen eivät vaadi sen kummempaa selitystä. Kaukaa haetulta tuntuu etsiä näihin mitään uskonnollisia selityksiä.

Jaska kirjoitti:Sutropin mukaan vanhin kirjattu nimimuoto on Ykescola, ja vain sitten todennäköisyyksiin uskoen on siihen haluttu yhdistää saksankielinen nimi Ueksküll, joka on edelleentulkittu *'Yksikylä'-merkityksiseksi.

Kirjurin ja hänen äidinkielensä vaikutus (mitä äännettä ja kuinka pitkää äännettä milläkin kirjaimella on yritetty ilmaista) valitettavasti tulee aina aiheuttamaan epävarmuutta tulkintaan.

Missään tapauksessa vanhin nimiasu ei selity liivin 'yksi' + 'kylä' -sanojen pohjalta. Loppuosa, jonka Sutrop perustelee pitkävokaaliseksi (koola) vastaisi kantaliivin sanaa *koola < *kalla 'saari'. (Kuten yleensäkin liivissä ooC < *aCC.)

Mitä tulee Suomen Yks-nimiin, niin ainakin Keuruun vierekkäiset pikkusaaret Yksipetäinen ja Kaksipetäinen eivät vaadi sen kummempaa selitystä. Kaukaa haetulta tuntuu etsiä näihin mitään uskonnollisia selityksiä.

Samaa mieltä tästä. Thurizasin huomio yks*-nimien levikistä voisi taas ehkä perustua itähämäläiseen eränkäyntialueeseen ja sen reittien tunnisteisiin? Nimeämisperuste kun on usein mallipohjainen ja yhteisösidonnainen.

Jaska kirjoitti:Sutropin mukaan vanhin kirjattu nimimuoto on Ykescola, ja vain sitten todennäköisyyksiin uskoen on siihen haluttu yhdistää saksankielinen nimi Ueksküll, joka on edelleentulkittu *'Yksikylä'-merkityksiseksi.

Kirjurin ja hänen äidinkielensä vaikutus (mitä äännettä ja kuinka pitkää äännettä milläkin kirjaimella on yritetty ilmaista) valitettavasti tulee aina aiheuttamaan epävarmuutta tulkintaan.

Missään tapauksessa vanhin nimiasu ei selity liivin 'yksi' + 'kylä' -sanojen pohjalta. Loppuosa, jonka Sutrop perustelee pitkävokaaliseksi (koola) vastaisi kantaliivin sanaa *koola < *kalla 'saari'. (Kuten yleensäkin liivissä ooC < *aCC.)

Mitä tulee Suomen Yks-nimiin, niin ainakin Keuruun vierekkäiset pikkusaaret Yksipetäinen ja Kaksipetäinen eivät vaadi sen kummempaa selitystä. Kaukaa haetulta tuntuu etsiä näihin mitään uskonnollisia selityksiä.

Kakspetäisen toinen nimi on Teikari, mikäs muuten sen etymologia on? Tunnetuinhan löytyy Viipurinlahdelta.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Sutropin mukaan vanhin kirjattu nimimuoto on Ykescola, ja vain sitten todennäköisyyksiin uskoen on siihen haluttu yhdistää saksankielinen nimi Ueksküll, joka on edelleentulkittu *'Yksikylä'-merkityksiseksi.

Kirjurin ja hänen äidinkielensä vaikutus (mitä äännettä ja kuinka pitkää äännettä milläkin kirjaimella on yritetty ilmaista) valitettavasti tulee aina aiheuttamaan epävarmuutta tulkintaan.

Missään tapauksessa vanhin nimiasu ei selity liivin 'yksi' + 'kylä' -sanojen pohjalta. Loppuosa, jonka Sutrop perustelee pitkävokaaliseksi (koola) vastaisi kantaliivin sanaa *koola < *kalla 'saari'. (Kuten yleensäkin liivissä ooC < *aCC.)

Mitä tulee Suomen Yks-nimiin, niin ainakin Keuruun vierekkäiset pikkusaaret Yksipetäinen ja Kaksipetäinen eivät vaadi sen kummempaa selitystä. Kaukaa haetulta tuntuu etsiä näihin mitään uskonnollisia selityksiä.

Samaa mieltä tästä. Thurizasin huomio yks*-nimien levikistä voisi taas ehkä perustua itähämäläiseen eränkäyntialueeseen ja sen reittien tunnisteisiin? Nimeämisperuste kun on usein mallipohjainen ja yhteisösidonnainen.

Huomastko muuten miten siinä Pirkanmaan alueella menee Ykspetäjät etelä-pohjoinen ja Ykspuiset länsi-itä akselilla? Mietin itsekin voiko noissa erottaa niiden nimenneet yhteisöt.