Sivu 6/11

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 14 Heinä 2018 12:23
Kirjoittaja Sigfrid
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Sipin esityksessä vienankarjalaiset tulivat siltä suunnalta mutta varhaiseksi vienan karjalaisten asutukseksi tarjosi meren rannikkoa mikä kuulostaa pätevämmältä kuin sisämaa joka saattoi olla saamelainen hyvinkin pitkään rannikon karjalaistuttua. Pomorit ovat enimmäkseen karjalais-komeja mutta Arkangelin länsipuolisia pomoreita ei ole testattu, komi vähenee varmaan karjalaisen kustannuksella, ehkä saamelaisenkin.


Nämä vienankarjalaiset on mainittu jo alueen vanhemmissa hallintodokumenteissa ja ajan tavan mukaan rosvoina. Miten päin vain. Asiayhteydestä selviää, että tulivat "runon Karjalaa" pohjoisempaa, lähes Kuolan suunnalta. Suunta onkin helppo mieltää kun Vienan meren rannikko oli talviastukseenkin sopivaa. Ja olivat suomensukuisia, usein mainittiin ortodokseina, joten yhteys Venäjään oli ilmeinen Kantalahteen asti.


Okei, mistä tuo kuvaus löytyy? Tiedän kyllä, että 1500 luvulla Vienasta ja Vienaan sekä Kuolaan tehtiin puolin ja toisin ryöstöretkiä. Muistelin vain, että olisit tarkoittanut myös tuon varhaisimman karjalaisuuden Peräpohjolaan tulleen Vienasta, siis 1100 - 1300 ajalla. Tai ajoitus noin mutta kuitenkin selvästi ennen tuota ryöstelyaikaa, joka löytyy kirjoista ja kansista.


Ennen Novgorodin lietsomia sotia käytiin kauppaa. SInun täytyy vain lukea oikeiden historioitsijoiden teoksia, kerätä perustieto ruotsinvallan alkuajoilta. Niin ei tietenkään päästä 1100-lukuun, mutta eivät ne vienankarjalaiset sinne pilvistä tippuneet. Lue OIKEITA historiankirjoja, ne on sellaisia, joissa kahden pahvikannen välissä on paperisia lehtiä ja niillä samanlaista tekstiä kuin luet internetissäkin. Niihin ei saa http-linkkejä, eikä niiden tietoon pääse googlettamalla. Vaivalloistahan niiden käyttö on - joutuu lukemaan lähes kannesta kanteen satoja sivuja tekstiä, joka ei kiinnosta ja on väärää tietoa PDT_Armataz_01_18

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 14 Heinä 2018 13:57
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Ennen Novgorodin lietsomia sotia käytiin kauppaa. SInun täytyy vain lukea oikeiden historioitsijoiden teoksia, kerätä perustieto ruotsinvallan alkuajoilta. Niin ei tietenkään päästä 1100-lukuun, mutta eivät ne vienankarjalaiset sinne pilvistä tippuneet. Lue OIKEITA historiankirjoja, ne on sellaisia, joissa kahden pahvikannen välissä on paperisia lehtiä ja niillä samanlaista tekstiä kuin luet internetissäkin. Niihin ei saa http-linkkejä, eikä niiden tietoon pääse googlettamalla. Vaivalloistahan niiden käyttö on - joutuu lukemaan lähes kannesta kanteen satoja sivuja tekstiä, joka ei kiinnosta ja on väärää tietoa PDT_Armataz_01_18


Olipa taas rakentava vastaus. Miksi vastasit ollenkaan?

Olen suhteellisen varma, että olen lukenut niitä paperille painettuja opuksia ikään suhteutettuna siinä missä sinäkin. Netti helpottaa opiskelua, eikä paperille painettu ole sen arvokkaampaa tietoa kuin digimuodossa olevakaan. En pyytänyt sinulta linkkiä, mutta ilmeisesti et muista opusta mistä sen olet lukenut. Eikä siinä mitään, ei kukaan voi muistaa kaikkia lähteitä, saatikka lukemaansa, et edes sinä. Joko muuten luit sen Vahtolan oikean kirjan? Nimistötutkimus, joka päivittäisi sinunkin tietosi suomalaisten saapumisesta Tornionlaaksoon. Ei se ei ole 1300 luku.

Perustietoa on, mutta toki siinä on puutteita. Vaikuttaa olevan sinullakin.

Sitä minä sinulta penäsin, että jos olit ja olet sitä mieltä että karjalaisvaikutus 1100 (noin) alkaen tuli Vienasta, niin mihin sen perustat? Noissa kirjoissa, ei ainakaan lukemissani, näin kerrota. Itse moitit toisten tekemiä päätelmiä mutta heittelet kuitenkin perusteettomia kommentteja. On täällä huikea keskustelukulttuuri. Suoraan sanottuna vittuilua, vittuilun perään.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 14 Heinä 2018 14:24
Kirjoittaja Sigfrid
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Ennen Novgorodin lietsomia sotia käytiin kauppaa. SInun täytyy vain lukea oikeiden historioitsijoiden teoksia, kerätä perustieto ruotsinvallan alkuajoilta. Niin ei tietenkään päästä 1100-lukuun, mutta eivät ne vienankarjalaiset sinne pilvistä tippuneet. Lue OIKEITA historiankirjoja, ne on sellaisia, joissa kahden pahvikannen välissä on paperisia lehtiä ja niillä samanlaista tekstiä kuin luet internetissäkin. Niihin ei saa http-linkkejä, eikä niiden tietoon pääse googlettamalla. Vaivalloistahan niiden käyttö on - joutuu lukemaan lähes kannesta kanteen satoja sivuja tekstiä, joka ei kiinnosta ja on väärää tietoa PDT_Armataz_01_18


Olipa taas rakentava vastaus. Miksi vastasit ollenkaan?

