Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 13 Joulu 2017 19:57



Vastaa viestiin  [ 10 viestiä ] 
 Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioina 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6599
Viesti Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioina
Aiemmin on jo tehty analyysi Suomen murteista sanaston pohjalta (Leino, Hyvönen & Salmenkivi 2006); siinä itä--länsi-jaon jälkeen seuraavana erottui pohjoissuomalainen murteisto.
https://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutu ... aja-06.pdf

Nyt uusi tutkimus (Syrjänen, Honkola, Lehtinen, Leino & Vesakoski 2016) ottaa huomioon Kettusen laajan murrekartaston äänteellisetkin eroavaisuudet, ja tulos muuttuu: itä--länsi-jako on edelleen primaari, mutta sen jälkeen erottuu varsinaissuomalainen murrealue. K=4:ssä erottuu hämäläismurteisto, K=5:ssä savolainen erottuu kaakkoismurteistosta jne. (K=14 on maksimierottelu, sen jälkeen ei enää "parane".)
https://www.academia.edu/30649345/Apply ... opulations

Mukana on myös pareittaiset FST-arvot murteiden välillä (14 kpl). Pienimmät erot odotetusti on lähisukuisten murteiden välillä:
- Etelä- ja Pohjois-Karjala 0,42
- Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 0,44
- Häme ja Etelä-Häme 0,46
- Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa 0,48
- Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa 0,49
- Etelä-Karjala ja Etelä-Savo 0,52
- Pohjois-Savo ja Keski-Suomi 0,54
- Etelä- ja Pohjois-Savo 0,61

Huomattavaa on, että Etelä-Pohjanmaalle ja Lapille lähin murre on varsinais-suomalais-hämäläinen välimurteisto; tällä ilmiöllä lienee asutushistoriallinen tausta. Toisaalta Etelä-Häme (Uudellemaalle asti) on myös yllättävän lähellä Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata.

Kuva
http://i64.tinypic.com/m9u79w.png

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


03 Tammi 2017 22:07
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6599
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Yllä olevalla kartalla valkoiset osat ovat sekoittumavyöhykkeitä ja värilliset osat siis murteiden "puhtaita" ydinalueita.

Pohjanmaan savolaiskiila kuuluu hieman yllättäen Kainuun yhteyteen vielä kun K=14.

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


03 Tammi 2017 22:43
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6599
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Noita FST-arvoja voisi yrittää syöttää taas PASTiin ja katsoa millaista PCA:ta ja "sukupuuta" se samankaltaisuuden perusteella tyrkkää. Tosin pitää muistaa, että murteet sekoittuvat, eikä sukupuuta pidä ottaa historiallisena polveutumisena vaan nykyhetken murteiden läheisyyttä heijastavana työkaluna. Todellinen polveutuminen nähdään edelleen vain perusteellisen äännehistoriallisen analyysin avulla.

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


03 Tammi 2017 23:38
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6599
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Tässä puumuotoon siirretty K-eriytymisjärjestys. Tätä eriytymispuuta ei siis pidä tulkita suomen murteiden polveutumiseksi, koska me tiedämme, että suomen kielen murteet polveutuvat ainakin kolmesta kantasuomalaisesta muinaismurteesta eriasteisesti sekoittuneina, eivät yhdestä ja samasta kantamurteesta. Puukuvaaja ei sellaisenaan huomioi sekoittumisia eikä kontakteja.

Murteiden erilaisuuden suuruudesta järjestyspuu sen sijaan kertoo, ja nyrkkisääntöisesti eriytymisen suuruus viittaa eriytymisen vanhuuteen. Länsimurteiden haarat ovat huomattavasti erilaisempia kuin itämurteiden, mikä vastaa hyvin asutushistorian käsitystä.
- Länsimurteiden leviäminen rannikkoa pohjoiseen ajoitetaan ensimmäisen vuosituhannen jKr. loppuun.
- Itämurteiden pääjako savolaiseen ja karjalaiseen tapahtui toisen vuosituhannen jKr. alussa; tällöin länsimurteita olisi ollut jo kolme.
- 1500-luvulta alkoi laajamittainen maan asuttaminen, jolloin eri murreryhmät jakautuivat edelleen.

Puun oksien pykämät, jotka palaavat takaisin eivätkä eriydykään, ovat sellaisia, jotka tutkijoiden käyttämä ohjelma tietyssä K-arvossa erotti mutta heti seuraavassa palautti takaisin ja korvasi kahdella paremmin tilannetta selittävällä.

