jussipussi kirjoitti:Jaska, mites se atra suhtautuu auraan? Aurajoki, germaanien nimeämä, Atratjoki suomalaisten nimeämä. Aura, suomalainen työkalu, atra suomalainen työkalu, Aurajoki germaanien nimeämä, Atratjoki, suomalaisten nimeämä. Etymologia sama? Ei sitten vissiin?
Ei, etymologia ei ole sama.
1. Kyntöväline-motiivia ei tunneta jokiemme nimissä - ainoa on juurikin tuo Atratjoki. Aura-nimiäkään ei ole muita kuin tuntemamme Aurajoki. Tämä tekee käytännössä epäuskottavaksi oletuksen, että kyntövälineen mukaan olisi nimetty jokia.
2. Sen sijaan tiedetään, että germaanit ovat nimenneet jokia 'suonta' merkitsevällä sanalla.
3. Sattumoisin Aura olisi äänteellisesti tuollaisen germaanisen lähtömuodon säännöllinen jatkaja.
4. Lisätukea saa lähimailta löytyvästä Eurajoesta, joka sattumoisin selittyisi saman germaanisen sanan varhaisemmasta muodosta.
5. Edelleen ihan sattumoisin Aura- ja Eurajoki löytyvät seudulta, jossa on muitakin vanhoja germaanisperäisiä paikannimiä.
Eikös tämä nyt ole päivänselvä asia todennäköisyyden kannalta? Uskottavaa haastajaselitystä ei ole olemassakaan.
Se taas, miksei Atrat-nimielementti voi tulla samasta germaanisesta lähtösanasta, perustuu äännerakenteeseen. Luoteisgermaaninen lähtöasu oli *aathra, joka nimielementtinä vaan ei sanana on lainattu kantasuomeen asussa *aatra. Kun tavunloppuinen *t on vokaaliutunut länsisuomen erilliskehityksen mukaisesti, samalla väkisinkin on pitkä *aa lyhentynyt, koska suomen kielessä ei voi olla vokaaliyhtymää **aau. Siksi lopputuloksena on Aura.
Sen sijaan karjalassa ja suomen kielen karjalaismurteissa *t on tuossa asemassa säilynyt, joten odottaisi pitkän *aa:nkin säilyneen. Siis aivan kuten germaaninen *neethla --> länsisuomen neula ~ karjalan niekla, pitäisi olla G *aathra --> LSU aura ~ karjalaiskielissä oatra, uatra.
Äänneperustein siis voidaan todistaa, ettei kyseinen Atrat-nimielementti voi tulla germaanisesta 'suoni'-sanasta.
jussipussi kirjoitti:Mella, kantasaamea Etelä-Suomessa. Mella Länsi-Lapissa lainautunut suomeen myöhemmin saamesta.
Noinhan se tietenkin on. Saattaa siinä joku ajatella, että onko nuo loppuun asti mietittyjä?
Silloin kun mahdollisia lainautumistasoja on useampi, uskottavampaa on valita myöhäisempi. Se toinen tie on kokeiltu ja epäuskottavaksi todettu (jatkuvuusteoriat). Eli jos jokin sana tai nimielementti on voitu lainata kantasaamea myöhäisemmästä murteesta, se todennäköisimmin on lainattu siitä myöhäisemmästä murteesta. Vain jos mikään myöhäisempi murre ei tule kyseeseen, voidaan perustella kantasaamesta lainautumista.