Olen suhteellisen varma, että olen lukenut niitä paperille painettuja opuksia ikään suhteutettuna siinä missä sinäkin. Netti helpottaa opiskelua, eikä paperille painettu ole sen arvokkaampaa tietoa kuin digimuodossa olevakaan. En pyytänyt sinulta linkkiä, mutta ilmeisesti et muista opusta mistä sen olet lukenut. Eikä siinä mitään, ei kukaan voi muistaa kaikkia lähteitä, saatikka lukemaansa, et edes sinä. Joko muuten luit sen Vahtolan oikean kirjan? Nimistötutkimus, joka päivittäisi sinunkin tietosi suomalaisten saapumisesta Tornionlaaksoon. Ei se ei ole 1300 luku.

Perustietoa on, mutta toki siinä on puutteita. Vaikuttaa olevan sinullakin.

Sitä minä sinulta penäsin, että jos olit ja olet sitä mieltä että karjalaisvaikutus 1100 (noin) alkaen tuli Vienasta, niin mihin sen perustat? Noissa kirjoissa, ei ainakaan lukemissani, näin kerrota. Itse moitit toisten tekemiä päätelmiä mutta heittelet kuitenkin perusteettomia kommentteja. On täällä huikea keskustelukulttuuri. Suoraan sanottuna vittuilua, vittuilun perään.


En todellakaan muista mistä kirjoista olen lukenut minkäkin tekstin ja niiden uudelleenhakeminen on oma työnsä. Kysymys on siitä, että keskustelun siirtäminen satunnaisista ja vääristelevistäkin nettilähteistä historioitsijoiden kirjatietoon on vaikeaa ja käytännössä tämä keskustelu loppuu siihen kuin kanan lento. Taloudellisuusnäkökulma. Siis ei kannata aloittaakaan lähdeluettelon tekoa paperisen oppi- tai tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Kuitenkin aina kysytään lähdettä, vaikka jokaisella asiaan perehtyneellä pitäisi olla tiedossa alkuperäisdokumentteihin perustuva historiantutkimus. Tämä oli sanomani. Nimitutkimukset ovat asia erikseen, ne ovat aina jossain määrin tulkintakysymyksiä. Esimerkkinä Mikkonen-Paikkala Suomalaiset Sukunimet. Suurin osa vanhojen sukunimien alkuperästä jää näiltäkin tutkijoilta arvoitukseksi mitä tulee länsi-itä jakoon Suomessa, koska tekijät perustavat tietonsa alkuperäisdokumentteihin, kuten minäkin.

Torniojokilaakson 1200- ja 1300-lukuja olen perustellut näillä alkuperäisdokumenteilla, joissa kerrotaan mm. oikeustapahtumana tilan perimysjärjestyksestä Torniojokilaakson ja Ylä-Satakunnan sukujen kesken. EI muuta. Nimistötukimus on asia erikseen. Tässäkin olen viitannut vain varmaan tietoon, Ruotsin kruunun arkistosta löytyviin dokumentteihin. Vaikka Pähkinäsaaren rauhan rajadokkarit voivatkin olla kopioita ja väärennöksiä, niin on vaikea uskoa kenenkään tuhlanneen aikaa mitättömien ihmisten oikeustapahtumien kopiointiin ja väärentämiseen (jotta 1300-luvulla saataisiin virheellinen vaikutelma satakuntalaisesta alkuperästä), joten uskoisin lähtökohtani olevan kohtuullisen varma.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2018 02:45
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Ennen Novgorodin lietsomia sotia käytiin kauppaa. SInun täytyy vain lukea oikeiden historioitsijoiden teoksia, kerätä perustieto ruotsinvallan alkuajoilta. Niin ei tietenkään päästä 1100-lukuun, mutta eivät ne vienankarjalaiset sinne pilvistä tippuneet. Lue OIKEITA historiankirjoja, ne on sellaisia, joissa kahden pahvikannen välissä on paperisia lehtiä ja niillä samanlaista tekstiä kuin luet internetissäkin. Niihin ei saa http-linkkejä, eikä niiden tietoon pääse googlettamalla. Vaivalloistahan niiden käyttö on - joutuu lukemaan lähes kannesta kanteen satoja sivuja tekstiä, joka ei kiinnosta ja on väärää tietoa PDT_Armataz_01_18


Olipa taas rakentava vastaus. Miksi vastasit ollenkaan?