Kuva
http://i65.tinypic.com/aywyz6.png

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


04 Tammi 2017 01:57
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19
Viestit: 475
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Erona näyttää olevan myös päijäthämäläismurteiden sijoittuminen länsimurteihin eikä itämurteihin. Tästä oli vähän merkkejä jo sanaston pohjalta tehdyn analyysin perusteella.


04 Tammi 2017 10:40
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05
Viestit: 408
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Etelä-Pohjalaisen murteen lähinkin FST-etäisyys toiseen murteeseen (0.59 Välisuomalaisiin) on huomiota herättävän suuri, eli sama kuin Itä-Länsi jaon ylittävät Kai-PäiH, EteH-PPM ja EteH-EKar.

Tuo selittynee Etelä-Pohjalaisen murteen suhteellisella eristyneisyydellä muiden suomenkielen murteiden vaikutteilta. Etelä-Pohjanmaan väestöntiheys lienee ollut pitkään suurempi kuin sitä ympäröivien suomenkielisten lähialueiden, kun taas rannikon ruotsinkieliset ovat olleet enemmän "tasoissa". Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ydinalue, Kyrönjoen varsi, joka on pitkien yhteyksien päässä vastaavista ydinalueista, lienee ollut kauan sisäisiltä kulkuyhteyksiltään melko integraali alue.


04 Tammi 2017 12:49
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6027
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteys on historiallisesti tuttu, PP:n ja Lapin vähemmän tuttu kuvan laajuudessa. Lapin alue on laaja ja näytteiden otolla lienee vaikutuksensa tulokseen. Sinänsä vaikuttaa erinomaiselta työltä, tosin hiukan epäilen onko analyysi maltettu ensin tehdä ilman kielitieteen murrejakokarttaa siten, että klusterointi tapahtuisi vain ohjelmallisesti.

_________________
Der Teufel steckt im Details


04 Tammi 2017 14:15
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Olisi jännä edelleenkin jossain näistä monista laskennallisista malleissa nähdä, minkälaisia määritteleviä piirteitä ne eri alueille antavat. "Typologisen" murrejaon kannaltahan asialla ei ole väliä, mutta historiallisten yhteyksien kannalta aika merkittävää olisi, milloin kyseessä ovat paikalliset sanastoinnovaatiot, milloin uudet lainasanat, milloin taas vanhat arkaismit. Esimerkiksi "lappalais-hämäläisen" ja "ulkosavolaisen" ryhmien voisi hyvin epäillä olevan lähinnä viimeistä tyyppiä: vanhoja länsi- tai itäsuomalaisuuksia, jotka ovat innovatiivisemmilla alueilla jääneet käytöstä.


28 Tammi 2017 01:44
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1652
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Pystynen kirjoitti:
Olisi jännä edelleenkin jossain näistä monista laskennallisista malleissa nähdä, minkälaisia määritteleviä piirteitä ne eri alueille antavat. "Typologisen" murrejaon kannaltahan asialla ei ole väliä, mutta historiallisten yhteyksien kannalta aika merkittävää olisi, milloin kyseessä ovat paikalliset sanastoinnovaatiot, milloin uudet lainasanat, milloin taas vanhat arkaismit. Esimerkiksi "lappalais-hämäläisen" ja "ulkosavolaisen" ryhmien voisi hyvin epäillä olevan lähinnä viimeistä tyyppiä: vanhoja länsi- tai itäsuomalaisuuksia, jotka ovat innovatiivisemmilla alueilla jääneet käytöstä.

Tulos olisi tosiaan mielenkiintoisempi, jos murteutumista edeltävää perua olevat samanlaisuudet perattaisiin murteiden vertailusta pois.


28 Tammi 2017 13:47
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 28 Syys 2014 14:00
Viestit: 16
Paikkakunta: Espoo
Viesti Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi
Ongelmallisia rajatapauksia ovat mm. päijäthämäläiset Hartola ja Sysmä, jotka edustavat melko puhtaita itämurteita mutta joiden asutus tuli nimistön perusteella lähinnä lännestä. (Etelämpänä Heinolassa murre on jo länsivoittoista.)

_________________
Y-DNA: I-M253 (tarkentuu rahatilanteen kohentuessa).
Isän suvun juuret Itä-Hämeessä, äidin Pirkanmaalla.


08 Helmi 2017 22:54
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 10 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy