aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vanhakantaisuus voisi ainakin periaatteessa olla perua myös myöhaiskantasaamea varhaisemmasta kielimuodosta, jos myöhaiskantasaame ei niille alueille olisi koskaan levinnyt. Sitä kait JP tuossa edellä jäljittää. Etelässäkin on voinut olla vanhahtavia alueita ja siellä on myös se Pisavuori, jonka nimi on vanhaa perua. Onkohan sellaista paikannimistöä, mistä näkee selkeästi, kuinka laajalla alueella on puhuttu juuri nimenomaan myöhäiskantasaamea, eikä jotain sen varhaisempaa kielimuotoa?
Vokaalisto paljastaisi heti, jos myöhäiskantasaamen muutokset eivät olisi tapahtuneet, niin erilaisia ovat lähtö- ja tulosvokaalit.
a > uo
o > oa/uo
u > o
ü, i > ë
ä > eä/ie/aa
e > eä/ie
Kaikkialla muutokset näyttävät kuitenkin tapahtuneen. Aikion selitys etymologisesta nativisaatiosta selittää Pisa-tyypin nimielementit - aivan kuten Inari <-- Aanaar, ne voivat olla erittäin myöhäisiä mutta matkia vanhoja vastaavuuksia.
Oma ongelmansa toki tulee siitä, että osa saamen muutoksista on yhteisiä merjalaiskielten kanssa; ne yhteiset olisivat toki sitten hieman vanhempia kuin saamen erilliset muutokset. Tästä tietysti seuraa, että ns. keskikantasaame lähestyy oikeastaan saamelais-merjalaisen kantamurteen rekonstruktiotasoa, ja varhaiskantasaame on käytännössä sama kuin länsiuralilainen rekonstruktiotaso (vaikka se kyllä on ollut sitä tähänkin asti).
Eli kun mennään Äänisen kannaksen kaakkoisosiin ja siitä etelään ja itään, törmätään ns. "parasaamelaisiin" kielimuotoihin: sellaisiin saamelais-merjalaisiin kieliin, joissa eivät ole tapahtuneet kaikki myöhäiskantasaameen johtaneet muutokset.
Okei, eli millään alueella noita Äänisen takaisia lukuun ottamatta ei ole havaittu merkkejä myöhaiskantasaamea varhaisemmista kielimuodoista. Ja mainittu poikkeus Pisa selittyy saamesta suomeen lainatessa tehtyyn nativisaatioon, joka sattumalta on saanut aikaan vanhakantaisen muodon ... tulkitsinkohan tämän oikein?
Juuri oikein.
Jos tuo etymologinen nativisaatio epäilyttää, niin Aikio vyöryttää ilmiölle kyllä hyvät perustelut:
https://www.academia.edu/4811861/Etymol ... nd_Finnish
aikalainen kirjoitti:Tarkoitatko sitä, että yhteys merjalaiseen kantamurteeseen tekee sen, että osa noista äänteenmuutoksia on voinut tapahtua jo ennen myöhäiskantasaamea ... jolloin aiemmin levinneet merjan, X-kielen tai keskisaamen puhujat ovat voineet nimetä paikkoja noilla äänteillä ja jäädä sinne asumaan, jolloin ne paikan nimet eivät olisikaan yksiselitteinen osoitus alueiden myöhäiskantasaamelaisista puhujista?
Periaatteessa joo. Tosin Aikion ja Heikkilän mukaan nuo vokaalistomuutokset olisivat tapahtuneet aika lähekkäin eli lyhyen ajan sisällä. Eli käytännössä prosessi lienee ollut nopea, mutta leviäminen niin laajalle alueelle on silti aiheuttanut sen, että viimeiset muutoksista olisivat tapahtuneet vain siinä murteessa, joka kehittyi myöhäiskantasaameksi.
On siis pieni mahdollisuus siihen, että jos alueen paikannimissä näkyy vain merjalais-saamelaisia muutoksia, niin alueen murre on voinut olla jotain muutakin kuin saamea. Jos kuitenkin saman alueen nimistössä näkyy myös vain saamelle ominaisia muutoksia, se ratkaisee asian. Ja jos positiivista todistusaineistoa tietyn äänteen vanhakantaisuudesta ei löydy sopivien paikannimien puuttumisen vuoksi, voisi olla turhan rohkeaa olettaa lainanantajakieleksi jotain muuta kuin saamea. Toki se on mahdollista, mutta pelkän teoreettisen mahdollisuuden päälle ei kannata lähteä kasaamaan mitään rakennelmaa.