Olen suhteellisen varma, että olen lukenut niitä paperille painettuja opuksia ikään suhteutettuna siinä missä sinäkin. Netti helpottaa opiskelua, eikä paperille painettu ole sen arvokkaampaa tietoa kuin digimuodossa olevakaan. En pyytänyt sinulta linkkiä, mutta ilmeisesti et muista opusta mistä sen olet lukenut. Eikä siinä mitään, ei kukaan voi muistaa kaikkia lähteitä, saatikka lukemaansa, et edes sinä. Joko muuten luit sen Vahtolan oikean kirjan? Nimistötutkimus, joka päivittäisi sinunkin tietosi suomalaisten saapumisesta Tornionlaaksoon. Ei se ei ole 1300 luku.

Perustietoa on, mutta toki siinä on puutteita. Vaikuttaa olevan sinullakin.

Sitä minä sinulta penäsin, että jos olit ja olet sitä mieltä että karjalaisvaikutus 1100 (noin) alkaen tuli Vienasta, niin mihin sen perustat? Noissa kirjoissa, ei ainakaan lukemissani, näin kerrota. Itse moitit toisten tekemiä päätelmiä mutta heittelet kuitenkin perusteettomia kommentteja. On täällä huikea keskustelukulttuuri. Suoraan sanottuna vittuilua, vittuilun perään.


En todellakaan muista mistä kirjoista olen lukenut minkäkin tekstin ja niiden uudelleenhakeminen on oma työnsä. Kysymys on siitä, että keskustelun siirtäminen satunnaisista ja vääristelevistäkin nettilähteistä historioitsijoiden kirjatietoon on vaikeaa ja käytännössä tämä keskustelu loppuu siihen kuin kanan lento. Taloudellisuusnäkökulma. Siis ei kannata aloittaakaan lähdeluettelon tekoa paperisen oppi- tai tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Kuitenkin aina kysytään lähdettä, vaikka jokaisella asiaan perehtyneellä pitäisi olla tiedossa alkuperäisdokumentteihin perustuva historiantutkimus. Tämä oli sanomani. Nimitutkimukset ovat asia erikseen, ne ovat aina jossain määrin tulkintakysymyksiä. Esimerkkinä Mikkonen-Paikkala Suomalaiset Sukunimet. Suurin osa vanhojen sukunimien alkuperästä jää näiltäkin tutkijoilta arvoitukseksi mitä tulee länsi-itä jakoon Suomessa, koska tekijät perustavat tietonsa alkuperäisdokumentteihin, kuten minäkin.

Torniojokilaakson 1200- ja 1300-lukuja olen perustellut näillä alkuperäisdokumenteilla, joissa kerrotaan mm. oikeustapahtumana tilan perimysjärjestyksestä Torniojokilaakson ja Ylä-Satakunnan sukujen kesken. EI muuta. Nimistötukimus on asia erikseen. Tässäkin olen viitannut vain varmaan tietoon, Ruotsin kruunun arkistosta löytyviin dokumentteihin. Vaikka Pähkinäsaaren rauhan rajadokkarit voivatkin olla kopioita ja väärennöksiä, niin on vaikea uskoa kenenkään tuhlanneen aikaa mitättömien ihmisten oikeustapahtumien kopiointiin ja väärentämiseen (jotta 1300-luvulla saataisiin virheellinen vaikutelma satakuntalaisesta alkuperästä), joten uskoisin lähtökohtani olevan kohtuullisen varma.


Alku tekstistäsi oli selkeää. Mutta nimistötutkimukseen liittyvä kommrntointisi oli tyypillistä höpötystä. Miten voit kumota Vahtolan näytön? Suomalaisvaikutus Väylänvarressa alkoi noin vuodella 1000.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2018 09:41
Kirjoittaja Sigfrid
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Olipa taas rakentava vastaus. Miksi vastasit ollenkaan?

Olen suhteellisen varma, että olen lukenut niitä paperille painettuja opuksia ikään suhteutettuna siinä missä sinäkin. Netti helpottaa opiskelua, eikä paperille painettu ole sen arvokkaampaa tietoa kuin digimuodossa olevakaan. En pyytänyt sinulta linkkiä, mutta ilmeisesti et muista opusta mistä sen olet lukenut. Eikä siinä mitään, ei kukaan voi muistaa kaikkia lähteitä, saatikka lukemaansa, et edes sinä. Joko muuten luit sen Vahtolan oikean kirjan? Nimistötutkimus, joka päivittäisi sinunkin tietosi suomalaisten saapumisesta Tornionlaaksoon. Ei se ei ole 1300 luku.

Perustietoa on, mutta toki siinä on puutteita. Vaikuttaa olevan sinullakin.

Sitä minä sinulta penäsin, että jos olit ja olet sitä mieltä että karjalaisvaikutus 1100 (noin) alkaen tuli Vienasta, niin mihin sen perustat? Noissa kirjoissa, ei ainakaan lukemissani, näin kerrota. Itse moitit toisten tekemiä päätelmiä mutta heittelet kuitenkin perusteettomia kommentteja. On täällä huikea keskustelukulttuuri. Suoraan sanottuna vittuilua, vittuilun perään.


