Muinainen Suomi

Avaan tällaisen ketjun, johon voi tuoda esimerkkejä vanhoista suomenkielisistä kirjoituksista. Vertailemalla vanhoja ja miksei uudempiakin kirjoituksia voi saada selville kielenkehityksestä. Vanhat kirjat enimmäkseen ovat tietysti kirkollista tuotantoa, joten tuonkin semmoisen luettavaksi. Jos olette kiinnostuneita ihmettelemään standardoimatonta kirjoitusta, niin tässä on hyvä esimerkki : https://www.dropbox.com/s/4pbglez80vnxq ... A.pdf?dl=0
Etukannen kirjoitus oli epämääräinen. Alimmainen rivi on selvä; Erik Wiik. Toista riviä aluksi tulkitsin päivämääräksi. Kameran säätöjä rukkaamalla toinen rivi muodostui sanaksi omistaa. Ensimmäinen rivi on todella vaikea tulkita... oletan että siinä lukee Kirjaa.. Voi lukea muutakin. Joten kirjan ikä mennee Erick Wiikin eliniälle 1814-1901 väliselle ajalle, joka on melko epämääräinen. https://www.dropbox.com/s/v8inc021od3w1 ... A.pdf?dl=0

Kaajokelaisen papin kirjoittamaa

http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/1700_5_muita/46/

http://saaressa.blogspot.fi/2015/12/cal ... sista.html

Runoja tekstin seassa http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/200 ... oelta.html

rcislandlake kirjoitti:Avaan tällaisen ketjun, johon voi tuoda esimerkkejä vanhoista suomenkielisistä kirjoituksista. Vertailemalla vanhoja ja miksei uudempiakin kirjoituksia voi saada selville kielenkehityksestä. Vanhat kirjat enimmäkseen ovat tietysti kirkollista tuotantoa, joten tuonkin semmoisen luettavaksi. Jos olette kiinnostuneita ihmettelemään standardoimatonta kirjoitusta, niin tässä on hyvä esimerkki : https://www.dropbox.com/s/4pbglez80vnxq ... A.pdf?dl=0
Etukannen kirjoitus oli epämääräinen. Alimmainen rivi on selvä; Erik Wiik. Toista riviä aluksi tulkitsin päivämääräksi. Kameran säätöjä rukkaamalla toinen rivi muodostui sanaksi omistaa. Ensimmäinen rivi on todella vaikea tulkita... oletan että siinä lukee Kirjaa.. Voi lukea muutakin. Joten kirjan ikä mennee Erick Wiikin eliniälle 1814-1901 väliselle ajalle, joka on melko epämääräinen. https://www.dropbox.com/s/v8inc021od3w1 ... A.pdf?dl=0

Ekan linkin takaa ei löydy mitään ja toinen vaatii tunnukset...

Tuo Virtuaalinen vanha kirjasuomi, jonne Sigukin linkitti, on erinomainen sivusto, jonne on koottu vanhoja tekstejä:
http://www.helsinki.fi/vvks/tekstit/index.html

https://www.dropbox.com/s/v8inc021od3w1 ... A.pdf?dl=0 Tein muutoxen siihen ensimmäiseen, joten toinen on sama kuin ensimmäinen. Näkyykö ? Pitäisi kyllä olla ihan vapaasti luettavissa.

rcislandlake kirjoitti:https://www.dropbox.com/s/v8inc021od3w1t6/ERIK_WIIKIN_WIRSIKIRJA.pdf?dl=0 Tein muutoxen siihen ensimmäiseen, joten toinen on sama kuin ensimmäinen. Näkyykö ? Pitäisi kyllä olla ihan vapaasti luettavissa.

No tuo avautuu! Kiitoksia.

Vuosiluvuksi tuolle kirjalle vahvistui sen alun Ajan tieto-osion perusteella 1833. Luulisin, että tuo kieli lukuunottamatta siis Ajan tietoa, joka on yritelmä historian oppitunnista aina vuoteen 1828 eli suunnilleen 5 vuotta aikaisempaan kuin tuo kirjan julkaisupäivämäärä, on kirkolliselta tekstiltään vanhempaa. Tulee mieleen, että se on uusintaotos vanhemmista teksteistä, mutta tietenkään ei voi olla varmaa. Se miksi ajattelen niin, on se että siinä on monia erilaisia versioita esimerkiksi käskyistä, herran rukouksesta ja ehtoollisesta. Kyrie eleeson - Herra Armahda -kappaleiden lopussa oli uusi outous. Mistä lienee tullut kirjaan ?

Ajan tieto eli historian lyhyt oppitunti kertoo mm. turun paloista, perunan saapumisesta, rutosta ja nälänhädästä. Alkuun se kertoo kirkolllisen historian eli Vanhan Testamentin, Uuden Testamentin ja Paavillisen kirkon alun. Vuonna 622 se ilmoittaa Mahometin alkaneen uskonsa levittämisen ja sen jälkeen alkaa varsinainen Suomea ja lähiympäristöä koskeva historia osio. Paikkansapitävyydestä en tiedä, mutta luultavasti mukana on ollut sellaisiakin lähteitä, joita nykyään ei tiedetä olevan, sillä muutama asia tuli yllätyksenä. https://www.dropbox.com/s/nzjofqifxc70h ... 3.pdf?dl=0

Kopioin tuota tekstiä Virsikirjasta vielä sen verran kuin uskallan. Kirja on todella huonokuntoinen ja joutaa käsittelyni jälkeen taas vuosiksi hyvään talteen.