En todellakaan muista mistä kirjoista olen lukenut minkäkin tekstin ja niiden uudelleenhakeminen on oma työnsä. Kysymys on siitä, että keskustelun siirtäminen satunnaisista ja vääristelevistäkin nettilähteistä historioitsijoiden kirjatietoon on vaikeaa ja käytännössä tämä keskustelu loppuu siihen kuin kanan lento. Taloudellisuusnäkökulma. Siis ei kannata aloittaakaan lähdeluettelon tekoa paperisen oppi- tai tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Kuitenkin aina kysytään lähdettä, vaikka jokaisella asiaan perehtyneellä pitäisi olla tiedossa alkuperäisdokumentteihin perustuva historiantutkimus. Tämä oli sanomani. Nimitutkimukset ovat asia erikseen, ne ovat aina jossain määrin tulkintakysymyksiä. Esimerkkinä Mikkonen-Paikkala Suomalaiset Sukunimet. Suurin osa vanhojen sukunimien alkuperästä jää näiltäkin tutkijoilta arvoitukseksi mitä tulee länsi-itä jakoon Suomessa, koska tekijät perustavat tietonsa alkuperäisdokumentteihin, kuten minäkin.

Torniojokilaakson 1200- ja 1300-lukuja olen perustellut näillä alkuperäisdokumenteilla, joissa kerrotaan mm. oikeustapahtumana tilan perimysjärjestyksestä Torniojokilaakson ja Ylä-Satakunnan sukujen kesken. EI muuta. Nimistötukimus on asia erikseen. Tässäkin olen viitannut vain varmaan tietoon, Ruotsin kruunun arkistosta löytyviin dokumentteihin. Vaikka Pähkinäsaaren rauhan rajadokkarit voivatkin olla kopioita ja väärennöksiä, niin on vaikea uskoa kenenkään tuhlanneen aikaa mitättömien ihmisten oikeustapahtumien kopiointiin ja väärentämiseen (jotta 1300-luvulla saataisiin virheellinen vaikutelma satakuntalaisesta alkuperästä), joten uskoisin lähtökohtani olevan kohtuullisen varma.


Alku tekstistäsi oli selkeää. Mutta nimistötutkimukseen liittyvä kommrntointisi oli tyypillistä höpötystä. Miten voit kumota Vahtolan näytön? Suomalaisvaikutus Väylänvarressa alkoi noin vuodella 1000.


Nimistö tutkimuksen mukaan Kemissä oli saksalaisten kauppapaikka jo 1000-luvulla, samoin ruotsalaisia. Perämerellä asui muinaiskveenejä, asia ilmenee islantilaista saagoista. Suomalaiset eivät käyttäneet sukunimiä 1000-luvulla, joten siltä pohjalta vedetyt todisteet ovat puppua. Paikannimiä on periytynyt myös ajalta ennen vakiasutusta. Satakuntalainen harjoittivat Perämerellä metsästystä ja kalastusta (lohen) jo "ammoisina aikoina" ja nimesivät tukikohtiaan Perämeren rannikolla.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2018 10:40
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Nimistö tutkimuksen mukaan Kemissä oli saksalaisten kauppapaikka jo 1000-luvulla, samoin ruotsalaisia. Perämerellä asui muinaiskveenejä, asia ilmenee islantilaista saagoista. Suomalaiset eivät käyttäneet sukunimiä 1000-luvulla, joten siltä pohjalta vedetyt todisteet ovat puppua. Paikannimiä on periytynyt myös ajalta ennen vakiasutusta. Satakuntalainen harjoittivat Perämerellä metsästystä ja kalastusta (lohen) jo "ammoisina aikoina" ja nimesivät tukikohtiaan Perämeren rannikolla.


Eli et sitten lukenut ko opusta. Ei aikautus perustu sukunimiin. On se ihme, että foorumin geeniasiantuntijat perustavat historian tietämyksensä uskoon. Se tosin selventää sen, että järkevää keskustelua ei synny.

Paikan nimeäminen edellyttää jatkuvuutta. Siinä olet oikeassa, että jatkuvuus voi tulla niinkin, että paikalla ei asuta ympäri vuoden,mutta eipä siinä suurta eroa ole onko asutus ollut ympärivuotista vai kausiluontoista, mutta jatkuvaa. Eipä sen selvittäminenkään kummasta on kyse taida olla mahdollista. Suomalaisvaikutus on koitenkin alkanut, noin vuonna 1000.

Saagat voivat olla jonkinlaisena tietolähteenä, mutta ei niiden pohjalle voi mitään varmaa perustaa.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2018 11:14
Kirjoittaja Sigfrid
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Nimistö tutkimuksen mukaan Kemissä oli saksalaisten kauppapaikka jo 1000-luvulla, samoin ruotsalaisia. Perämerellä asui muinaiskveenejä, asia ilmenee islantilaista saagoista. Suomalaiset eivät käyttäneet sukunimiä 1000-luvulla, joten siltä pohjalta vedetyt todisteet ovat puppua. Paikannimiä on periytynyt myös ajalta ennen vakiasutusta. Satakuntalainen harjoittivat Perämerellä metsästystä ja kalastusta (lohen) jo "ammoisina aikoina" ja nimesivät tukikohtiaan Perämeren rannikolla.


Eli et sitten lukenut ko opusta. Ei aikautus perustu sukunimiin. On se ihme, että foorumin geeniasiantuntijat perustavat historian tietämyksensä uskoon. Se tosin selventää sen, että järkevää keskustelua ei synny.

Paikan nimeäminen edellyttää jatkuvuutta. Siinä olet oikeassa, että jatkuvuus voi tulla niinkin, että paikalla ei asuta ympäri vuoden,mutta eipä siinä suurta eroa ole onko asutus ollut ympärivuotista vai kausiluontoista, mutta jatkuvaa. Eipä sen selvittäminenkään kummasta on kyse taida olla mahdollista. Suomalaisvaikutus on koitenkin alkanut, noin vuonna 1000.

Saagat voivat olla jonkinlaisena tietolähteenä, mutta ei niiden pohjalle voi mitään varmaa perustaa.


Turha tässä on väitellä kun olemme samaa mieltä. Suomalainen vaikutus Perämerellä jo 1000-luvulta on yleisesti hyväksytty asia. Historioitsijat ovat asiasta harvinaisen yksimielisiä. Sinä vain haluat mainostaa oululaista emeritusprofessoria. Jokin syy sinulla on.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2018 14:15
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Nimistö tutkimuksen mukaan Kemissä oli saksalaisten kauppapaikka jo 1000-luvulla, samoin ruotsalaisia. Perämerellä asui muinaiskveenejä, asia ilmenee islantilaista saagoista. Suomalaiset eivät käyttäneet sukunimiä 1000-luvulla, joten siltä pohjalta vedetyt todisteet ovat puppua. Paikannimiä on periytynyt myös ajalta ennen vakiasutusta. Satakuntalainen harjoittivat Perämerellä metsästystä ja kalastusta (lohen) jo "ammoisina aikoina" ja nimesivät tukikohtiaan Perämeren rannikolla.


Eli et sitten lukenut ko opusta. Ei aikautus perustu sukunimiin. On se ihme, että foorumin geeniasiantuntijat perustavat historian tietämyksensä uskoon. Se tosin selventää sen, että järkevää keskustelua ei synny.

Paikan nimeäminen edellyttää jatkuvuutta. Siinä olet oikeassa, että jatkuvuus voi tulla niinkin, että paikalla ei asuta ympäri vuoden,mutta eipä siinä suurta eroa ole onko asutus ollut ympärivuotista vai kausiluontoista, mutta jatkuvaa. Eipä sen selvittäminenkään kummasta on kyse taida olla mahdollista. Suomalaisvaikutus on koitenkin alkanut, noin vuonna 1000.

Saagat voivat olla jonkinlaisena tietolähteenä, mutta ei niiden pohjalle voi mitään varmaa perustaa.


Turha tässä on väitellä kun olemme samaa mieltä. Suomalainen vaikutus Perämerellä jo 1000-luvulta on yleisesti hyväksytty asia. Historioitsijat ovat asiasta harvinaisen yksimielisiä. Sinä vain haluat mainostaa oululaista emeritusprofessoria. Jokin syy sinulla on.


No ei ole muuta syytä, kuin se että aiemmin väitit vaikutuksen alkaneen vasta 1200 tai 1300 luvulla. Tarjosin sinulle opusts, josta oikea aikautus selviää. Silloin, kun viimeksi asiasta keskustelimme et vaivautunut sitä lukemaan,vasn pysyit kannassasi silloisten tietojesi kanssa. On niitä varmaan muitakin, mutta tuohon olen perehtynyt jo sen ilmestymisen aikoihin ja on opus jonka varmasti muistan. Mutta hyvä että olet päivittänyt tietosi. En minä kyllä muuta lähdettä tiedä millä tuo suomalaisten tulo on aikautettu, kuin nimistötutkimus. Onko niitä muita? Ei minun sitten enää tarvitse opusta mainostaa sinulle. Hyvä että olet sivistänyt itseäsi. PDT_Armataz_01_37

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 24 Heinä 2018 18:27
Kirjoittaja Jaska
G. A. Anderssonin teos "Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista" (1914) löytyy nettisivuna:
https://suvusto.fi/andersson/

Lokan kylän nimenä oli ennen ollut Neblos-Lokka. Sillä nimellä kylä on myöskin Wahlenbergin kartalla vuodelta 1802, jolloin kylässä on 2 verotaloa. Vielä v. 1821, jolloin Jaakko Fellman matkusti Inarista Lokan kautta alas Rovaniemelle ja Ouluun, oli kylässä ainoastaan 2 taloa. Hän kertoo näiden talojen asukkaista seuraavaa:

"Toinen talokkaista oli lautamies herrastuomarin arvonimellä. Hänen talonsa väki oli suomalaista alkujuurta, vaan toisen talon asukkaat polveutuivat lappalaisista. Perheenisä ilmoitti kursailematta totuudenmukaisesti sukuperänsä, vaan lapsia ei miellyttänyt kuulla siitä puhuttavan. Isännät puhuivat keskenään lapinkieltä.

Lappalaisista polveutunut isänsä, muutamia vuosia yli 60 iältään, kertoi lapsuutensa ajoilta, miten rovasti Zimmerman eräällä tarkastusmatkallaan Utsjoelle saakka oli kieltänyt lapinkielen käyttämisen. Hän mainitsi useiden muiden tapahtumain ohella todistuksena tämän (Zimmermanin) vastenmielisyydestä lapinkieltä kohtaan, että kun sanottu rovasti oli Lokan taloon kutsunut Sompion kylän väestön kuulusteltavaksi kristinopin tiedossa hänen tästä kautta matkustaissaan, ja kun kertojani veljineen, jotka osasivat puhua ainoastaan lappia, sekä heidän isänsä aamulla olivat menneet siihen huoneeseen, missä rovasti oli nukkunut yönsä, laittamaan tulta takkaan, niin oli isä kohteliaasti päresoihtu kädessä asettunut lähelle sänkyä, jossa rovasti vielä loikoi, auttaakseen rovastia tulen saannissa piippuun ja lapinkielellä käskenyt lapsia menemään ulos sanoen: monnos olgos, kuten sanat kuuluivat. Rovasti oli silloin hypännyt sängystä sekä siepannut käteensä halkokalikan ja uhannut sillä löylyyttää isäntää, jos tämä vielä puhuisi "paholaisen kieltä" ja opettaisi sitä lapsilleenkin."


Lokan kylä sijaitsi nykyisen Lokan tekojärven eteläpäässä, aika keskellä silloista Sompion lapinkylää. Sikäli kuin kielennäyte on toistettu uskollisesti, se on kuitenkin pikemminkin sodankylänsaamea kuin sompionsaamea:

1. S *mënë- 'mennä' > Sod *mono- ~ Som *mönö-
(Myös muussa länsikeminsaamessa sekä inarinsaamessa on o-edustus.)

2. S *olkåå 'ulko' > Sod *olko ~ Som *olgo
(Myös savukoskensaamessa ja kuolajärvensaamessa olisi o molemmissa tavuissa; kittilänsaamessa ja inarinsaamessa ei.)

Toki on mahdollista myös se, että pohjoissaamen tumma a olisi tulkittu o:ksi.

Lokan kummankin talon haltijaväki kuului perheeseen, joka voi sanoa tunteneensa esi-isänsä jopa pakanuuden aikaan saakka. Toisessa Lokan talossa näet oli isäntänä Pekka Lokka ja toisessa talossa emäntänä hänen nuorin sisarensa Eeva, joka yleisesti tunnettiin Lokan Eevan nimellä. Kumpikin oli syntynyt Korvasen talossa, mikä sijaitsee ylempänä Luirojoen varrella. Heidän isänsä Pietari Korvanen, joka 40 vuotta aikaisemmin minun täällä käyntiäni, siis vuoden 1846 paikoilla, oli Kopsusjoelta (joen nimi johtuu lapinkielisestä kobdes-sanasta, joka merkitsee kaitainen) Könnis-Juntti-nimisen lappalaisen kanssa tappanut Suomen Lapin viimeisen majavan, oli Peltovuomasta muuttanut vävyksi Korvasen taloon, jossa häntä ennen oli isäntänä hänen appiukkonsa Matti Korvanen.

Paitsi Lokan Eevaa ja Pekka Lokkaa oli Pietari Korvasella vielä muitakin lapsia, nimittäin Samuli Korvanen, joka isänsä kuoltua 1870-luvulla tuli Korvasen talon isännäksi ja vanhin veli Juho Antti Korvanen sekä Lokan ja Rieston välillä sijaitsevan Kuukkelin talon emäntä, jonka mies nimeltä Karlman, kotoisin Tervolasta, oli aikoinaan palvellut sotamiehenä Oulun ruotuväkipataljoonassa Kemin komppaniassa. Näiden sisarusten äidinisä eli "ukki", Antti Korvanen, oli Korvasen talon varsinainen perustaja ja eli vielä sisarusten vanhimman veljen, Juho Antti Korvasen pienenä ("juoksevana") poikana ollessa. "Ukki" oli kuollut hyvin vanhana "viimeisellä kymmenellä", siis yli 90 vuoden ikäisenä. "Ukin", (Antti Korvasen) isä oli ollut Hannu ja tämän isä oli näiden sukutietojen mukaan "Akmeeli" (Akimelek), joka oli "kastettu pakana".


Sodankylän lapinkylä alkoi heti Vuotson länsipuolella, raja kulki nykyisten Lokan ja Porttipahdan tekojärvien välissä. Ehkäpä Korvasten vanha paikallinen suku puhuikin sodankylänsaamea?

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 25 Heinä 2018 16:59
Kirjoittaja Rekonpoika
Länsilappilaisissa on länsisuomalaista juurta kun taas itälappilaisten suomalainen osuus on enemmän itäsuomalainen. Ihmekös jos länsilappilainen suomalaisvaikutus alkaa 1000-luvulta.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 25 Heinä 2018 17:08
Kirjoittaja Jaska
Rekonpoika kirjoitti:Länsilappilaisissa on länsisuomalaista juurta kun taas itälappilaisten suomalainen osuus on enemmän itäsuomalainen. Ihmekös jos länsilappilainen suomalaisvaikutus alkaa 1000-luvulta.

Niin. Mihinkäs nämä osuudet perustuvat?

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 10:19
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:Tällä tietoa "vanhakantaista saamea", jossa ei näy tunnetuille murreryhmille (eteläsaame, länsisaame, keskisaame [eli länsi- ja itäkeminsaame] ja itäsaame) ominaisia äänteenmuutoksia, on puhuttu Imandrajärvellä, Kuusamossa ja ilmeisesti etelämpänäkin Suomessa ja Karjalassa. On mahdoton sanoa tässä vaiheessa, polveutuvatko nämä kaikki yhdestä ja samasta vanhakantaisesta kantamurteesta vai jokainen erikseen suoraan kantasaamesta. Taloudellisuussyistä tuuttasin kuusamonsaamen akkalan-imandransaamen yhteyteen, kun välimatka on pieni - ja kun tällainen kielimuoto näyttäisi katkaisseen muiden murreryhmien jatkumon Suomen Lapista etelän suuntaan. Kuusamonsaame saattaisi siis olla vanhakantaisen itäisen saamelaiskielen laajentuma länteen nykyisen Suomen alueelle.



... ei näy tunnetuille murreryhmille ominaisia äänteenmuutoksia.... On puhuttu Kuusamossa ja ilmeisesti etelämpänäkin....

... polveutuvatko nämä kaikki yhdestä ja samasta vanhakantaisesta kantamurteesta vai jokainen erikseen kantasaamesta.

Viitsisitkö Jaska avata? Nyt olen kyllä sekaisin termistön kanssa. Tarkoitat siis kantasaamella koko ajan tässä myöhäiskantasaamea? Et kai sentään?

Mihin väliin vanhakantainen kantamurre sopisi tässä? Ennen myöhäiskantasaamea? Sekavaa, jos kantasaamekin tässä tarkoittaa myöhäiskantasaamea.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 16:44
Kirjoittaja jussipussi
Miten muuten perustellaan saamen myöhäisten skandinaavilainojen leviäminen kaikkiin saamelaismurteisiin?

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 16:46
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Tällä tietoa "vanhakantaista saamea", jossa ei näy tunnetuille murreryhmille (eteläsaame, länsisaame, keskisaame [eli länsi- ja itäkeminsaame] ja itäsaame) ominaisia äänteenmuutoksia, on puhuttu Imandrajärvellä, Kuusamossa ja ilmeisesti etelämpänäkin Suomessa ja Karjalassa. On mahdoton sanoa tässä vaiheessa, polveutuvatko nämä kaikki yhdestä ja samasta vanhakantaisesta kantamurteesta vai jokainen erikseen suoraan kantasaamesta. Taloudellisuussyistä tuuttasin kuusamonsaamen akkalan-imandransaamen yhteyteen, kun välimatka on pieni - ja kun tällainen kielimuoto näyttäisi katkaisseen muiden murreryhmien jatkumon Suomen Lapista etelän suuntaan. Kuusamonsaame saattaisi siis olla vanhakantaisen itäisen saamelaiskielen laajentuma länteen nykyisen Suomen alueelle.



... ei näy tunnetuille murreryhmille ominaisia äänteenmuutoksia.... On puhuttu Kuusamossa ja ilmeisesti etelämpänäkin....

... polveutuvatko nämä kaikki yhdestä ja samasta vanhakantaisesta kantamurteesta vai jokainen erikseen kantasaamesta.

Viitsisitkö Jaska avata? Nyt olen kyllä sekaisin termistön kanssa. Tarkoitat siis kantasaamella koko ajan tässä myöhäiskantasaamea? Et kai sentään?

Mihin väliin vanhakantainen kantamurre sopisi tässä? Ennen myöhäiskantasaamea? Sekavaa, jos kantasaamekin tässä tarkoittaa myöhäiskantasaamea.

Myöhäiskantasaamesta puhutaan, kuten aina silloin kun tarkemmin jaottelematta puhutaan kantasaamesta.

Sen voi päätellä siitä, että verrataan tunnettuihin saamelaisiin murreryhmiin - nehän ovat tietysti syntyneet vasta myöhäiskantasaamen jälkeen, koska myöhäiskantasaamea ennen ei murteita ollut.

Vanhakantainen ilman muille murreryhmille ominaisia muutoksia = lähellä myöhäiskantasaamen tasoa.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 16:50
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:Miten muuten perustellaan saamen myöhäisten skandinaavilainojen leviäminen kaikkiin saamelaismurteisiin?

Saamessa on nuoria skandinaavisia ja suomalaisia lainasanoja, joilla on laaja levinneisyys. Näiden oletetaan levinneen murteesta/kielestä toiseen, tai sitten verottajat ovat levittäneet niitä vaikutusalueillaan. Myöhemmin, 1600-luvulta alkaen, myös kristinuskoon liittyvä sanasto on levinnyt laajalle pappien mukana. Onpa jopa denasalisaatioäänteenmuutos levinnyt uumajansaamesta kolttaan saakka samoihin aikoihin kristillisen sanaston kanssa: *nt > dd, *mp > bb, *nk > gg.

Siitä voinee syyttää joko nuhaa tai prestiisiä. PDT_Armataz_01_18

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 17:02
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Miten muuten perustellaan saamen myöhäisten skandinaavilainojen leviäminen kaikkiin saamelaismurteisiin?

Saamessa on nuoria skandinaavisia ja suomalaisia lainasanoja, joilla on laaja levinneisyys. Näiden oletetaan levinneen murteesta/kielestä toiseen, tai sitten verottajat ovat levittäneet niitä vaikutusalueillaan. Myöhemmin, 1600-luvulta alkaen, myös kristinuskoon liittyvä sanasto on levinnyt laajalle pappien mukana. Onpa jopa denasalisaatioäänteenmuutos levinnyt uumajansaamesta kolttaan saakka samoihin aikoihin kristillisen sanaston kanssa: *nt > dd, *mp > bb, *nk > gg.

Siitä voinee syyttää joko nuhaa tai prestiisiä. PDT_Armataz_01_18


Kokonaan uuden asian, kuten kristinusko, sanaston leviäminen on helposti ymmärrettävissä. Mutta että kaikkiin murteisiin tavallisiin asioihin liittyvät lainasanat murteesta toiseen tai verottajan mukana? Ovatko ne lainat mitenkään spesifejä?

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 17:20
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Miten muuten perustellaan saamen myöhäisten skandinaavilainojen leviäminen kaikkiin saamelaismurteisiin?

Saamessa on nuoria skandinaavisia ja suomalaisia lainasanoja, joilla on laaja levinneisyys. Näiden oletetaan levinneen murteesta/kielestä toiseen, tai sitten verottajat ovat levittäneet niitä vaikutusalueillaan. Myöhemmin, 1600-luvulta alkaen, myös kristinuskoon liittyvä sanasto on levinnyt laajalle pappien mukana. Onpa jopa denasalisaatioäänteenmuutos levinnyt uumajansaamesta kolttaan saakka samoihin aikoihin kristillisen sanaston kanssa: *nt > dd, *mp > bb, *nk > gg.

Siitä voinee syyttää joko nuhaa tai prestiisiä. PDT_Armataz_01_18


Kokonaan uuden asian, kuten kristinusko, sanaston leviäminen on helposti ymmärrettävissä. Mutta että kaikkiin murteisiin tavallisiin asioihin liittyvät lainasanat murteesta toiseen tai verottajan mukana? Ovatko ne lainat mitenkään spesifejä?

Ne sanat voivat olla ihan arkisille asioille. Esim. sen papin yleisesti käyttämät ruotsin- tai suomenkieliset sanat voivat lainautua myös todella helposti samalla kuin uusi kristillinen sanastokin. Ne sitten syrjäyttävät kielestä vanhemmat sanat, joko marginaaliseen merkitykseen tai täysin.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 18:52
Kirjoittaja jussipussi
Mihin sitten kantasaame sijoittuu ajallisesti ja paikallisesti? Sitten minulla alkaa taas olla palikat kasassa.

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 19:05
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:Mihin sitten kantasaame sijoittuu ajallisesti ja paikallisesti? Sitten minulla alkaa taas olla palikat kasassa.

Myöhäiskantasaameen johtavia vokaalimuutoksia ennen ja jälkeen on kieleen lainattu germaaneilta sanoja, ja kumpiakin esiintyy Lounais-Suomessa, missä germaanien läsnäolosta on suoria paikannimitodisteita. Niinpä kantasaamen viimeiset kehitysvaiheet voidaan sijoittaa Lounais-Suomeen.

- Ennen muutoksia on lainattu mm. G *waatjoo --> kkS *vac'c'oo > mkS *vuoc'c'oo (josta Länsi-Suomen paikannimielementit Uosso, Uotso, Vuotso).
- Muutosten jälkeen on lainattu mm. ne nykysaamen sanat, jotka näkyvät Suomen paikannimistössä Mella- ja Raasa-tyyppisinä.

Ajallisesti puhutaan ajanlaskun alun huiskeista. Joskus ensimmäisinä vuosisatoina jKr. myöhäiskantasaame on sitten jo alkanut murteutua ja levitä laajemmalle, saavuttaen Skandinaviankin jo ennen keskikantaskandinaavisia muutoksia (alkoivat suunnilleen 400-luvulla jKr.)

Re: Keminsaamesta

ViestiLähetetty: 27 Heinä 2018 21:35
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mihin sitten kantasaame sijoittuu ajallisesti ja paikallisesti? Sitten minulla alkaa taas olla palikat kasassa.

Myöhäiskantasaameen johtavia vokaalimuutoksia ennen ja jälkeen on kieleen lainattu germaaneilta sanoja, ja kumpiakin esiintyy Lounais-Suomessa, missä germaanien läsnäolosta on suoria paikannimitodisteita. Niinpä kantasaamen viimeiset kehitysvaiheet voidaan sijoittaa Lounais-Suomeen.

- Ennen muutoksia on lainattu mm. G *waatjoo --> kkS *vac'c'oo > mkS *vuoc'c'oo (josta Länsi-Suomen paikannimielementit Uosso, Uotso, Vuotso).
- Muutosten jälkeen on lainattu mm. ne nykysaamen sanat, jotka näkyvät Suomen paikannimistössä Mella- ja Raasa-tyyppisinä.

Ajallisesti puhutaan ajanlaskun alun huiskeista. Joskus ensimmäisinä vuosisatoina jKr. myöhäiskantasaame on sitten jo alkanut murteutua ja levitä laajemmalle, saavuttaen Skandinaviankin jo ennen keskikantaskandinaavisia muutoksia (alkoivat suunnilleen 400-luvulla jKr.)



Ok, kiitos.

Aiemmin puhuit, että jos Lapista löytyy esikantasaamelaisia paikannimiä niin hyvä. Minä olen yrittänyt johdonmukaisesti puhua myöhäiskantasaamea aiemmasta kielen muodosta. Onko näissä nyt sitten jotain periaatteellista eroa teorian näkökulmasta? Siis niin, että jos Lapista löytyisi kantasaamelaista nimistöä, niin olisiko se oleellisesti eri asia kuin esikantasaamelainen nimistö siellä?